Valtuuston taloussuunnitelmainfo - osa 2, tupla tai kuitti sekä hurskastelua

Ryhmät olivat tehneet taloussuunnitelmasta etukäteen kysymyksiä, joihin toimialojen edustajat vastasivat vuorollaan.

Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.

Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.

Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.

Vastaus:

"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.

Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "

Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.

Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.

Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."

ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.

Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.

Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?

Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.

Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"

Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...

Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.

Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "

Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.

Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.

Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.

Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"

Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!

Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."

Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.

Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.

Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:

"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.

Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."


Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.