maanantai 30. tammikuuta 2012

Reissussa, VAPAS- ja valtuuston kokouksissa 2012 tammikuussa

Pitkästä aikaa tänne jotain päivitystä.

Oltiin Floridassa 2 viikkoa. Ensin Kissimmeessa viikko, sitten Treasure Islandilla toinen viikko. Florida ei tuota pettymystä, jälleen kaikki kohdallaan ihmiset, palvelu, kelit. Siinä yhteiskunnassa tulijoiden pitää sulautua vallitsevaan kulttuuriin eikä niin kuin meillä - toisinpäin.

Kaiken kaikkiaan siis nappireissu, eikä nyt edes tullut sitä perhanan vaikeaa jetlagia. Selvittiin aika pienellä yösäätämisellä.

Kuvassa matkalla nähty aito White Trash:



Vapaa-ajan lautakunnan kokous pidettiin 23.1.2012. Hesarissa oli julkaistu jo etukäteen ettemme tule hyväksymään Suomen Punaisen Ristin Kontti-ketjun esitystä yhteistyöstä Vantaan kaupungille. Näin se homma menee, kunhan kokoustetaan - asiat on jo päätetty muualla.

Kokouksessa kuultiin esitys Orvokkitien lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen ja nuorisotilan hankesuunnitelmasta. Nuorisotoimi ei ollut suoraan tyytyväinen heille määrioteltyyn tilaan, joka olisi pikkuriikkinen osa kokonaisneliömäärästä. Kulttuurin ehdolla tätä hanketta viedään. Ai niin, mikä on hankkeen hinta? 4,7 miljoonaa euroa! Hanke jätettiin pöydälle, valmistelun puutteellisuuden vuoksi.

Mainitsin puheenvuorossani, että kannatan pöydällejättämistä ja ihmettelin tätä kalliilla rahalla rempattavien tilojen määrää Tikkurilan alueella. On Hiekkaharjun "36":nen (1,4 Miljoonaa), Tonttulan korjaus (0,4 MEur) ja nyt tämä Orvokkitielle. Kartoituksessa ei ollut tsekattu kuin paria vaihtoehtoa.

Nuorisopalveluiden uusien avustusohjeiden käsittelyssä esitin nuorten stipendin perusteissa muutosta lauseeseen:
"Stipendi myönnetään nuorelle, joka on
- aktiivinen toimija nuorten vapaa-ajanympäristöissä, kuten nuorisotilalla"
muuutettavaksi muotoon:
"Stipendi myönnetään nuorelle, joka on
- aktiivinen toimija nuorten vapaa-ajanympäristöissä, kuten nuorisotilalla, urheiluseurassa tai nuorten kulttuuritoiminnassa". Tämä lisäys myös hyväksyttiin.

Kohdassa "Joosua Missio ry:n kohdeavustushakemus nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi" mentiin kiville koko lautakunta. Lautakunnan jäsen ehdotti, että hakemus hylätään koska porukka on kiihkouskovaisia polvirukoilijoita ja homojen tuomitsijoita. Sanoin, että teemme huonon päätöksen, koska näillä perusteilla joudumme kahlaamaan kaikkien avuustettavien järjestöjen joukosta samoin perustein samanlaiset kiihkoilijat ja hylkäämään hakemukset. Mainitsin myös, että olemme avustaneet SORASOD ry:tä, joka ei ole tuominnut kiihkoislamilaista Al-Shabaab järjestöä. Järjestö mainittiin , kun lehdissä oli juttua vantaalaisesta somalista, joka oli jäänyt kiinni terroristijärjestöjen avustamisesta.

Päätimme kuitenkin yksimielisesti jättää avustamatta Joosua Missiota. En lähtenyt äänestämään vastaan, koska lautakunnan jäsenistöstä kuului kommentteja tyyliin "Ai se on se kun hakee". Eli tuntui olevan ennakkotietoa hakijasta. Joka tapauksessa väärin perustein evätty hakemus ja pieleen meni.

Ilmoittauduin myös kokouksessa persujen edustajana Vantaan kaupungin aluetoimikuntamallin suunnitteluryhmään. Sinänsä tärkeä ryhmä, jonka tehtävänä on miettiä ja tehdä esitys miten nykyisin hampaattomia ja huonosti toimivia aluetoimikuntia saataisiin paremmin alueen toimintaa kehtittämään, ottamaan kantaa vahvemmin alueen kaavoitukseen, liikennesuunnitteluun jne. Jos teillä on vinkkiä, laittakaa mailia timo.uppala (ät) kolumbus.fi.

Valtuuston kokous 30.1.2012

Ensin jaettiin kunniamerkkejä ansioituneille virkamiehille. Yksi merkin saajista, Kai Ketelimäki piti hyvän puheenvuoron.

Kokouksen esityslistalla oli Vantaan kaupungin ympäristöraportti 2010-2011. Kohta aiheutti parran pärinää aika paljon. Mm. joukkoliikennettä vaadittiin kehitettäväksi ja ihmeteltiin "häpeällistä" vantaalaisen yksityisautoilun määrää. Mainitsin omassa puheenvuorossani että jos joukkoliikennettä lisätään, se vaatii myös kaupungin tukea lisää. Yhtä seutulippua (nyt 4,5 €) kaupungit tukee toisella 4,5 eurolla, jotta kulut peittyvät. Eli lipputuloista saadaan vasta puolet peitettyä. Mainitsin myös, ettei liikennetarve suuntaudu vain Helsingin keskustaan vaan hyvin paljon poikittain ja tämä joukkoliikenteeltä tuntuu olevan mahdoton tehtävä. Lisäksi mainitsin, että autoilulla on myös Vantaalla todella paljon työllistävää vaikutusta. Korjaamot, autoliikkeet jne.

Esityslistan kohta "Vastaus valtuutettujen Markku Weckmanin ja Jaakko Niinistön ja usean muun valtuutetun (23) aloitteeseen Askinpuistikkoa koskevasta asemakaavamuutoksesta nro 002112 luopumiseksi" aiheutti paljon porua, koska rakennettavaa maata pitää sitten saada jostain toisaalta tilalle.

Vantaan Sanomissa julkaistiin vihdoin mielipidekirjoitukseni tästä hallitsemattomasta ja jatkuvasta menojen ja etenkin uusien hankkeiden jatkuvana virtana lisääntyvistä investoinneista. Omassa ideaalitilanteessa nyt turvattaisiin peruspalvelut, maksettaisiin isoja velkojamme pois ja kehitettäisiin uusia hankkeita, mm. jäähalleja ulkopuolisten kumppanien kanssa. Tässä koko mielipidekirjoitus:

Vantaan kasvava lainataakka ja menojen kasvu vaatii asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen - nyt eikä huomenna

Vantaan Sanomat uutisoi 18.1.2012 Elmon urheilupuiston hankkeen nytkähtäneen eteenpäin pitkän odotteluajan jälkeen. Jutun ingressissä kerrotaan hanketta rahoitettavan yksityisellä rahoituksella. Kuitenkin leipätekstissä kerrotaan, ettei rahoittajaa ole vielä löytynyt.

Velkainen ja menojaan tasaisen vahvasti kasvattama kaupunkimme ryhtyy kuulemma urheilupuistoon vuokralaiseksi. Vuotuisia käyttökustannuksia on arvioitu kertyvän kaupungin maksettavaksi 2-3 miljoonaa euroa. Maanrakennustöihin budjetoitiin 1,5 miljoonaa euroa kaupungin rahaa tälle vuodelle, mutta tämäkään summa ei varmasti riitä.

Vapaa-ajan lautakunta käsitteli 23.1.2012 kokouksessaan kulttuurikeskus Orvokin rakennuskustannuksia, yhteensä 4,7 miljoonaa euroa, Håkansbölen kartanon lopputöihin on vuosina 2014-2016 arvioitu hupenevan 2,9 miljoonaa euroa, Martinus-salin peruskorjaukseen 2012-2016 on esitetty menevän 1,5 miljoonaa euroa, Kuusijärven päärakennuksen peruskorjaukseen vuosina 2012-2013 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, Heureka havittelee vuosittaisten tukiemme lisäksi laajennusta ja joka paikassa muuallakin ollaan remonttia ja lisärakennusta vailla.

Emme ymmärrä, missä keinotodellisuudessa näitä hankkeita suunnitellaan. Kouluissamme on korjaustarpeita, ikäihmisten ja päiväkotien laadukkaat palvelut on pystyttävä takaamaan ja kuitenkin samaan aikaan suunnitellaan näiden oleellisten peruspalveluiden rinnalla täysin toisarvoisia hankkeita. Suunnittelua tehdään aivan kuin meillä ei olisi lähes miljardin euron velkataakkaa, meillä ei olisi yleismaailmallista taantumaa eikä meillä olisi 5 % vuodessa kasvavia menoja.
Yksittäisenä esimerkkinä vuonna 2015 maksamme Vantaalla pelkkiä lainankorkoja 40 miljoonaa euroa, mikä tekee nopeasti laskettuna yli 100 000 euron summaa vuoden jokaiselle päivälle - pelkkiin korkoihin!
Nyt tarvitaan valitettavasti investointien ja menojen priorisointia, olkoon sitten kunnallis- tai mitkä tahansa vaalit edessä. Jatkuva priorisoinnin lykkääminen aiheuttaa mm. apulaiskaupunginjohtaja Lipposen mainitseman lumiauraefektin: jatkuvasti tulevaisuuteen lykätty menojen ja investointien karsiminen kasvattaa edellä työnnettävää leikattavaa kustannusmassaa lopulta niin suureksi, että "tulomoottoristamme" loppuu voima. Tiukassa pakkotilanteessa tehty leikkauslista on rumaa katseltavaa.

Esimerkiksi valtakunnan tasolla naurettavan surkean jäähallien määrän lisääminen vaatii Vantaalla tässä taloustilanteessa täysin ulkopuolisin voimin rakennettavia ja ylläpidettäviä jäähalleja. Kaupunki voi osallistua nuorten jäänkäyttäjien tuntihinnan kustannuksiin, muttei itse pyöritä hallien toimintaa. Olemme muuten 140 suomalaisen kaupungin listalla viimeisenä, kun lasketaan katettujen tekojäiden määrää suhteessa asukasmäärään.
Kuitenkin aivan toiminnan ytimessä olevien hengen, terveyden ja koulutuksen takaavien peruspalveluiden edes jonkinlaisen tason turvaaminen vaatii nyt menojen ja investointien priorisointia, päättäjien yhteistyötä sekä aidosti uusia toimintamalleja.
Suomen neljänneksi suurimman kaupungin velkaantumisasteella on myös valtakunnantasolla merkitystä. Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin menokuria kuulutetaan joka puolella, mutta käytännön toimet loistavat poissaolollaan.

Jaakko Niinistö
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (PS)

Timo Uppala
kaupunginvaltuutettu, vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan jäsen (PS)


lauantai 7. tammikuuta 2012

Ja toinen julkaisematon mielipidekirjoitus, nyt Hesariin

Eipä julkaistu tätäkään kirjoitusta, jonka skrivasin ja lähetin Hesariin 29.12.2011.
Rahan tuhlaaminen jatkuu ja jatkuu. Julkisen sektorin kulut paisuu ja paisuu. Menokurin sijaan esitetään veronkorotuksia lääkkeeksi joka paikkaan. Se ei ole oikea tapa. Kaikkia investointeja ei pidä laittaa jäihin, mutta tärkeysjärjestys pitää olla. Ja sitä paitsi, eiköhän Vantaa ole hoitanut oman osuutensa julkisen sektorin investoinneista ja työllistämisestä.

Oon oikeasti huolissani miten tästä selvitään.

"Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisivuillaan 27.12.2011 Vantaan Håkansbölen kartanon kohtalon kirkastumisesta. Hienoa, että edes jotain kirkastuu jossain.
Kolikon toinen puoli tässä riehakkaassa ilakoinnissa on rahoitus. Kaupungin jatkuvasti kasvava velkataakka lisääntyy entisestään. Esimerkiksi nyt kirkastuvan Håkansbölen lopputöihin on vuosina 2014-2016 arvioitu hupenevan 2,9 miljoonaa euroa.

Håkansböle ei ole suinkaan ainoa rahareikä Vantaalla: kaupungintaloa peruskorjataan parhaillaan, lasten ja nuorten kulttuurikeskus Orvokin korjauksiin esitetään vuosina 2013-2015 4,7 miljoonaa euroa, Martinus- Salin peruskorjaukseen 2012-2016 1,5 miljoonaa euroa , Kuusijärven päärakennuksen peruskorjaukseen vuosina 2012-2013 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa, Heureka havittelee laajennusta ja joka paikassa muuallakin ollaan remonttia vailla. Lisäksi osallistumme toki ilomielin Helsingin World Design Capital hankkeeseen 1,1 miljoonalla eurolla ja avustamme milloin mitäkin, aivan niinkuin ennenkin.

Elmon urheilukeskuksen perusinfran aloituskuluihin myönnettiin budjettineuvotteluissa vuodelle 1,5 miljoonaa euroa - hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu nousevan lähes 60 miljoonaan euroon.

Edellä mainittujen investointien lisäksi Kehäradan ja Marja-Vantaan vaatimien lainojen takaisinmaksu kasvavine korkokuluineen sekä vuodessa 5% kasvavat menot tukaloittavat tilannettamme entisestään lähivuosina. Maksamme Vantaalla pelkkiä korkokuluja esimerkiksi vuonna 2015 n. 40 miljoonaa euroa, nykyisellä korkotasolla. Tämä tarkoittaisi siis vuoden jokaisena päivänä n. 109 000 euron maksua pelkkiin lainan korkoihin.

Hengen, terveyden ja koulutuksen takaavien peruspalveluiden edes jonkinlaisen tason turvaaminen vaatii nyt menojen ja investointien priorisointia sekä uusia toimintamalleja. Esimerkiksi Elmon urheilukeskuksen sijaan jääurheilijoiden tilannetta voisi helpottaa rakennuttamalla jäähallit jo olemassa olevien urheilupuistojen alueelle kumppanien kanssa.
Suomen neljänneksi suurimman kaupungin velkaantumisasteella on myös valtakunnantasolla merkitystä. Jatkuvasti paisuvan julkisen sektorin menokuria kuulutetaan joka puolella, mutta käytännön toimet loistavat poissaolollaan. Hirvittää.

Timo Uppala
kaupunginvaltuutettu (PS)
Vantaa"