Kirjoitin tällaisen vastineen Vantaan Sanomiin meidän budjettiseikkailuista. Juttu julkaistiin 28.11.2009 lehdessä. Jouduin lyhentämään alkuperäistä kirjoitusta puolella toimituksen pyynnöstä.
Suuri kupla vai puhkaistu paise?
Vantaan kaupungin taloussuunnitelma 2010 - 2013 käytiin läpi maanantaina 16.11.2009 valtuustossa. Vaikka selittely yleensä pahentaa asiaa, on pakko oikaista muutama asia, joita ei ole huomioitu kirjoittelussa perussuomalaisten ensimmäisestä budjettitaistosta.
Mielestämme kaupungin taloudellisen tilan kuntoon saattaminen on tällä hetkellä tärkein tehtävämme.
Mistä sitten ehdotimme säästettävän? Säästömme perustuivat tiettyjen toimintojen ulkoistamisiin. Veronmaksajina perimmäinen tarkoituksemme ei liene saada työllistettyä mahdollisimman monta virkamiestä, vaan saada veroeuroillemme mahdollisimman hyvä vastine.
Ehdotimme myös virkamiehiä vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, pois lukien hoito-, hoivatyön ja opetusalan ammattilaiset. Emme olisi halunneet, että Vantaa tukee oopperaa yli 0,5 milj. eurolla vuodessa, ihmettelimme Heurekan kasvavaa kulurakennetta, joka nielee ensi vuonna veronmaksajien rahoja yli 2,6 milj. euroa. Emme myöskään halunneet vantaalaisina veronmaksajina tukea poliittisia järjestöjä yli 100 000 eurolla vuodessa. Emme halua jakaa taiteilijoille kohdeavustuksia, emmekä apurahoja yhteensä lähes 200 000 euroa vuodessa. Vähempikin riittäisi. Olemme myös valmiita myymään kaupungin ylimääräisiä tiloja ja maa-alueita. Tuemme ilomielin sivistystoimen erinomaista ideaa kotihoidon tuen ehdollistamisesta.
Taloutta ei pelasteta sopiviin kohtiin lisätyillä ”monikulttuurisuus” tai ”ilmastonmuutos” sanoilla. Tarvitaan konkreettisia säästöjä, joiden puuttuminen muiden puolueiden esityksistä hämmästyttää meitä ensikertalaisia. Onko tässä suuri vanha paise, joka kuitenkin yritettiin esittää meidän esittämänä suurena kuplana?
Perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmässä ryhmäkuria. Tietyissä asioissa meillä on yhteiset linjauksemme, mutta meillä on silti vapaus äänestää ja esittää asioita itse henkilökohtaisesti parhaaksi katsomiemme arvojen mukaisesti. Joudumme siis erittäin harvoin äänestämään tyhjää. Meidän pitää siis oikeasti ottaa kantaa.
Muutama ryhmämme jäsen katsoi sosiaali- ja terveystoimen vaativan lisäpanostusta, joten he ehdottivat lisäyksiä niiltä osin menoihin. Toinen puoli ryhmästä näki tässä ristiriitaa verolinjamme suhteen, joten me äänestimme erilailla. Tässä ei ollut mitään sen ihmeellisempää dramatiikkaa.
Tuleva veronkorotus ajaa Vantaan talouden vielä enemmän kunnallisveron tuoton varaan, vaikka mm. Kuntaliiton asiantuntijat ovat jo useasti kehottaneet kuntia parantamaan tulostaan karsimalla menojaan. Vantaalaiset ja kirkkonummelaiset maksavat ensi vuodesta lähtien pääkaupunkiseudun korkeinta kunnallisveroa (19 %).
Lupaamme myös jatkossa äänestää oman harkintamme mukaan ja toimia juuri niin kuin äänestäjämme ovat meidät jokaisen henkilökohtaisesti valtuuttaneet.
Perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut
Timo Auvinen, Johanna Jurva, Johannes Nieminen, Jaakko Niinistö ja Timo Uppala
lauantai 28. marraskuuta 2009
maanantai 16. marraskuuta 2009
Budjettikäsittely valtuustossa 16.11.2009
Yksi tärkeimmistä valtuuston kokouksista. Esityslistalla talousarvion ja -suunnitelman läpikäynti ja omana asiana listalla myös veroprosenttien korottaminen.
Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.
Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.
Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.
Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.
Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.
Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.
Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.
Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.
Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".
Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.
• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.
Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?
Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:
s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!
Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.
Esitykseni pääkohtia:
- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.
Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.
Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.
Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.
Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.
Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?
Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.
Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.
Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.
Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.
Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.
Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.
Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.
Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.
Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.
Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.
Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.
Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".
Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.
• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.
Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?
Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:
s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!
Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.
Esitykseni pääkohtia:
- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.
Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.
Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.
Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.
Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.
Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?
Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.
Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.
Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Keisarin uudet vaatteet - mielipidekirjoitus VS 11.11.2009
Mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin 11.11.2009 Vantaan Sanomissa:
Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.
Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.
Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.
Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?
Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.
Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.
Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)
Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.
Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.
Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.
Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?
Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.
Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.
Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Vapaa-ajan lautakunnassa pitkä kokous
Vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan kokous 3.11.2009 klo 17:30
Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.
VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.
Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €
- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.
Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).
Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.
Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.
Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.
Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.
Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.
Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.
VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.
Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €
- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.
Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).
Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.
Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.
Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.
Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.
Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)
