perjantai 30. lokakuuta 2009

Valtuuston taloussuunnitelmainfo - osa 2, tupla tai kuitti sekä hurskastelua

Ryhmät olivat tehneet taloussuunnitelmasta etukäteen kysymyksiä, joihin toimialojen edustajat vastasivat vuorollaan.

Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.

Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.

Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.

Vastaus:

"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.

Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "


Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.

Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.

Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."

ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.

Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.

Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?

Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.

Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"


Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...

Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.

Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "

Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.

Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.

Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.

Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"

Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!

Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."

Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.

Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.

Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:

"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.

Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."


Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Kerrankin mukava kokous, jossa ei tarvinnut kuin myötäillä

Vapaa-ajan lautakunnan jäsenille, niinkuin mulle kuuluu myös olla VAPAS-edustaja jossain alueen yhdistyksessä. Mulla tää yhdistys on Hämeenkylän Muskari ry.

Kävin siis tänään 27.10. Pähkiksessä muskarin vuosikokouksessa.

Meidän Anni on "valmistunut" tästä oppilaitoksesta n. 18 v. sitten, joten toiminta oli tuttua siltä puolelta.

Hyvin järjestetty kokous, hyvät aineistot ja tehokkaan tuntuista toimintaa. 130 oppilasta käy musisoimasta muskarissa ikähaarukassa 0 - 7 v. Tarkka lukujärjestys ja aito jäsemäärä. Rahoituksesta 90% tulee perheiltä ja 4500€/vuosi Vantaan kaupungilta. Järjestäisivät myös päivisin toimintaa päiväkodeissa, mutta kaupungin tasapäistämissääntö estää sen (ei saa olla tarjolla maksullista toimintaa, johon kaikki eivät voi osallistua). Tämä päivämuskari ilmeisesti helpottaisi päiväkotien normirutiineja, mutta kun ei niin ei. Sosialistisessa mallissa kaikkien pitää olla tasapäisiä. Järjestävät myös kesätoimintaa, mutta eivät saaneet siihen kohdeavustusta.

Maanantaina lähetin ryhmämme kysymykset kaupungin taloussuunnitelmaan ja -arvioon. Saimme kasaan n. 40 kysymystä, joihin kaipaamme selvitystä tästä n. 250 sivuisesta lukupaketista.

Lisäksi parhaillaan on tekeillä ryhmien omat esitykset kaupungin budjettiin. Kiireistä aikaa. Samaan aikaan lähes puolen vuoden pimeys näyttää alkaneen. Työmatkoilla fillarilla saa olla aika tarkkana kun näkyvyys on mitä on. Lätkää ja sählyä oon pyrkinyt käymään pelaamassa sen mitä pääsee. Tärkee juttu sekä kropalle, että nupille.

Prätkä on nyt talvilevolla ja teen kämpän viimeistä rakennusta - roskiskatosta. Alkaakin olla lopputarkastuksen aika.

torstai 22. lokakuuta 2009

Ensimmäinen kaupungin budjetin selostustilaisuus 22.10.2009

Valtuustoinfo 22.10.2009 taloussuunnitelmasta vuodelle 2010

Paajanen kertoi taustat suunnitelmalle.

Muutamia poimintoja:

- perusslogan "Vantaa on viisas valinta"
- yksityinen kulutus jelppii taloustilannetta
- Työttömyysprosentit syyskuu 2009: Vantaa lähes 9%, Helsinki lähes 8%, Espoo n. 6%
- avoimien työpaikkojen määrä on 1000 pienempi kuin viimevuonna
- toimeentulotuen määrä 2008 2,5 MEur -> 2009 3,1 MEur
- Vantaa maksaa valtion verotasauksia yli 60 MEur muualle Suomeen
- Vantaan tappio ensikaudelle yli 30 MEur
- verotulot n. 70% Vantaan tuloista
- palkkamenot Vantaan menoista 33%
- Marja-Vantaaseen satsataan paljon, 2015 suunnitellaan asuntomessuja johonkin Marja-Vantaan alueelle
- Vantaa on ostanut maaomaisuutta paljon 2005-2008. Paajasen mukaan myymällä tuolloin hankittua maaomaisuutta saadaan n. vuonna 2012 rahaa velkojen maksuun. Siis on ostettu kalliiseen aikaan ja myydään samaa maata huonoon aikaan... Toisaalta, jos nämä maa-alueet ovat esim. Marja-Vantaan alueilla, kehäradan tuntumassa, tämä kuulostaa järkevältä. Muuten silkkaa hölmöyttä.

Pääpaino tulopuolella on kunnallisveron tuotossa eli että se pysyy ennallaan. Pahoin pelkään, ettei näin käy. Tänään olemme kuulleet uutisista jälleen uusista YT-neuvotteluista. Kaupungin esityksissä mainitaan aina työllisyyden parantaminen - hyvä asia, mutta mieleen pulpahtaa aina ryssissä taannoin ollut lossivahti, joka oli käynyt duunissa vaikka lossi oli hävinnyt yli kymmenen vuotta aiemmin. Eli mistäs sitä työtä taikoo, jos markkinat ei vedä.

Menoja pitäisi supistaa vieläkin rajummin ja keskittyä huolellisesti perustoimintoihin (hoito-, hoivatyöt ja sivistystoimi). -30 MEur tulos ei näytä hyvältä. Mua ei ainakaan lohduta, että sanotaan ettei kunta voi mennä konkurssiin. Samat talouden lait siihenkin pätee, vaikka tuotteet on erilaisia kuin muissa firmoissa.

Isoissa firmoissa taloustilanteen ollessa tiukka otetaan palaveripullat pois, vaikka kustannus on marginaalinen, kaikki koulutus ja matkustus pudotetaan minimiin ja YT:t käynnistyvät usein samantien. Itselleni kuului eräässä aikaisemmassa työpaikassa ryhmäni utilisaation (käyttöaste, paljonko laskutettavaa / työaika) laskeminen ja raportointi. Ei todellakaan ollut ykköshauskin tehtävä, mutta tietyllä lailla järkeenkäypä. Konkretisoi isonkin firman perustehtävää - tuottavuutta ja tehokkuutta.

Olis kiva nähdä pitkän linjan julkisen sektorin hallinnon ihmisiä siirtyvän edes hetkeksi yksityiselle puolelle. Vois tulla lintukotoa ikävä.

Eikä tää ole pelkästään kateuden vuoksi, ettei toisilla saa olla lungimpaa työtä kuin toisilla. Moraalisesti on helvetin väärin, että kuntalaiset työntävät kymmenyksensä tuloistaan pakolla kunnalle ja nämä selkänahasta revityt varat tuhlataan tehottomuuteen ja jonninjoutavuuksiin. Tehdään kuntalaisilla kysely minne he haluavat kunnan käyttävän verovaransa ja minne eivät. Tyyliin eniten tänne, vähinten tänne. Mitähän tulis tulokseksi, saisko valoa tutkivat tanssijat Lapin matkoilleen kunnan rahaa, saisko kaikenmaailman projektit jne.

Oon itse nyt duunissa, on yks yliheitto menossa. Odottelen testaajilta parhaillaan statusraportteja. Viikonloppu menee myös töissä. Huomenna käväisen mökillä, sinne tulee ilmalämpöpumpun asentaja. Koti lämpiää maalämmöllä ja pian mökki ilmalämmöllä. Eko-eko.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Kaupunginvaltuusto 19.10.2009

Alkuun nimitysasioita, mm. Pietari Jääskeläinen luopui KH:n paikastaan ja tilalle valittiin Jaakko Niinistö, niinikään PS, mutta Pähkinärinteestä.

Kohta 16. Lainanottovaltuuden korotus vuodelle 2009

Puheenvuoroni:

Nettolainanottovaltuutusta esitetään korotettavaksi 140 MEur eli nyt lisätään n. 70 Meur puolet lisää edelliseen valtuutukseen.

Nykyiset korkomenot ovat n. 40 miljoonaa euroa kasvaen n. 2 MEur joka vuosi - normaalin lainanlyhennysten lisäksi.
Tämä uusi valtuutus lisää korkomenoja 3,5 MEur / vuosi, jos lainan korko olisi n. 5% niin kuin nyt näyttää olevan. (Lipponen kävi kokouksen jälkeen kertomassa, että korkotaso on pudonnut 2,6%:iin, aiemmissa arvioissa olleesta 5%:sta)

Vantaa-sopimuksessa on ensivuodelle esitetty 140 MEur lainanottoa ensi vuodelle.

Nykyisellä menolla ei päästä talousjohtaja Tikkalan ansiokkaasti talousseminaarissa esittämään 3 - 3,5% menojen kasvuun ja laskevaan velkaantumisskenaarioon. EI millään.

Tikkalan velkaskenaario, huom! 3-3,5% menojen kasvulla käyrä taipuisi oikeaan suuntaan! Huom2! Miljardin euron velkaraja menee rikki aivan pian 2010-2011. Siis miljardi!


Mihin tämän vuoden lainaraha menee? Otetaanko ensi vuonna 140 MEur? Vai riittääkö se?

Apulaiskaupunginjohtaja(talous) Lipponen vastasi, että mun esittämät korkomenot ovat yläkanttiin - oikea korkomenosumma on vain vähän yli puolet esittämästäni. Rahaa tarvitaan kuulemma normaaleihin menoihin, sekä kehärataan ja
ja kehä III:sen rakentamiseen. Ensi vuoden lainanmäärä sovitaan budjettineuvotteluissa. Paajanen kävi toteamassa kokouksen jälkeen, että kaupunki ei voi mennä konkurssiin, lainan ottaminen on ikäänkuin osamaksulla investointien maksamista.

Vastasin repliikissä, että perustin 40 MEur korkomenot / vuosi kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan. Joudun uskomaan annetun
materiaalin oikeellisuuteen ja lukemaan sitä "käsi raiteella". Lipponen ei kommentoinut tähän mitään.

Ilmari Heinonen (vas.) kysyi ottaako Vantaa "pikavippejä", miten nämä lainat kuoletetaan.

Kohta 19. Lasten kotihoidon tuen Vantaa-lisän korotus ja ehdollistaminen eli kaikki lapset himassa -> Vantaa-lisää saa korotettuna

Mikko Mäkelä kysyi miten tieto suuremman Vantaa-lisän mahdollisuudesta meinataan jakaa koteihin, sekä tullaanko seuraamaan järjestelyn taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lehto-Häggroth vastasi, että tieto viedään koteihin ja vaikutuksia tullaan seuraamaan tarkasti.

Niinistön Jaakko kannatti lämpimästi vantaa-lisän ehdollistamista.

Kohta 21. Vastaus demarien ehdotukseen Länsimäen terveysaseman avaamiseksi stadilaisille (mellunmäkiläisille)

Herätti paljon puheenvuoroja ja keskustelu ajautui vantaa-sopimukseen. Vasemmistoälymystöradikaali Saramo keskitti puheenvuoronsa "terävän kärjen" tuppisuisiin perussuomalaisiin, jotka eivät olleet mukana tekemässä vantaa-sopimusta ja "auttamassa" vasemmistoa terveyspalveluiden kehittämisessä. Niinpä: se, että emme olleet vantaa-sopimuksessa mukana, mahdollistaa meille oikeasti tärkeiden asioiden esilleottamisen. Voimme myös kannattaa avoimesti hyviä asioita, mitä vantaa-sopimuksessa on.

Sosiaalitoimen apul.kaupunginjohtaja Salminen vastasi, että HusLab on päättänyt lopettaa labratoiminnat Länsimäessä. Fakta.

Saramo väitti, että me olemme esittäneet omassa esityksessämme mm. lisälainan ottamista. Huuhaa! Meidän esitys on kokonaisuudessaan täällä mun blogissa. Sini Alen taisi tokaista, ettei perussuomalaiset ole esittäneet mitään vaihtoehtoa vantaa-sopimukselle. Torppasimme usealla suulla tämän väitteen. Alen myönsi myöhemmin sittenkin nähneensä meidän esityksemme.

Vasemmalla on aitojakin hyviä tyyppejä, jotka ajavat aidosti Vantaan ja oman alueensa asiaa. Joillekin taas Vantaan asiat on vain ikävä välivaihe egobuustausmatkalla kohti terävintä kärkeä. Onneksi fuula on aina fuulaa ja falskius paistaa kilsan päähän. Pitäis vaan muistaa niitä muitakin matkalla "maineeseen", on ikävä tulla sit lippis kourassa niitä samoja naamoja vastaan.

Mä oon joskus nähnyt jossain enkeleiden swappimyyntipöydällä tarran jossa luki enkuksi, että: "mitä on sanottu tässä huoneessa - pysyy tässä huoneessa". Yleensä ottaen kaikki siviili- ja harrastuspiirien periaatteet ja moraali menee ihan eriratoja politiikassa. Valitettavasti.

Suurin ongelma Vantaalla on (tieto on vuoden 2009 taloussuunnitelmasta - tilanne on vielä huonompi nyt)
toimintamenot / asukas = n. 7000€
verotulot / asukas = n. 4000€

Menoja lisätään jälleen lisälainalla. Eli kuilu menojen ja tulojen välillä syvenee entisestään. Kukaan vantaa-sopimuksen leiristä ei edelleenkään ole esittänyt karuja, karheita ja ikäviä säästöjä. Loppujen lopuksi joutuu kuitenkin pyllistämään jollekin, se vaan on näin. Menoja on saatava alas. Tulee pinkeät budjettineuvottelut!

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Eka kerran Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa loisimassa - ja jymy-yllätys kokouksessa!!!

Olin tiistaina 13.10.2009 Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa kutsuttuna alueen valtuutettuna. Eli vailla äänestysoikeutta, mutta sain pitää puheenvuoroja.

Mielenkiintoisia asioita omilta alueilta:

- Luhtitien jatkaminen Varistosta Myrtsiin (aluetoimikunta päätti äänestyksen jälkeen puoltaa tien rakentamista). Esitin kunnollisen ulkoilusillan rakentamista tien yli, koska siitä menee hyvät ladut talvella Petikkoon päin. Tämä uusi suunniteltu tie vähentää varmasti liikennettä Martinkylän- ja Rajatorpanteillä.
- Hämeenkylän Gållaksen navetan (McDonaldsia vastapäätä) purkaminen ja sen paikalle tulee kaupan varastoja. Ehdotin tässä kohdassa kunnollista historian tallentamista valokuvin jne. ennen purkutöitä ja vanhan kuninkaantien linjausten säilyttämistä edes jollain lailla

Aika yllätys oli sen Pähkinärinteen Y-säätiön asuntolan sijaintipaikan vaihtoehtona. Katso ao. linkin takaa lisäaineistosta. Asuntolaan tulee tuettua (=vartioitua) asumista kuntoutuville asunnottomille. Kysyin pähkiksen koulun mielipidettä ja rehtori Kolun mukaan koulun johtokunta oli ollut pähkisvaihtoehdosta huolissaan. Olin aiemmin esittänyt toisessa yhteydessä Petikkoa sijoituspaikaksi.

Pähkiksen lisäksi mm. nämä olivat olleet vaihtoehtoina (pakko kuulemma saada Länsi-Vantaalle, kenenköhän toivomuksesta...):
- Askisto: Alueella on autistien asuintalo, ei vapaita tontteja.
- Hämeenkylä: Pähkinärinteentie 31:n rakentamaton tontti on kooltaan ja sijainniltaan sopiva 2000 k-m2:n suuruiselle hankkeelle.
- Hämevaara: vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on vain 990 k-m2 (Hämeenkyläntie 78); tontti on hankkeelle liian pieni ja alue on yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta, joka tulee suunnitella kokonaisuutena.
- Kaivoksela: kaupungin omistuksessa ei ole vapaata tonttia, mutta alueelle ollaan kaavoittamassa Ncc:n erityisasumishanketta Kaivoksela 3B -alueelle (4200 k-m2). Vanha Kaarelantie 26:ssa sijaitseva Y-tontti ei ole kaupungin omistuksessa.
- Linnainen: kaupunginosan sijainti on syrjäinen palveluihin nähden, vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on 1600 k-m2 (Silatie 3 - 5).
- Martinlaakso: kaksi palvelutaloa, ei vapaita tontteja.
- Myyrmäki: Alueella on Nuorisoasuntoliiton asuintalo, Sininauhasäätiön asuntoja, hoitokoteja ja palvelutaloja,
- Louhelaan on tulossa mielenterveyskuntoutujien asuintalo. Pyörrekuja 1:ssä on päiväkotitontti (1500 k-m2), jossa on nyt lasten leikkipaikka; ei muita vapaita tontteja
- Pakkala: ei vapaita tontteja.
- Petikko: asuintalohanke ei sovellu yritysalueelle; pohjoisempana Koivurinteelle voisi sijoittaa erityisasumista, jota laadittavana oleva asemakaava salliikin muun asumisen yhteyteen, mutta joukkoliikenneyhteydet ja muut palvelut ovat huonommat kuin Pähkinärinteellä. Askisto-Koivurinteen kaavoitus on kesken sopimusneuvottelujen vuoksi.
- Tammisto: ei vapaita tontteja.
- Vantaanlaakso: Alueella on Pelastakaa Lapset ry:n lastenkoti. Perkiöntie 23:ssa sijaitsevan Y-tontin rakennusoikeus on noin 5300 k-m2, jonka toteuttaminen edellyttää Hämeenlinnanväylälle rakennettavaa meluestettä.
- Vapaala: Alueella on kaksi kehitysvammaisten asuintaloa ja alueelle on tulossa Sininauhasäätiön asuntoja, joista osan kaupunki vuokraa. Lisäksi Lastutielle kaavaillaan kahta 700 k-m2 suuruista erityisasumisen kohdetta (asemakaavamuutos nro 002070), mutta nämä tontit ovat liian pieniä tälle hankkeelle.
- Varisto: Alueella on palvelutalo. Ala-asteen koulun vapaalle tontinosalle on tulossa hoitokoti (Attendo MedOne Oy, Varistontie 1), ei vapaita tontteja.
- Veromies: ei vapaita tontteja.
- Viinikkala: ei vapaita tontteja.
- Ylästö: ei vapaita tontteja.

Tässäpä tämä lisäaineisto kokonaisuudessaan:

Lisäselvitys

Ja esityslistan varsinainen kohta.

Merkillistä, että Pakkala tai Tammisto ovat muka jo täyteen rakennettuja. Ja ettei Petikko kävisi ollenkaan.

Pitää miettiä myös näin: jos olet vetänyt keittoa (ja kaikkea millä nupin saa sekaisin) kaksin käsin monta vuotta ja olet nousemassa pikkuhiljaa polvilleen, saattaa raju kontrasti ympäröivään hyvinvointiin v-tuttaa 10:llä. Jos saa asua uudessa kämpässä vaikka teollisuusalueen kupeessa, sieltä voi olla parempi ponnistaa pikkuhiljaa eteenpäin.

Aluetoimikunta päätti vain yhden vastustettua (Aive Pietilä) kannattaa asuntolan rakentamista Pähkinärinteeseen.

Tämä menee seuraavaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sieltä KH:n kautta lopulta valtuustoon. Näissä valmisteluvaiheissa on oltava tarkkana, myöhemmin sitä on vaikea muuttaa.