Matkoilla ja mielipiteitä

Alkuvuosi vailla luottamustehtäviä, eikä aika kuitenkaan ole käynyt pitkäksi.
Tyhjä tila täyttyy näemmä jollain muulla.

Laadin joutessani mielipidekirjoituksen Hesariin. Sietokyvyn raja ylittyi, kun luin uutta lasten sairaalaa puuhattavan osittain keräysvaroin. Joku 20% kokonaisbudjetista on tarkoitus kattaa keräysvaroin. Yhteiskunnan aivan perustoimintojen ytimessä olevaa hanketta EI SAA laittaa lahjoitusten varaan. Laitetaan vaakakuppiin toiselle puolelle mikä tahansa muu verovaroin rahoitettava palvelu/hanke lastensairaalan kanssa. Aika kovat pitää olla perustelut, jotta se kiilaisi sairaiden lasten edelle.

Tätä kirjoitusta ei tietenkään julkaistu.

"Marjatta Rasilainen pyysi HS:n mielipidesivuilla 19.2. aiheellisesti myös puolueita osallistumaan uuden lasten sairaalan keräykseen. Ei liene valtavaa lahjoitusvyöryä kuitenkaan siltä suunnalta odotettavissa.

Joku ehdotti myös, että uusi lastensairaala kustannettaisiin täysin yhteiskunnan varoin kun taas eduskunnan peruskorjaus rahoitettaisiin keräysvaroin. Voi tosin olla, ettei aivan koko peruskorjauksen kustannusarviota - n. 225 miljoonaa euroa - saataisi katettua kansalaisten ja yritysten lahjoituksilla.

Koska päättäjämme ovat priorisoineet menot niin, että valtakunnallisen lastensairaalan rahoituksesta pitää lähes 20% rahoittaa lahjoituksilla, ehdotan että myös ammattiliitot, YLE ja kulttuuripiirien edustajat lähtevät mukaan rahoittamaan tätä yhteiskuntamme aivan peruspalveluiden ytimessä olevaa hanketta omantuntonsa mukaan.

Urheilupiirit ja viihdetaiteilijathan ovat jo n. 20 vuotta tukeneet lastenklinikan toimintaa Lastenklinikan kummit ry:n kautta keräten vuosien saatossa yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa yhteen yhteiskuntamme oleellisimmista peruspalveluista. Palveluista, joiden rahoittamista olen perustellut itselleni syyksi miksi maksaa suomalaisia korkeita ansiotulo-, yritys- ja välillisiä veroja.

Vielä puuttuu veroilmoituksesta se valintamahdollisuus, jossa rastitetaan ne kohteet joihin verovelvollinen haluaa veronsa sijoitettavan. Sitä odotellessa.

Timo Uppala
Vantaa"

Käytiin vuodenvaihteessa lomareissulla Dubaissa. Muslimimaassa ei pämpätä eikä hilluta. Metroasemilla ei näkynyt sekopäisiä avohoidokkeja, ei paikallisia eikä itäeurooppalaisia pummeja. Siistiä. Suomalaisen punavihreän toimittajakaartin ihannoima muslimikulttuuri on paha pahoille ja iloton hyville.

Ja kuria tosiaan piisaa. Siitä 10 pistettä.

Jälleen kotimainen ilmastonmuutosvouhotus tuntui totaalisen naurettavalta piipertämiseltä, kun katseli 6-kaistaisia moottoriteitä (yhteen suuntaan) täynnä citymaastureita isoilla koneilla. Näin G-sarjan laatikkomaasturimersun jopa V12 biturbokoneella. Suck my CO2.

Arabiemiraatit on myös vähemmän suvaitsevainen maahanmuuttajia kohtaan: sinne ei oteta maahanmuuttajia. Vierastyöläisiä otetaan ja heidät laitetaan omaan eristettyyn yhteiskunnan lokeroonsa, alimpaan kastiin. Huimia suorituksia rakennustyömailla. Haki-telineillä tätä halpatyövoimaa oli neljännessä kerroksessa, yhden lankun varassa ottamassa vastaan uutta pystysalkoa. Telineet luonnollisesti ilman vinotukia.

Juttelin yhden vierastyöläisen kanssa. Tämä kehui saanensa isännältä asunnon, yksiön, asuttavakseen. Samaa yksiötä tosin oli jakamassa 9 muuta työntekijää. Suomen Amnesty ja Vapaa Katto ry. + mitä niitä nyt onkaan; tässä olisi epäkohta mihin puuttua. Ai niin, muslimimaa - arvostelun ulkopuolella.

Loppuun pari kuvaa dubailaisesta eläintarhasta. Arabikaapuiset isät katselivat nauraen, kun heidän poikalapsensa kolistelivat eläinten häkkien kaltereita ja huusivat eläimille yrittäen saada niitä tolaltaan. Hunnutetut äidit olivat metrien päässä takana. Pienessä kopissa betonilattialla neuroottisesti edestakaisin liikkuvaa ja omassa kusessaan liukastelevaa leijonaa ei juuri mikään hetkauttanut. Tai susi, joka pienessä kopissa veti edestakaisin kylki kaltereita hipoen. Oli tehnyt kierrosta jo muutaman kerran, koska kyljestä oli osittain karva lähtenyt.

Oli pakko avautua eläinten keskitysleirin henkilökunnalle. Sanoin, ettei tästä jäänyt todellakaan hyvä mieli, eläimet kärsivät silmin nähden. "Hoitajat" hymyilivät ja levittelivät käsiään. Oleellisempaa henkilökunnalle oli jakaa huiveja naisille, joiden polvet näkyivät. Kammosynti.

Luimme matkaoppaasta, että kyseinen tarha oli sheikin oma privaattieläintarha, joka jalomielisesti oli avattu kaiken kansan nähtäväksi. Matkaoppaassa kerrottiin, että uusi tarha on juuri valmistumassa ja eläimet siirtyvät sinne. Kirja oli painettu vuonna 2009.




Susi jaloittelee



Leijona vaeltaa vissiin mielikuvissaan savannilla



Apaattinen gorilla

Viimeinen valtuuston kokous

Lumiaalto iskee mereltä laiturille. Erikoinen lumikinos, joka sopii tuohon paikkaan. Luonnontaidetta, johon ei nyky"taiteilijat" pysty.

Viimeinen valtuustokokous. Luopuvat / pudonneet valtuutetut saivat viirit ja kukat.

Loppupuheenvuoroni, jonka pidin oopperan avustussopimuksen käsittelyn yhteydessä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, virkamiehet ja muut kuulijat

4 vuotta on nyt takana valtuustotyöskentelyä. Viimeinen kokous omalta osaltani on vielä kokouksen päätöskopautusta vailla.

Tulin valtuustoon täysin politiikan ulkopuolelta, olen myös määrätietoisesti yrittänyt pysyä puoluepolitiikan ulkopuolella. Lähden takaisin vapaalle, takaisin täysin politiikan ulkopuolelle.

Mm. oopperan avustuksen leikkaamista olen ajanut määrätietoisesti, joten on hienoa että sopimus nyt vihdoin neuvotellaan uusiksi. Hyvä, että viimeisessä kokouksessani tämä asia on listalla.

Yksi syy on ollut turhautuminen päätöksenteon hitauteen. Vaikka taloustilanne olisi vaatinut jo paljon aiemmin korjaavia toimenpiteitä, on vanha meininki jatkunut jonninjoutavine rahanjakoineen aivan niin kuin ennenkin. Kun minua pyydettiin yrittämään jatkoon – ei perussuomalaisten toimesta – sanoen, ettei vielä neljässä vuodessa voi mitään saada aikaan. Täysin käsittämätöntä, mutta täyttä todellisuutta nykyaikana luottamustoimessa.

Minulle on myös tämän tästä kerrottu, ettei kaupunkia voi johtaa ja ohjata kuten yritystä. Miksei? Miksei kaupungin palveluita voi tuottaa tehokkaasti ja asiakkaan kanssa sovitut laatuvaatimukset täyttäen? Miksei tiukkana aikana voi priorisoida menoja?

Olen sanonut etten ole poliitikko ja että päätöksenteossa on mukana liikaa politiikkaa. Moni on silloin naurahtaen sanonut, että politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista. Näin sen vissiin optimitilanteessa pitäisikin olla. Kokemani politiikka on kuitenkin pohjimmiltaan yleensä tarkoitushakuisesti tähdännyt jonkun puolueen valtakunnalliseen menestykseen ja / tai omien henkilökohtaisten etujen edistämiseen.

Kiitos monille mukaville ja aidoille ihmisille yhteisestä ajasta valtuustossa. On ollut mukavaa huomata, että mm. vihreiden kanssa olemme olleet monista asioista samaa mieltä. Ja vaikkei olla oltu samaa mieltä, on asioista voitu keskustella kuin aikuiset ihmiset keskenään. Asiat ovat vääntäneet kättä, ei ihmiset.
Kiitos myös monille virkamiehille upeasti hoidetuista selvityksistä ja muusta avusta mitä valtuustotyössä on tarvittu. Aitoa ammattitaitoa ja ystävällisyyttä. Olen toisaalta myös havainnut, että mikäli selvitysten ja aloitteiden vastaukset ovat menneet suullisesti tai kirjallisesti pitkiksi eli ns. selittelyn puolelle – olen ainakin kuvitellut osuneeni oikeaan kohtaan toiminnan parannusehdotuksissani.

Tytär ja vävy ostivat viime kuussa Vapaalasta vanhan omakotitalon. Tyttäreni on neljännen polven länsivantaalainen. Vävyni kanssa he luottavat ja uskovat tulevaisuuteen remontoimalla taloaan pienellä budjetilla, mutta ihailtavan lujalla optimismilla. Omat vanhempani ovat eläkkeellä. Koko työikänsä Vantaalle veroja maksaneet seniorikansalaiset ovat ansainneet arvoisensa eläkepäivät. Naapurissani ala-asteikäiset nuoret miehet käyvät enemmän ja vähemmän innokkaina koulua, jossa annetaan pääkaupunkiseudulla tuntimäärältään vähiten opetusta. Aika näyttää millaiset eväät he saavat Vantaalta elämäänsä.

Toivon sydämestäni, että uusi valtuusto tulee tekemään mm. näiden vantaalaisten kannalta oikeita päätöksiä. Kantaväestöä ei voida sivuuttaa jatkuvasti positiivisen diskriminaation vuoksi, olkoon positiivisen diskriminaation syyt syntyperästä tai omista vääristä valinnoista johtuneita. Kantaväestö ja veronmaksajat tarvitsevat myös omien etujensa ajajia. Asukastyytyväisyyden tutkimustulokset kertovat että Vantaa on eniten epäonnistunut tässä puolustamisessa pääkaupunkiseudun kunnista. Tämä on mielestäni todella huolestuttava viesti.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut – kiitos vielä kerran yhteisestä ajasta ja pahoittelut samalla valtuustoaikana kuluttamastani ajastanne. Hyvää joulua, onnellista uutta vuotta ja oikeudenmukaista uutta valtuustokautta uudelle valtuustolle.

Älkää käyttäkö Vantaan asioita valtakunnan tason puoluepolitiikan mainostemppuina. Pitäkää Vantaasta hyvää huolta.



Yleensä valtuustossa ei taputeta puheenvuorojen jälkeen, mutta nyt kuulin ainakin yhden henkilön käsien läpsyvän yhteen. Harmi, etten nähnyt kuka taputti. Kiitos siitä.

Jätin myös viimeisessä kokouksessa aloitteen. Aloitteen allekirjoitti 27 valtuutettua.

"ALOITE SELVITYKSESTÄ YKSITYISRAHOITTEISEN JÄÄHALLIN RAKENTAMISEKSI VANTAALLE

Vantaalaiset jääurheilun harrastajat joutuvat vuokraamaan tekojäätä ympäristökunnista aina Mäntsälää myöten. Monet luistelemisesta innostuneet lapset eivät pääse lainkaan ohjatun jääharrastuksen pariin, koska seuroilla ei ole tarjota harrastejoukkueille jääaikoja.

Vantaan jäähallitilanne on asukasmäärään suhteutettuna koko Suomen heikoin. Kotikunnan harrastemahdollisuudet on yksi ratkaiseva tekijä asuinpaikkaa valitseville lapsiperheille.

Vantaa tarvitsee siis pikaisesti lisää jäähalleja. Koska kaupungin taloustilanne ja jo olemassa olevien investointien määrä on vähintäänkin haastava, ei kaupungin omia investointeja voi enää lisätä.

Tämän vuoksi esitämme aloitteessamme, että Vantaan kaupungin johdolla perustetaan työryhmä jonka tehtävänä on kartoittaa mahdollisuudet rakennuttaa yksityisvaroin jäähalli jo olemassa olevien urheilupuistojen alueelle. Selvitystyön tuloksena saadaan esitys, jota noudattaen voidaan kustannustehokkaasti toteuttaa vähintään kaksiratainen harjoitushalli. Samalla kartoitetaan ja luodaan malli sidosryhmistä ja näiden rooleista uudessa hankkeessa.

Vantaalla 17.12.2012

Timo Uppala
kaupunginvaltuutettu (PS)"


Vielä on yksi vapaa-ajan lautakunnan kokous tammikuussa 2013 ja se on siinä. Valtuustokokouksen jälkeen pidettiin valtuuston päätösillallinen ravintola Wanha Bäckbyssä, Bäckbyntie 4, Viertola. Hieno paikka, suosittelen.

Tilaisuudessa virkamiehiä tuli kiittelemään yhteistyöstä ja joku mainitsi kiitoksissaan jämäkästä työstä valtuustossa. Myös "johtavat" poliitikot kiittelivät valtuustokaudesta. Mitäs siinä kiittämistä. Piikki lähti lihasta.

Olen koko ajan ollut varma luopumisestani valtuustosta, siis siitä lähtien jolloin Vantaan perussuomalaisten puheenjohtajisto torppasi eduskuntavaaliehdokkuuteni.

Olen koko ajan siitä lähtien tuntenut tietynlaista helpotusta, mutta samalla tiettyä harmia siitä, että kukas nyt valvoo veroeurojen käyttöä, siis samoilla painotuksilla mitä itse olen tehnyt.

Nyt etenkin, kun ihmiset tulivat kiittelemään kuluneesta kaudesta voi sanoa, että tietty haikeus jäi.

Kyllä tota homma tuli tehtyä kuitenkin 4 vuotta enemmän ja vähemmän täysillä. Yhdestäkään valtuustonkokouksesta en ollut poissa. Aloitteita tuli jätettyä, puheita pidettyä, pöytäkirjalausumia tehtyä, pusattua tätä blogia, vastattua kuntalaisten yhteydenottoihin, kirjoitettua mielipidekirjoituksia, kirjoitettua valtuustokuulumisista säännöllisesti kylälehteen juttuja jne. Nyt kun tämä kaikki loppuu niin oudoltahan se tuntuu.