maanantai 14. joulukuuta 2009

Jouluinen kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009

Kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009

Alkuun jaettiin Vantaa-palkinto Inkeri Simola-Isaksonille. Lisäksi laulaa luikautettiin sankarin johdolla "arvon mekin ansaitsemme". Kommunisteille tämä arvo on ainakin ennen tarkoittanut Arvo Aaltoa.

Vantaa-palkinnon jälkeen Vantaan Lucia-neitonen kävi kynttilät päässä lucia-jenginsä kanssa laulamassa muutaman lucia-aiheisen biisin.

Asiaan:

Kohta §4: Vuoden 2008 arviointikertomuksesta ja tilintarkastuspöytäkirjasta aiheutuneet toimenpiteet.

Tarkastuslautakunta oli käynyt läpi 2008 arviointikertomusta ja tehnyt siitä hyviä huomioita. Lukiessa jäi sellainen fiilis, että pakkopullaa, hoidetaan tarkastus läpi tietäen ettei mikään kuitenkaan muutu.

Puheenvuoroni meni pääpiirteissään näin:

"Erittäin ansiokas läpikäynti, josta muutama poiminta:

- tavoitteiden toteuman raportointi on liian optimistista
- tavoitteet ovat aivan liian yleisellä tasolla
- sitovien tavoitteiden asettelussa huomio kohdistetaan kaupunkilaisen näkökulmaan: tavoitteista tulee käydä ilmi, millaisia konkreettisia hyötyjä ne tuottavat kaupunkilaisille
- kehityskeskusteluita koskeva tavoite vuosittain ainakin vuodesta 2001 lähtien. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut yhtenäkään vuonna.

Miten tarkastuslautakunnan hyviä huomioita seurataan ja mittaroidaan? Huomioille on oltava vastuuhenkilöt ja aikataulut, muuten tämä hyvä työ hukkuu paperinmakuisiin nimettömiin prosesseihin."

Kukaan ei vastannut, koska en ollut sanonut alussa mainintaa "esitän kysymyksen". Jaaha, jos lause alkaa kysymyssanalla se on mun mielestä kysymys. Toisaalta voi olla, ettei tähän osattu vastata. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.


Kohta §5: Vuoden 2009 talousarvion muuttaminen

SosTer on jo nyt ilmoittanut, siis 1 kk budjetin hyväksymisen jälkeen, että se tulee ylittämään budjetin yli 20 miljoonalla eurolla.

Esityslistan kohta aiheutti äkillisen puheripuliepidemian. Keskustelu ajautui yksityisen ja julkisen palvelun vertailuun. Hämmästyttävää kyllä salin vasen puoli
kannatti palveluiden tuottamista kunnan omin voimin. Oikea puoli liikelaitostamalla ja palvelusetelein jne. Väittely päättyi ratkaisemattomaan tasapeliin.

Itse ajattelen asiaa vantaalaisena veronmaksajana. Sieltä ostetaan mistä halvemmalla (ja paremmin) saadaan. Jos yksityissektori pystyy tuottamaan palvelun lähempää, nopeammin ja tehokkaammin sekä lisäksi halvemalla tuotettuna, niin minkä vuoksi palvelua ei voi ostaa sieltä? Pitääkö vaan periaatteen vuoksi tuottaa ja hankkia palvelua tehottomammin ja kalliimmalla? Tai toisinpäin - ei yksityistäminen voi olla itsetarkoitus - JOS palvelua voidaan tuottaa julkisena palveluna kaikilla mittareilla mitattuna paremmin. Minä ja sinä maksamme, meillä on oikeus saada asiakkaana veroeuroillamme laadukasta ja tehokasta palvelua eikä periaatteellista hevonpaskaa.

Kohta §11: Vantaan turvallisuussuunnitelma 2009-2012.

Paljon puheenvuoroja tästäkin. Kameravalvontaa ehdotettiin (mm. Ansalehto-Salmi ja Weckman) parantamaan pahimpien alueiden valvontaa. Kyttiä kysyttiin myös valvomaan ja jalkautumaan näkyvämmin. Vihreiden Kokko ei halunnut lisää valvontaa vaan ennaltaehkäisyä sekä ilmeisesti kaikkien pahantekijöiden ymmärtämistä/paapomista. Hän ei myöskään pelkää Vantaalla mitään mestaa. Ok, hienoa.

En minäkään halua kameroita joka paikkaan, ahdistaa ajatella moista kyyläämistä. Kytät valtatieltä 5-10 kmh ylinopeuksia valvomasta oikeisiin hommiin kapakoiden nurkille iltaisin ja etenkin viikonloppuisin.

Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää kiteytti loppuun, että suurin ongelma on viinaa juova mies. Se kun saadaan kuriin,
niin kaikki on paljon paremmin.

Kohta §13: Vastaus valtuutettu Johannes Niemisen ja useiden muiden (15) valtuutettujen aloitteeseen ampumaurheilukeskuksen toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulle.

Nieminen ihmetteli puheenvuorossaan etenkin Finnavian lausuntoa. Nykyisellä ampumaradalla ei voi tykittää ylöspäin. Häkkinen kommentoi hyvin, että jos joku reikäpää haluaa Vantaalla ampua lentokoneita, ei siihen ampumarataa tarvita. Se onnistuu kyllä muualtakin.

Kohta §16: Asemakaavan muutos nro 001993 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, Havukoski

Tuettua asumista Havukoskelle. Voi olla päihteetöntä tai sitten sitä toista mallia. Vihreiden Alen ilmeisesti vastusti perustuen korkean rakennuksen auringon valon pimentämiseen. Voi olla myös, että vastustetaan muistakin syistä. Kuka tahansa näiden hankkeiden puolustajista voi ehdottaa näitä veijareita naapurustoonsa vapaille tonteille. Tuettua asumista voi olla mm. korvaushoidossa olevat huumeiden käyttäjät.

Valtuusto lampsi joululomille lomps, eiku lamps.

torstai 10. joulukuuta 2009

tiistai 8. joulukuuta 2009

Vapaa-ajan lautakunnan kokous 8.12.2009 ja ajokorttijutskia

Olikin ollut jo pitkä aika edellisestä luottamushommasta. Väliaika on mennyt duunissa, mökillä, lätkää ja sählyä pelatessa sekä Aten ajoharjoittelussa ja prätkän fiksaamisessa ens kesää varten. Sellasta normaalia puuhastelua ja hapen vetämistä tässä välillä. Olen ajellut edelleen fillarilla duuniin ja kelit ovat suosineet. Luksusta.

Atte sai kortin perjantaina 4.12. "ygösellä" eli ekalla yrityksellä. Istuin opena takapenkillä inssissä ja jännitin varmaan enemmän kuin kundi. Reitti suuntautui Hakuninmaalta Kantsuun. Kantsun tasa-arvoisia risteyksia ajaessa tienvarteen oli pysäköity auto ja vastaan tuli toinen. Heppu odotti oikeaoppisesti vuoroaan pysäköidyn auton takana ja lähti liikkeelle vuorollaan. Pysäköidyn auton edessä oli jättimäinen tseba keskellä katua ja huusin automaattisesti "varo!". Kuskikokelas oli huomannut tilanteen ja väisti. Inssi totesi etupenkiltä lakonisesti: "Takapenkiltä ei saa kuulua mitään ajon aikana - noooh, en minä tee tästä hylkäystä." Sanoin sille, että siksi varoitin, kun tiedän kuka auton olisi joutunut korjaamaan.

Samana iltana 5 kpl nuoria miehiä ahtautui Fiestaan ja ajelemaan. Olin stadissa illanvietossa, kun puhelin soi: "v..u, sä et oo katsastanu tätä ja nyt kytät on pysäyttänyt ja ne voi viedä kilvet". Jassoo, onneksi armo kävi oikeudesta ja matka sai jatkua himaan. Kävin katsastamassa auton maanantaina. Perjantai illalla olin kuuntelemassa myös Isokynää eli Dave Lindholmia lähikapakassa, Vagabondassa. Itseään säestäneen mestarin hienot tulkinnat hukkuivat paikallisten pultsareiden örinään.

Sitten itse kokouksesta:

Kohta 4, ilmasto-ohjelma. Esiteltiin toimialan ilmasto-ohjelma, jossa ilmastovaikutukset häipyvät olemattomiin, mm. kaupunkitasolla työntekijöiden työsuhdepolkupyörien avulla.
Puheenvuorossani ihmettelin ilmasto-ohjelman kovakantista moniväripainatusta.

Mainitsin myös toimialalla oikeasti voitavan vaikuttaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen: pitää saada reilusti varusteiden kuivatus-/säilytystiloja jäähallien yhteyteen. Yksi junnun treenikerta aiheuttaa pahimmillaan 4 ajokertaa / perhe ja yleensä pahinta laatua eli lyhyttä ajoa jolloin kone ei lämpene kunnolla. Tämä kerrotaan joukkueen pelaajien määrällä (esim. 20), saattaa yhden joukkueen yhden tunnin jääharjoitus aiheuttaa siis 80 ajosuoritetta lähialueella. Jos kamat olisi hallilla, lapset voisivat kulkea bussilla treeneihin.

Kohdassa 8 käytiin läpi talousarvion käyttösuunnitelma. Mäkelän Mikko esitti ao. kohdassa vikan lauseen poistamista sulkulauseineen:
"Liikuntapalveluiden tulotavoitetta on korotettu 40 000 eurolla samalla kun tulot eivät kerry normaalisti Hakunilan uimahallin sulkemisen vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen maksuttomien palveluiden tarjontaa vuonna 2010 (esimerkiksi Sporttikortti 70+ sekä liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten toimintaryhmien maksuton liikuntatilojen ja -paikkojen käyttö).". Lause poistettiin. Hyvä niin.

Esitin omassa puheenvuorossani nämä kommentteina:

- nuorisotoimen avustukset pitää ohjata kohdeavustuksiin (eli tapahtumiin) toiminta-avustusten sijaan (etenkin poliittiset järjestöt). Tällöin avustus ohjautuu suoraan nuorille järjestettäviin tapahtumiin, eikä verovaroilla palkata poliittisiin suojatyöpaikkoihin työntekijöitä.

- kohta 2.4 avustuskriteerit uudistetaan. Kohdeavustusten tapahtumakalenteri julkaistaan etukäteen, tapahtumien seuranta viedään erittäin tarkalle tasolle.
- liite Vapas: talous- ja hallintopalvelut, tiukka kustannusten seuranta. Raportit tulee esitellä myös lautakunnalle. Kuulemma saamme nähdä raportit neljännesvuosittain.
- toimialan projektit: projektien hallintasalkku, josta helposti seurattavissa valmiusaste ja toteutuneet kustannukset. Ei vie aikaa ja resursseja, kun käytössä on simppeli rutiinitehtävä ja raportointitapa. Kuulemma 40 projektia käynnissä, eikä voida raportoida, koska ei ole välinettä. Just. Vastasin, että pelkällä excelilläkin pääsee pitkälle.
- liite: käyttösuunnitelma tehtäväalueittain: liikuntatoimen menoista suurin osa (lähes 9 MEur) menee tilavuokriin. Kuulemma tilakeskuksen vuokrat sisältävät joka kerta hallintokulut eli ne veloitetaan moneen kertaan.

Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden säästötoimet: 54 MEur menoja yhteensä, henkilöstömenoja 25,8 MEur. Nousee n. 1MEur / vuosi.

- kohta 22: kohdeavustukset: Korson mieslaulujat ry, sai 1100€... hmm..

Kaikki lautakunnan 17 jäsentä saa kaupungin kannettavat + koulutuksen niihin. Paperin pyörittäminen vähenee, mutta toisaalta kaupungin menoihin tulee piikki, kun hankitaan aika liuta kannettavia ohjelmistoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että lautakuntien jäsenten määrä pitäisi supistaa tiukkana aikana minimiin eli esim. Vapas 9 hengen suuruiseksi. Vaikka oma paikka menisikin.

Näin tällä kertaa. Kokouksen jälkeen kävimme koko lautakunta ravintola Mummolassa syömässä jouluisen seisovan pöydän.... antimet.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Suuri kupla vai puhkaistu paise? - mielipidekirjoitus Vantaan Sanomiin 28.11.2009

Kirjoitin tällaisen vastineen Vantaan Sanomiin meidän budjettiseikkailuista. Juttu julkaistiin 28.11.2009 lehdessä. Jouduin lyhentämään alkuperäistä kirjoitusta puolella toimituksen pyynnöstä.

Suuri kupla vai puhkaistu paise?

Vantaan kaupungin taloussuunnitelma 2010 - 2013 käytiin läpi maanantaina 16.11.2009 valtuustossa. Vaikka selittely yleensä pahentaa asiaa, on pakko oikaista muutama asia, joita ei ole huomioitu kirjoittelussa perussuomalaisten ensimmäisestä budjettitaistosta.

Mielestämme kaupungin taloudellisen tilan kuntoon saattaminen on tällä hetkellä tärkein tehtävämme.

Mistä sitten ehdotimme säästettävän? Säästömme perustuivat tiettyjen toimintojen ulkoistamisiin. Veronmaksajina perimmäinen tarkoituksemme ei liene saada työllistettyä mahdollisimman monta virkamiestä, vaan saada veroeuroillemme mahdollisimman hyvä vastine.

Ehdotimme myös virkamiehiä vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, pois lukien hoito-, hoivatyön ja opetusalan ammattilaiset. Emme olisi halunneet, että Vantaa tukee oopperaa yli 0,5 milj. eurolla vuodessa, ihmettelimme Heurekan kasvavaa kulurakennetta, joka nielee ensi vuonna veronmaksajien rahoja yli 2,6 milj. euroa. Emme myöskään halunneet vantaalaisina veronmaksajina tukea poliittisia järjestöjä yli 100 000 eurolla vuodessa. Emme halua jakaa taiteilijoille kohdeavustuksia, emmekä apurahoja yhteensä lähes 200 000 euroa vuodessa. Vähempikin riittäisi. Olemme myös valmiita myymään kaupungin ylimääräisiä tiloja ja maa-alueita. Tuemme ilomielin sivistystoimen erinomaista ideaa kotihoidon tuen ehdollistamisesta.

Taloutta ei pelasteta sopiviin kohtiin lisätyillä ”monikulttuurisuus” tai ”ilmastonmuutos” sanoilla. Tarvitaan konkreettisia säästöjä, joiden puuttuminen muiden puolueiden esityksistä hämmästyttää meitä ensikertalaisia. Onko tässä suuri vanha paise, joka kuitenkin yritettiin esittää meidän esittämänä suurena kuplana?

Perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmässä ryhmäkuria. Tietyissä asioissa meillä on yhteiset linjauksemme, mutta meillä on silti vapaus äänestää ja esittää asioita itse henkilökohtaisesti parhaaksi katsomiemme arvojen mukaisesti. Joudumme siis erittäin harvoin äänestämään tyhjää. Meidän pitää siis oikeasti ottaa kantaa.

Muutama ryhmämme jäsen katsoi sosiaali- ja terveystoimen vaativan lisäpanostusta, joten he ehdottivat lisäyksiä niiltä osin menoihin. Toinen puoli ryhmästä näki tässä ristiriitaa verolinjamme suhteen, joten me äänestimme erilailla. Tässä ei ollut mitään sen ihmeellisempää dramatiikkaa.

Tuleva veronkorotus ajaa Vantaan talouden vielä enemmän kunnallisveron tuoton varaan, vaikka mm. Kuntaliiton asiantuntijat ovat jo useasti kehottaneet kuntia parantamaan tulostaan karsimalla menojaan. Vantaalaiset ja kirkkonummelaiset maksavat ensi vuodesta lähtien pääkaupunkiseudun korkeinta kunnallisveroa (19 %).

Lupaamme myös jatkossa äänestää oman harkintamme mukaan ja toimia juuri niin kuin äänestäjämme ovat meidät jokaisen henkilökohtaisesti valtuuttaneet.

Perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut
Timo Auvinen, Johanna Jurva, Johannes Nieminen, Jaakko Niinistö ja Timo Uppala

maanantai 16. marraskuuta 2009

Budjettikäsittely valtuustossa 16.11.2009

Yksi tärkeimmistä valtuuston kokouksista. Esityslistalla talousarvion ja -suunnitelman läpikäynti ja omana asiana listalla myös veroprosenttien korottaminen.

Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.



Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.

Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.

Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.

Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.

Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.

Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.

Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.

Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".

Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.

• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.

Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?



Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:

s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!

Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.

Esitykseni pääkohtia:

- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.

Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.

Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.

Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.

Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.

Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?

Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.

Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.

Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Keisarin uudet vaatteet - mielipidekirjoitus VS 11.11.2009

Mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin 11.11.2009 Vantaan Sanomissa:

Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.

Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.

Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.

Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?

Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.

Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.

Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Vapaa-ajan lautakunnassa pitkä kokous

Vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan kokous 3.11.2009 klo 17:30

Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.

VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.

Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €

- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.

Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).

Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.

Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.

Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.

Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.

Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.

perjantai 30. lokakuuta 2009

Valtuuston taloussuunnitelmainfo - osa 2, tupla tai kuitti sekä hurskastelua

Ryhmät olivat tehneet taloussuunnitelmasta etukäteen kysymyksiä, joihin toimialojen edustajat vastasivat vuorollaan.

Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.

Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.

Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.

Vastaus:

"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.

Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "


Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.

Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.

Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."

ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.

Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.

Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?

Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.

Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"


Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...

Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.

Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "

Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.

Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.

Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.

Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"

Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!

Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."

Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.

Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.

Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:

"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.

Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."


Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.

tiistai 27. lokakuuta 2009

Kerrankin mukava kokous, jossa ei tarvinnut kuin myötäillä

Vapaa-ajan lautakunnan jäsenille, niinkuin mulle kuuluu myös olla VAPAS-edustaja jossain alueen yhdistyksessä. Mulla tää yhdistys on Hämeenkylän Muskari ry.

Kävin siis tänään 27.10. Pähkiksessä muskarin vuosikokouksessa.

Meidän Anni on "valmistunut" tästä oppilaitoksesta n. 18 v. sitten, joten toiminta oli tuttua siltä puolelta.

Hyvin järjestetty kokous, hyvät aineistot ja tehokkaan tuntuista toimintaa. 130 oppilasta käy musisoimasta muskarissa ikähaarukassa 0 - 7 v. Tarkka lukujärjestys ja aito jäsemäärä. Rahoituksesta 90% tulee perheiltä ja 4500€/vuosi Vantaan kaupungilta. Järjestäisivät myös päivisin toimintaa päiväkodeissa, mutta kaupungin tasapäistämissääntö estää sen (ei saa olla tarjolla maksullista toimintaa, johon kaikki eivät voi osallistua). Tämä päivämuskari ilmeisesti helpottaisi päiväkotien normirutiineja, mutta kun ei niin ei. Sosialistisessa mallissa kaikkien pitää olla tasapäisiä. Järjestävät myös kesätoimintaa, mutta eivät saaneet siihen kohdeavustusta.

Maanantaina lähetin ryhmämme kysymykset kaupungin taloussuunnitelmaan ja -arvioon. Saimme kasaan n. 40 kysymystä, joihin kaipaamme selvitystä tästä n. 250 sivuisesta lukupaketista.

Lisäksi parhaillaan on tekeillä ryhmien omat esitykset kaupungin budjettiin. Kiireistä aikaa. Samaan aikaan lähes puolen vuoden pimeys näyttää alkaneen. Työmatkoilla fillarilla saa olla aika tarkkana kun näkyvyys on mitä on. Lätkää ja sählyä oon pyrkinyt käymään pelaamassa sen mitä pääsee. Tärkee juttu sekä kropalle, että nupille.

Prätkä on nyt talvilevolla ja teen kämpän viimeistä rakennusta - roskiskatosta. Alkaakin olla lopputarkastuksen aika.

torstai 22. lokakuuta 2009

Ensimmäinen kaupungin budjetin selostustilaisuus 22.10.2009

Valtuustoinfo 22.10.2009 taloussuunnitelmasta vuodelle 2010

Paajanen kertoi taustat suunnitelmalle.

Muutamia poimintoja:

- perusslogan "Vantaa on viisas valinta"
- yksityinen kulutus jelppii taloustilannetta
- Työttömyysprosentit syyskuu 2009: Vantaa lähes 9%, Helsinki lähes 8%, Espoo n. 6%
- avoimien työpaikkojen määrä on 1000 pienempi kuin viimevuonna
- toimeentulotuen määrä 2008 2,5 MEur -> 2009 3,1 MEur
- Vantaa maksaa valtion verotasauksia yli 60 MEur muualle Suomeen
- Vantaan tappio ensikaudelle yli 30 MEur
- verotulot n. 70% Vantaan tuloista
- palkkamenot Vantaan menoista 33%
- Marja-Vantaaseen satsataan paljon, 2015 suunnitellaan asuntomessuja johonkin Marja-Vantaan alueelle
- Vantaa on ostanut maaomaisuutta paljon 2005-2008. Paajasen mukaan myymällä tuolloin hankittua maaomaisuutta saadaan n. vuonna 2012 rahaa velkojen maksuun. Siis on ostettu kalliiseen aikaan ja myydään samaa maata huonoon aikaan... Toisaalta, jos nämä maa-alueet ovat esim. Marja-Vantaan alueilla, kehäradan tuntumassa, tämä kuulostaa järkevältä. Muuten silkkaa hölmöyttä.

Pääpaino tulopuolella on kunnallisveron tuotossa eli että se pysyy ennallaan. Pahoin pelkään, ettei näin käy. Tänään olemme kuulleet uutisista jälleen uusista YT-neuvotteluista. Kaupungin esityksissä mainitaan aina työllisyyden parantaminen - hyvä asia, mutta mieleen pulpahtaa aina ryssissä taannoin ollut lossivahti, joka oli käynyt duunissa vaikka lossi oli hävinnyt yli kymmenen vuotta aiemmin. Eli mistäs sitä työtä taikoo, jos markkinat ei vedä.

Menoja pitäisi supistaa vieläkin rajummin ja keskittyä huolellisesti perustoimintoihin (hoito-, hoivatyöt ja sivistystoimi). -30 MEur tulos ei näytä hyvältä. Mua ei ainakaan lohduta, että sanotaan ettei kunta voi mennä konkurssiin. Samat talouden lait siihenkin pätee, vaikka tuotteet on erilaisia kuin muissa firmoissa.

Isoissa firmoissa taloustilanteen ollessa tiukka otetaan palaveripullat pois, vaikka kustannus on marginaalinen, kaikki koulutus ja matkustus pudotetaan minimiin ja YT:t käynnistyvät usein samantien. Itselleni kuului eräässä aikaisemmassa työpaikassa ryhmäni utilisaation (käyttöaste, paljonko laskutettavaa / työaika) laskeminen ja raportointi. Ei todellakaan ollut ykköshauskin tehtävä, mutta tietyllä lailla järkeenkäypä. Konkretisoi isonkin firman perustehtävää - tuottavuutta ja tehokkuutta.

Olis kiva nähdä pitkän linjan julkisen sektorin hallinnon ihmisiä siirtyvän edes hetkeksi yksityiselle puolelle. Vois tulla lintukotoa ikävä.

Eikä tää ole pelkästään kateuden vuoksi, ettei toisilla saa olla lungimpaa työtä kuin toisilla. Moraalisesti on helvetin väärin, että kuntalaiset työntävät kymmenyksensä tuloistaan pakolla kunnalle ja nämä selkänahasta revityt varat tuhlataan tehottomuuteen ja jonninjoutavuuksiin. Tehdään kuntalaisilla kysely minne he haluavat kunnan käyttävän verovaransa ja minne eivät. Tyyliin eniten tänne, vähinten tänne. Mitähän tulis tulokseksi, saisko valoa tutkivat tanssijat Lapin matkoilleen kunnan rahaa, saisko kaikenmaailman projektit jne.

Oon itse nyt duunissa, on yks yliheitto menossa. Odottelen testaajilta parhaillaan statusraportteja. Viikonloppu menee myös töissä. Huomenna käväisen mökillä, sinne tulee ilmalämpöpumpun asentaja. Koti lämpiää maalämmöllä ja pian mökki ilmalämmöllä. Eko-eko.

maanantai 19. lokakuuta 2009

Kaupunginvaltuusto 19.10.2009

Alkuun nimitysasioita, mm. Pietari Jääskeläinen luopui KH:n paikastaan ja tilalle valittiin Jaakko Niinistö, niinikään PS, mutta Pähkinärinteestä.

Kohta 16. Lainanottovaltuuden korotus vuodelle 2009

Puheenvuoroni:

Nettolainanottovaltuutusta esitetään korotettavaksi 140 MEur eli nyt lisätään n. 70 Meur puolet lisää edelliseen valtuutukseen.

Nykyiset korkomenot ovat n. 40 miljoonaa euroa kasvaen n. 2 MEur joka vuosi - normaalin lainanlyhennysten lisäksi.
Tämä uusi valtuutus lisää korkomenoja 3,5 MEur / vuosi, jos lainan korko olisi n. 5% niin kuin nyt näyttää olevan. (Lipponen kävi kokouksen jälkeen kertomassa, että korkotaso on pudonnut 2,6%:iin, aiemmissa arvioissa olleesta 5%:sta)

Vantaa-sopimuksessa on ensivuodelle esitetty 140 MEur lainanottoa ensi vuodelle.

Nykyisellä menolla ei päästä talousjohtaja Tikkalan ansiokkaasti talousseminaarissa esittämään 3 - 3,5% menojen kasvuun ja laskevaan velkaantumisskenaarioon. EI millään.

Tikkalan velkaskenaario, huom! 3-3,5% menojen kasvulla käyrä taipuisi oikeaan suuntaan! Huom2! Miljardin euron velkaraja menee rikki aivan pian 2010-2011. Siis miljardi!


Mihin tämän vuoden lainaraha menee? Otetaanko ensi vuonna 140 MEur? Vai riittääkö se?

Apulaiskaupunginjohtaja(talous) Lipponen vastasi, että mun esittämät korkomenot ovat yläkanttiin - oikea korkomenosumma on vain vähän yli puolet esittämästäni. Rahaa tarvitaan kuulemma normaaleihin menoihin, sekä kehärataan ja
ja kehä III:sen rakentamiseen. Ensi vuoden lainanmäärä sovitaan budjettineuvotteluissa. Paajanen kävi toteamassa kokouksen jälkeen, että kaupunki ei voi mennä konkurssiin, lainan ottaminen on ikäänkuin osamaksulla investointien maksamista.

Vastasin repliikissä, että perustin 40 MEur korkomenot / vuosi kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan. Joudun uskomaan annetun
materiaalin oikeellisuuteen ja lukemaan sitä "käsi raiteella". Lipponen ei kommentoinut tähän mitään.

Ilmari Heinonen (vas.) kysyi ottaako Vantaa "pikavippejä", miten nämä lainat kuoletetaan.

Kohta 19. Lasten kotihoidon tuen Vantaa-lisän korotus ja ehdollistaminen eli kaikki lapset himassa -> Vantaa-lisää saa korotettuna

Mikko Mäkelä kysyi miten tieto suuremman Vantaa-lisän mahdollisuudesta meinataan jakaa koteihin, sekä tullaanko seuraamaan järjestelyn taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lehto-Häggroth vastasi, että tieto viedään koteihin ja vaikutuksia tullaan seuraamaan tarkasti.

Niinistön Jaakko kannatti lämpimästi vantaa-lisän ehdollistamista.

Kohta 21. Vastaus demarien ehdotukseen Länsimäen terveysaseman avaamiseksi stadilaisille (mellunmäkiläisille)

Herätti paljon puheenvuoroja ja keskustelu ajautui vantaa-sopimukseen. Vasemmistoälymystöradikaali Saramo keskitti puheenvuoronsa "terävän kärjen" tuppisuisiin perussuomalaisiin, jotka eivät olleet mukana tekemässä vantaa-sopimusta ja "auttamassa" vasemmistoa terveyspalveluiden kehittämisessä. Niinpä: se, että emme olleet vantaa-sopimuksessa mukana, mahdollistaa meille oikeasti tärkeiden asioiden esilleottamisen. Voimme myös kannattaa avoimesti hyviä asioita, mitä vantaa-sopimuksessa on.

Sosiaalitoimen apul.kaupunginjohtaja Salminen vastasi, että HusLab on päättänyt lopettaa labratoiminnat Länsimäessä. Fakta.

Saramo väitti, että me olemme esittäneet omassa esityksessämme mm. lisälainan ottamista. Huuhaa! Meidän esitys on kokonaisuudessaan täällä mun blogissa. Sini Alen taisi tokaista, ettei perussuomalaiset ole esittäneet mitään vaihtoehtoa vantaa-sopimukselle. Torppasimme usealla suulla tämän väitteen. Alen myönsi myöhemmin sittenkin nähneensä meidän esityksemme.

Vasemmalla on aitojakin hyviä tyyppejä, jotka ajavat aidosti Vantaan ja oman alueensa asiaa. Joillekin taas Vantaan asiat on vain ikävä välivaihe egobuustausmatkalla kohti terävintä kärkeä. Onneksi fuula on aina fuulaa ja falskius paistaa kilsan päähän. Pitäis vaan muistaa niitä muitakin matkalla "maineeseen", on ikävä tulla sit lippis kourassa niitä samoja naamoja vastaan.

Mä oon joskus nähnyt jossain enkeleiden swappimyyntipöydällä tarran jossa luki enkuksi, että: "mitä on sanottu tässä huoneessa - pysyy tässä huoneessa". Yleensä ottaen kaikki siviili- ja harrastuspiirien periaatteet ja moraali menee ihan eriratoja politiikassa. Valitettavasti.

Suurin ongelma Vantaalla on (tieto on vuoden 2009 taloussuunnitelmasta - tilanne on vielä huonompi nyt)
toimintamenot / asukas = n. 7000€
verotulot / asukas = n. 4000€

Menoja lisätään jälleen lisälainalla. Eli kuilu menojen ja tulojen välillä syvenee entisestään. Kukaan vantaa-sopimuksen leiristä ei edelleenkään ole esittänyt karuja, karheita ja ikäviä säästöjä. Loppujen lopuksi joutuu kuitenkin pyllistämään jollekin, se vaan on näin. Menoja on saatava alas. Tulee pinkeät budjettineuvottelut!

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

Eka kerran Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa loisimassa - ja jymy-yllätys kokouksessa!!!

Olin tiistaina 13.10.2009 Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa kutsuttuna alueen valtuutettuna. Eli vailla äänestysoikeutta, mutta sain pitää puheenvuoroja.

Mielenkiintoisia asioita omilta alueilta:

- Luhtitien jatkaminen Varistosta Myrtsiin (aluetoimikunta päätti äänestyksen jälkeen puoltaa tien rakentamista). Esitin kunnollisen ulkoilusillan rakentamista tien yli, koska siitä menee hyvät ladut talvella Petikkoon päin. Tämä uusi suunniteltu tie vähentää varmasti liikennettä Martinkylän- ja Rajatorpanteillä.
- Hämeenkylän Gållaksen navetan (McDonaldsia vastapäätä) purkaminen ja sen paikalle tulee kaupan varastoja. Ehdotin tässä kohdassa kunnollista historian tallentamista valokuvin jne. ennen purkutöitä ja vanhan kuninkaantien linjausten säilyttämistä edes jollain lailla

Aika yllätys oli sen Pähkinärinteen Y-säätiön asuntolan sijaintipaikan vaihtoehtona. Katso ao. linkin takaa lisäaineistosta. Asuntolaan tulee tuettua (=vartioitua) asumista kuntoutuville asunnottomille. Kysyin pähkiksen koulun mielipidettä ja rehtori Kolun mukaan koulun johtokunta oli ollut pähkisvaihtoehdosta huolissaan. Olin aiemmin esittänyt toisessa yhteydessä Petikkoa sijoituspaikaksi.

Pähkiksen lisäksi mm. nämä olivat olleet vaihtoehtoina (pakko kuulemma saada Länsi-Vantaalle, kenenköhän toivomuksesta...):
- Askisto: Alueella on autistien asuintalo, ei vapaita tontteja.
- Hämeenkylä: Pähkinärinteentie 31:n rakentamaton tontti on kooltaan ja sijainniltaan sopiva 2000 k-m2:n suuruiselle hankkeelle.
- Hämevaara: vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on vain 990 k-m2 (Hämeenkyläntie 78); tontti on hankkeelle liian pieni ja alue on yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta, joka tulee suunnitella kokonaisuutena.
- Kaivoksela: kaupungin omistuksessa ei ole vapaata tonttia, mutta alueelle ollaan kaavoittamassa Ncc:n erityisasumishanketta Kaivoksela 3B -alueelle (4200 k-m2). Vanha Kaarelantie 26:ssa sijaitseva Y-tontti ei ole kaupungin omistuksessa.
- Linnainen: kaupunginosan sijainti on syrjäinen palveluihin nähden, vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on 1600 k-m2 (Silatie 3 - 5).
- Martinlaakso: kaksi palvelutaloa, ei vapaita tontteja.
- Myyrmäki: Alueella on Nuorisoasuntoliiton asuintalo, Sininauhasäätiön asuntoja, hoitokoteja ja palvelutaloja,
- Louhelaan on tulossa mielenterveyskuntoutujien asuintalo. Pyörrekuja 1:ssä on päiväkotitontti (1500 k-m2), jossa on nyt lasten leikkipaikka; ei muita vapaita tontteja
- Pakkala: ei vapaita tontteja.
- Petikko: asuintalohanke ei sovellu yritysalueelle; pohjoisempana Koivurinteelle voisi sijoittaa erityisasumista, jota laadittavana oleva asemakaava salliikin muun asumisen yhteyteen, mutta joukkoliikenneyhteydet ja muut palvelut ovat huonommat kuin Pähkinärinteellä. Askisto-Koivurinteen kaavoitus on kesken sopimusneuvottelujen vuoksi.
- Tammisto: ei vapaita tontteja.
- Vantaanlaakso: Alueella on Pelastakaa Lapset ry:n lastenkoti. Perkiöntie 23:ssa sijaitsevan Y-tontin rakennusoikeus on noin 5300 k-m2, jonka toteuttaminen edellyttää Hämeenlinnanväylälle rakennettavaa meluestettä.
- Vapaala: Alueella on kaksi kehitysvammaisten asuintaloa ja alueelle on tulossa Sininauhasäätiön asuntoja, joista osan kaupunki vuokraa. Lisäksi Lastutielle kaavaillaan kahta 700 k-m2 suuruista erityisasumisen kohdetta (asemakaavamuutos nro 002070), mutta nämä tontit ovat liian pieniä tälle hankkeelle.
- Varisto: Alueella on palvelutalo. Ala-asteen koulun vapaalle tontinosalle on tulossa hoitokoti (Attendo MedOne Oy, Varistontie 1), ei vapaita tontteja.
- Veromies: ei vapaita tontteja.
- Viinikkala: ei vapaita tontteja.
- Ylästö: ei vapaita tontteja.

Tässäpä tämä lisäaineisto kokonaisuudessaan:

Lisäselvitys

Ja esityslistan varsinainen kohta.

Merkillistä, että Pakkala tai Tammisto ovat muka jo täyteen rakennettuja. Ja ettei Petikko kävisi ollenkaan.

Pitää miettiä myös näin: jos olet vetänyt keittoa (ja kaikkea millä nupin saa sekaisin) kaksin käsin monta vuotta ja olet nousemassa pikkuhiljaa polvilleen, saattaa raju kontrasti ympäröivään hyvinvointiin v-tuttaa 10:llä. Jos saa asua uudessa kämpässä vaikka teollisuusalueen kupeessa, sieltä voi olla parempi ponnistaa pikkuhiljaa eteenpäin.

Aluetoimikunta päätti vain yhden vastustettua (Aive Pietilä) kannattaa asuntolan rakentamista Pähkinärinteeseen.

Tämä menee seuraavaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sieltä KH:n kautta lopulta valtuustoon. Näissä valmisteluvaiheissa on oltava tarkkana, myöhemmin sitä on vaikea muuttaa.

maanantai 28. syyskuuta 2009

Kaupunginvaltuuston kokous 28.9.2009 ja ensimmäinen valtuustoaloitteeni

Kaupunginvaltuuston kokous 28.9.2009

Alkuun lautakuntien jäsenten paikoista esityslistan kohdat. Menivät heittämällä läpi.

Ranbir Sodhin aloite matalankynnyksen tiloista maahanmuuttajille. Kaupunginhallitus ei ollut tukenut tätä. Muutama puheenvuoro esitettiin, melkein kaikki puolesta. Niikko esitti ettei perustettaisi kaupungin kustannuksella "koraanikouluja", vaan mamut otetaan mukaan valtaväestön kokoontumistiloihin - joita on tosin vähän. Nieminen mainitsi minulle esimerkin Usasta: tutkimusten mukaan parhaiten yhteiskuntaan ovat integroituneet ne, jotka ovat omaksuneet valtaväestön kulttuurin. Tämä näkyy meilläkin, mm. vietnamilaiset ovat hemmetin hyvin mukana yhteiskunnassamme. Yritteliäisyyttä ja omaa halua auttaa ja osallistua yhteiskuntaamme löytyy.

Jokiniemen tonttijaon muutos. Keskusrikospoliisin tilojen laajennus. Pam.

Veromiehen kaupunginosassa tonttijaon muutos. Vihreiden Kostilainen oli huolissaan, ettei alueesta tule uutta Itä-Pasilaa ja oli huolissaan viheralueiden säilyttämisestä. Apulaiskaupunginjohtaja Peltomäki vastasi että ei tule itä-pasilan kaltaista aluetta ja viheralueasioissa kertoi itse istuttaneensa viime vuonna itse yli 2000 puuntaimea. Kova suoritus. Mä istutin viime vuonna vain vähän yli sata kuusentainta aitataimiksi. Kuinkahan moni vihreä on itse istuttanut puun taimia
omin käsin? Sirpa Kauppinen ehdotti maalämpöä tälle uudelle hankkeelle. Peltomäki ei tukenut, koska yksityinen toimija on tekemässä rakennusta ja päättää itse lämmitysjärjestelmänsä.

Elämäni ensimmäinen valtuustoaloite. Sain kerättyä 18 nimeä kannattamaan aloitettani Pähkinärinne-Linnainen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemiseksi. Aloitteeni ei ehkä vapauta Vantaata talouskurimuksesta, ei poista kasvihuoneilmiötä, eikä poista köyhyyttä maailmasta, mutta paikallisille se on iso apu.

Aloite menee näin:

"Pähkinärinne - Linnainen välisellä metsäosuudella on kevyen liikenteen väylä, joka ei ole valaistu. Tälle väylälle on kiireesti saatava katuvalot. Valaisemattomalla väylällä on mittaa n. 1 km.

Perusteet:
- koululaiset kulkevat kouluun Pähkinärinteeseen tätä valaitsematonta reittiä
- kevyen liikenteen väylä on rakennettu suon päälle, joten pinnoite on erittäin epätasainen. Epätasainen ja valaisematon väylä on vaarallinen yhdistelmä.
- Linnaisten alueen kaikki palvelut ovat Pähkinärinteessä ja siitä eteenpäin - tämä pimeä reitti ohjaa linnaislaiset käyttämään omaa autoa kaikissa asioinneissa
- bussivuorojen ulkopuolella nuoret palaavat koteihinsa täysin pimeää reittiä, tytöille etenkin pelottavaa liikkua säkkipimeällä väylällä.
- imagoarvo: Espoosta saavutaan Vantaalle - pimeyden valtakuntaan

Rakentamisessa kannattaa tutkia mahdollisuus käyttää apuna Rajatorpantien katuvalaistustolppia, jottei kallista perustustyötä tarvitsisi tehdä."

perjantai 25. syyskuuta 2009

Valtuustoinfo ja tuottavuusseminaari 24.9.2009 keskellä armotonta vaalirahakohua

Tuottavuusseminaari 24.9.2009 klo 15:00 - 17:00

professori Paul Lillrank , Teknillinen korkeakoulu ja tuottavuuden kehittämisasiat

- varsinainen palvelusuoritus ei ole palvelun tuottamisessa suurin menoerä
- suurimmat menot kohdistuvat valmistelu- ja jälkitöihin
- kuntapuolella erot oheistoiminnan kustannuksista verrattuna varsinaiseen toimintaan ovat suuremmat kuin yksityispuolella eli lyhyesti tehokkuus ja tuottavuus on huonompaa

professori Aki Kangasharju, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Terveyskeskusten tuottavuustutkimus

- tuottavat ja tehokkaat yritykset kasvavat tehottomien yritysten kustannuksella
- keskimääräinen tehottomuus terveyskeskuksissa on 7%

Jukka T. Salminen:

- palkkamenojen kasvu 2008 6,2%
- jos kouluttamattomat hoitaisivat terveyttään kuin koulutetut, terveysmenot PUOLITTUISIVAT, siis PUOLITTUISIVAT.
Elämäntapa ratkaisee todella paljon.

Auvinen kysyi millä saadaan kunnan tekemä 2,7€ / siivous m2 samalle tasolle kuin yksityispuolella eli 1€ / siivous m2. Lillrank vastasi: "Ei millään".

Valtuustoinfo 24.9.2009 klo 17:30

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus selostus vapaa-ajanlautakunnan esittämänä

Hyviä asioita, mutta-mutta, ajankohta ei liene aivan paras mahdollinen tälle. Lisäksi tämä on yleensä
erittäin yksipuolista, vain yhdestä suunnasta tarkasteltua.
- Suvauskoulutus lokakuussa 2009: 60 päällikköä koulutetaan sukupuolitasa-arvoon.

Infossa itsessään oli esillä muutama isompi kaavamuutos, mm. lentokenttäalueelle ja keskusrikospoliisin korttelin laajennus.
Lisäksi Jumbon viereen suunnitellaan "jättimäistä 21-kerroksissa pilvenpiirtäjää". Ihan hienon näköinen pytinki.

Kesken infotilaisuuden vaalitukiasoissa tuoreeltaan rypenyt "vassari-pinsku" Saramon hahmo poistui valtuustosalista. Painuin itse tilaisuuden jälkeen prätkällä kotiin valvomaan asiakasprojektin kriittisen vaiheen suoritusta. Yötöiksi meni jälleen. Valtuuston sihteeristö oli ottanut nyt onkeensa, kun olin kirjannut aina km-korvauksiini maininnan "MP". Nyt kilsakorvausteni kohdalla oli valmiina MP ja 0,33€/km.

Kyselytunnilla kysyttiin kaupungin raskaan kaluston kesäkäytöstä, siis koneista on kyse. Pyrkivät kuulemma tehostamaan käyttöä. Just.
Lisäksi Tyystjärvi kysyi suunnitellusta Lemminkäisen kivimurskaamosta Riipiläntien varteen. Asia kävi Vantaan ympäristölautakunnassa, palaute oli
kriittistä. Sieltä asia palautui Uudenmaan Ympäristökeskukseen lisäselvityksiä varten.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Ensimmäinen vapaa-ajan lautakunnan kokous Vantaa-sopimuksen jälkeen 21.9.2009

Mitä on muuttunut Vantaa-sopimuksen jälkeen - ei mitään. Mistään ei saa tinkiä, lisätään menoja kehyksen päälle. Osa lisäyksistä oli ihan aiheellisia, ei siinä mitään.

Pitäisi olla sääntö näissä lisämenojen esittämisessä, että siihen kuuluu aina esittää perään mistä toisesta paikkaa se lisäkulu otetaan pois.

Muutama poiminta kokouksesta:

Kohta 7.

Tehtäväalueiden esityksissä on henkilöstön palkkamäärärahoissa otettu huomioon palkantarkistukset talousarvion laadintaohjeen mukaisesti (2,4 %)

Palkantarkastukset... hmm... Kysyin tarkoittaako tuo palkankorotuksia - vastaus oli selkeä kyllä.

Henkilöstömenot 12 000 000 Eur. Eli palkankorotukset on tuolla 2,4%:lla 288 000€ -
siis nykyisessa taloustilanteessa palkankorotuksia!!!

Keskusteltiin SPR:n turvatalosta. SosTer-toimi oli slumpannut erittäin tärkeän turvatalotoiminnan sopimuksen Vapakselle.
Päätettiin ottaa talouskehyksen ulkopuolelle Vapakseen, koska kaikki kokivat sen tärkeäksi. RAY tukee toimintaa
samalla summalla kuin kunta. Arvio Vantaan tuesta 160 000€.

Nuorisotoimeen ehdotettiin 230 000 €:n lisäystä kehyksen päälle (Vantaa-sopimuksen tahdon mukaisesti).
Saramo ehdotti ja ehdotus sai kannatusta oikealta vasemmalle.
Kuitenkaan avustuksia ei vielä ollut vielä jaettu toimialoittain. Nuorisotoimen tukeminen on ehdottoman kannatettavaa,
mutta kenelläkään ei ollut pokkaa esittää mistä vastavuoroisesti tingitään. Kukaan ei tingi mistään kaikki vaan
lisäävät menoja, Vantaa sopimuksen vastaisesti.

Vantaa-palkinnon (10 000€) ehdotettujen saajien nimet julkaistiin. Top Secret - ei siitä tässä vaiheessa vielä enempää.

KESKEISET TOIMIALAN TUOTTAVUUTTA PARANTAVAT TOIMET

Kannattaa hyödyntää talkootyön voimaa, etenkin liikuntapuolella ollaan varmasti valmiina talkootöinä
parantamaan ja kehittämään liikuntapaikkoja (esim. Rajatorpan kalliosuojan tatami)

Vantaan Liikuntayhdistys r.y ja Vantaan TUL:n seurojen Tuki r.y sopimusten irtisanominen. Kehitetään
uusia toimintatapoja / -malleja.

Kokouksessa kiersi rasti ruutuun lista kokouspalkkioista luopumisesta. Luovuin kaikista kokouspalkkioista.

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Mielipidekirjoitus rakennussuunnitelmasta Pähkiksen pururadalle

Teimme Niinistön Jaakon kanssa mielipidekirjoituksen Vantaan Sanomiin ja se julkaistiin 20.9. lehdessä. Kirjoituksemme:

"Viime viikonvaihteen Vantaan Sanomissa uutisoitiin suunnitelmasta muuttaa asemakaavaa Pähkinärinteen kuntoradan kulmassa (VS 13.9.). Kyseinen tontti on kaavoitettu toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tämän hetkinen kaava mahdollistaa kaksikerroksisen, enintään 750 kerrosneliömetrin suuruisen huoltorakennuksen rakentamisen. Kaavamuutoksen jälkeen rakennusoikeus olisi vähintään viisikerroksiselle, erityisasumiseen tarkoitetulle kerrostalolle jopa 2000 kerrosneliömetriä, siis lähes kolme kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Talo pysäköintipaikkoineen sijoittuisi suoraan kuntoradan päälle.

Pähkinärinteessä on melko vähän metsää. Nyt suunniteltu kaavamuutos mahdollistaisi metsän hakkaamisen tontin alueelta. Metsikkö ei tällä hetkellä ole pinta-alaltaan kovinkaan laaja, mutta hienon kallion ja sitä ympäröivän noin kilometrin mittaisen kuntoradan ansiosta pähkinärinteeläisten suuressa suosiossa. Kuten uutisessa mainittiin, lähellä sijaitsevat päiväkodit ja koululuokat käyttävät kalliota ja kuntorataa retkeilyyn päivittäin. Lisäksi talvisin kuntoradalle on tehty ladut ja kesäisin radan korkeuserot ovat taanneet hyvät lenkkeilymahdollisuudet.

Mikäli kaavamuutos toteutuu, metsästä eikä kuntoradasta jää paljoakaan jäljelle. Näin ollen pidämme käsittämättömänä, että suurta rakennushanketta ollaan ajamassa läpi juuri tälle tontille. Mielestämme alue pitäisi kaavoittaa viheralueeksi.

On tietenkin täysin selvää, että myös erityisasumiseen on tarpeen löytää uusia tontteja. Tontin tulisi sijaita kuitenkin sellaisella paikalla, mikä ei kaventaisi merkittävästi suosittua ulkoilualuetta. Mielestämme muita vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tulisi selvittää tarmokkaasti ja selkeät perustelut eri vaihtoehtojen soveltuvuudesta on tuotava esiin. Emme usko, että tämä kyseinen tontti on ainut varteenotettava vaihtoehto Vantaalla – kuten nyt näyttää olevan.

Jaakko Niinistö
Kaupunginvaltuuston 2. varapj. / PS
Pähkinärinne

Timo Uppala
Kaupunginvaltuutettu / PS
Linnainen"

perjantai 18. syyskuuta 2009

Uusi täytesana ihmisten puheessa -tavallaan- ja valmistautumista vapaa-ajan lautakunnan kokoukseen

Oletteko -tavallaan- huomanneet uutta täytesanaa -tavallaan- ihmisten -tavallaan- puheessa -tavallaan-? Ennen -tavallaan- puhuttiin -itseasiassa- toisilla täytesanoilla -tavallaan-.

'Tavallaan'-kielen puhujilta pitää aina kysyä onko se niin mitä tarkoitat vai ei, koska se on tavallaan niin tai näin.

Ihmiset eivät uskalla sanoa oikeaa jämäkkää mielipidettään, vaan verhoavat sen 'tavallaan'-usvan taakse.

Perehdyin vapaa-ajan lautakunnan kokousmatskuihin viimeyönä, samalla kun duunissa yhdessä projektissa piti valvoa koko yö. Kyllä mä pari tuntia heitin kyljelleen tossa välillä.

Esityslistalla mm. Vapaksen talousarvio uuden ja kaiken pelastavan Vantaa-sopimuksen jälkeen. Sopimus jonka ansiosta rammat kävelevät ja sokeat näkevät ja kaikki ovat ystäviä keskenään. Korotettuja veroja tuloistaan maksavat muistelevat sydämissään suurella ilolla sitä yleis- ja keskushallinnon virkamiesarmeijaa, jotka antaumuksella työntelevät kyniä edestakaisin päivät pitkät verovelvollistenkin edestä.

Esityslistalla näyttää olevan taiteilija-apurahojen tilityksien hyväksymistä. Helppoa ja hauskaa. Automaatti työntää rahaa tarvitseville.

Käydään myös läpi "tavoitekorttien" tilannekatsaus. Tämä on mulle helmi - löytyy tavoitekortista 27. Olen lukenut sen "käsi raiteella" läpi useamman kerran. Miten yksinkertaisen asian voikaan osata sanoa noin monimutkaisesti ja vaikeaselkoisesti. Tää on neroutta ja taidetta! Tadaa, tässä se nyt tulee:

"Uutena innovaationa työllisyyspalveluyksikkö toteutti pilottihankkeena palveluntuottajien järjestämänä kuntouttavan työtoiminnan alkukartoitusryhmän, jossa oli myös kaupungin edustus mukana. Tavoitteena oli löytää asiakkaille ratkaisu ja tuottaa materiaalia myöhemmin tapahtuvaan kuntouttavan työtoiminnan kilpailutukseen."

Eli jotenkin näin suomeksi "Perustettiin työhön kuntoutettavista uusi ryhmä, jossa oli myös kaupungin edustajia mukana. Ryhmän toimintakokemuksia hyödynnetään jatkossa."

Mulla menee uskomattoman paljon aikaa, kun tavaa läpi tota virkamies-babelfishin läpi pyöritettyä tekstiä. Onkohan tarkoitus tahallaan sumuttaa... hmmm...

torstai 10. syyskuuta 2009

Nuorisojengi rullasi eläkeläisen Myrtsissä

Tämä uutinen ei lisäkommenttia kaipaa. Uskomatonta...

Seniori ryöstettiin väkivalloin Myyrmäessä

08.09.2009 9:25

Vuonna 1933 syntynyt vantaalaismies ryöstettiin väkivaltaisesti Kilterin koulun pihalla Myyrmäessä perjantai-iltapäivänä.

Mies oli kävellyt pihamaalla puoli viiden jälkeen, kun siellä oleskellut nuorisojoukko oli pyytänyt häntä luokseen.

Kun mies oli mennyt nuorten juttusille, yksi tyttö oli yllättäen kampannut hänet maahan. Sitten toinen tyttö ja eräs mies olivat penkoneet uhrin taskuja ja vieneet lompakon, jossa oli rahaa ja kortteja.

Uhrin kertoman mukaan valtaosa porukasta oli somalitaustaisia nuoria. Itä-Uudenmaan poliisi pyytää tekijöistä havaintoja vaihteen 0718730291 kautta.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Vantaa-sopimus, valtuuston kokous 31.8. ja tyttären muutto

Kokouksen alkuun perusjutut, mm. PS:n Seija Haatajan seuraajat mm. SosTer-lautakuntaan. Haataja muutti muualle.

Greenoffice asioita ja geenimanipuloitujen aineiden käytön kiellosta - vihreiden aloitteita. Tyytyivät vastauksiin.

Juha Malmin ja Eero Väätäisen aloite omaishoitajien aseman parantamiseksi.

Bio-dieselin (NxtBTL:n) käytön estämisestä tehty aloite (Sirpa Kauppinen ja kommarit).

Kokoomus ja PS kannatimme kaupunginhallituksen esitystä eli kokeilu jatkuu. Olisihan se hullua keskeyttää loppusuoralla olevaa kokeilua.

Kokeilussa todetut edut:

+ Päästöt ovat vähentyneet mm. vanhoissa moottoreissa heti 30% hiukkaspäästöjen osalta
+ polttoainetta säästyy
+ motti pysyy puhtaampana
Lisäksi:
+ palmuöljy on vain välivaiheen raaka-aine. Mitä järkeä on hommata raaka-aine maapallon
toiselta puolelta, kun käyttäjät ovat täällä?
+ jo nyt käytetään teurasjätteitä jne. raaka-aineita, monia muita tutkitaan mm. levää
+ vanhimmat palmut, jotka tuottavat satoa edelleen on istutettu vuonna 1985
+ ja kyseessä on suomalainen innovaatio - kehitystyö työllistää suomalaisia!
+ lisäksi hiukkassuodattimia tekee tässä yhteistyössä suomalaisfirma

Kuusijärven bussivarikko aiheutti keskustelua. Niikko teki aloitteen, jossa pyydettiin palauttamaan esitys.
Vain muutama kommari kannatti meidän mukana, mm. Jaakko "Jan" Laakso. Vihreät kannattivat selvitysten jatkamista.


Olin lähdössä suoraan kokouksesta muuttamaan tytärtäni Annia Jyväskylään. Kello 20:00 jälkeen alkoi kotirintamalta kantautua keskiraskasta tekstiviestikeskitystä. Mies tietää että on aika poistua politiikan näyttämöiltä, kun saapuneissa tekstiviesteissä alkoi olla enemmän isoilla kirjaimilla kirjoitettuja sanoja. Myös aika voimakkaita sanoja.
Poistuin Kuusijärviasian kohdalla Annin muuttohommiin.

Olimme muuttokuorman kanssa (vaimo, Anni ja minä) puolenyön kieppeissä Jyväskylässä. Paku parkkiin ja suoraan hotelliin goisimaan. Edellinen vuokralainen ei antanut yhtään siimaa eli poistui tismalleen vika päivä puolenyön aikaan.

Aamulla herätys ja Annin uudelle asunnolle. Kamojen kantamista kolmanteen kerrokseen ilman hissiä. Anni lähti eka kerran elämässään yliopistolle ylioppiin. Me jäimme tekemään hurjaa remonttia. Päivän aikana ehdittiin tasoittamaan seinät, maalaamaan keittiökaappien ovet + olohuoneen ja kylppärin seinät. Lisäksi Ikea-palapelien kasausta ja kiinteiden valaisimien kiinnittämistä + kamojen roudaamista. 14 tuntia yhdellä Bic Mac aterialla ja kahdella karjalanpiirakalla. Lisäplussana armoton
flunssa päällä. Nokka vuoti kuin sulhasen...

Lähdin vähän ennen puoltayötä himaan päin, Anna jäi jeesaamaan Annia verhojen jne. kanssa ja tuli junalla seuraavana päivänä perässä. Kolmelta olin himassa ja aamulla klo 9:00 palaveriin duuniin.


Vantaa-sopimus
==============

Kaupungin maililootaan tuli tiuhaan tahtiin luottamuksellisia versioita Vantaa-sopimuksesta. Oma valtuustoryhmämme kävi tiukkaa mailinvaihtoa asiasta ja puhelimessa neuvoteltiin.
Olimme jo aiemmin suunnitelleet omat versiomme säästöasioista ja nyt justeerasimme Malmin Juhan tekemän pohjan päälle omia korjauksiamme.

Pääsimme yli 30 MEur säästöihin ja päätimme ettei veroja (tulo ja kiinteistö) koroteta. Samaan aikaan vahvistui tunne, että muut lähtisivät mukaan Mäkisen sopimukseen ja me jäisimme yksin.

Näinhän siinä sitten kävi. Kokoomus ei ollut missään vaiheessa puhunut veronkorotuksesta ja nyt "sopimuksessa" veroa korotetaan
0,5%. Vantaan veroäyri tulee siis olemaan 1,25% korkeampi kuin Espooon. Vasemmistolle ja vihreille veronkorotus oli itsestäänselvyys. Pitäähän sitä rokottaa niitä porhoja jotka asuvat leuhkasti omakotitaloissaan. Tosin saattavat olla
aika paljon omin hartiavoimin rakennettuja kauan sitten ja nyt nämä veteraanit asuvat pienine tuloineen näissä kodeissaan. Helppoa riistaa veronkeruuseen - sieltä ne eivät karkuun pääse.

Tuloveronnosto on liian helppo keino parantaa kaupungin tulosta. Silloin ei välttämättä tarvitse käydä läpi niin tiheällä kammalla kaupungin kulurakennetta - antaa mennä vaan: rahaa ulos kaiken maailman hömppään ja antaa hallintokoneiston
paisua. Perustetaan vielä kaupungin omia liikelaitoksia "tehostamaan" toimintaa - ilman ulkopuolisia kumppaneita.
Oli siellä ihan hyviäkin juttuja, mm. sivistystoimen puolella (mm. se kotihoidontuen korottaminen ja ehdollistaminen).

Pitäisi vissiin itsekin siirtyä veronmaksajasta yhteiskunnan elätettäväksi. Ihan turhaa tässä on rimpuilla. Samaa paskaa eri tuutista ja eri määriä.

Kuulin tänään 4.9. pähkisläiseltä äänestäjältä, että siihen Pähkiksen pururadan Lammen puoleiselle osalle ollaan kaavailemassa asunnottomien asuntolaa. Siis siihen koulun viereen. Siinähän on jo kaupungin vuokrakämppiä ja ostarikin on menossa nuhruiseksi kovaa vauhtia. Otin yhteyttä aluearkkitehtiin ja tämä perusteli sijoittamista sillä että näillä pitää olla hyvät julkisenliikenteen yhteydet. Ehdotin Petikkoa, koska sielläkin dösät kulkee. Tää paapominen menee aina överiksi. Kas kun niille ei tehdä kämppää lammen rantaan. Pitää mennä 9.9. klo 8:00 paikalle, koska siellä on joku katselmustilaisuus.
Lisäksi multa on kysytty jelppiä suoran dösälinjan saamiseksi Pähkiksestä/Hämeenkylästä Tiksiin. Olen yrittänyt saada YTV:ltä henkilöä kiinni puhelimitse ja sähköpostilla, mutta heidän toimenkuvaan ei ilmeisesti kuulu vastata yhteydenottoihin.
Pitäisi varmistaa kustannus, joka olisi kuulemma n. 200 000€ tälle linjalle. Se palvelisi työmatkaliikenteen lisäksi Jumboon menijöitä.

Ei muuta kuin jälleen leukaan rintaan vaan - kyllä se vesisade vielä rännäksi muuttuu.


Alla perussuomalaisten oma Vantaan elvytysohjelman runko. On siinä vähän enemmän lihaa kuin 5.9.2009 Hesarissa ollut tympeä "perussuomalaisten mielestä kaupungin omaisuutta pitää myydä"...

Perussuomalaisten valtuustoryhmän kanta esitettyyn Vantaa-sopimusluonnokseen

Perussuomalaiset arvostavat pyrkimystä saada aikaan yhteinen Vantaa-sopimus.
Yhteisillä suuntaviivoilla tehostetaan kaupungin tauloustilanteen parantamistoimia ja varmistetaan myös jatkossa oikeansuuntainen kehitys. Olemme yhdessä tyytyväisinä todenneet, että kaupungin johto on reagoinut nopeasti tilanteen parantamiseksi.

Olemme käsitelleet sopimusluonnosta valtuustoryhmässä ja tehneet siihen seuraavat kehittämisehdotukset.

Sopimuksen muoto
Sopimusluonnoksessa esitetään, että sopimuksen edellyttämistä toimenpiteistä päättää kaupunginhallitus ja ne toteutetaan sen toimesta ja valvonnassa. Sopimukseen sisältyy toimialakohtaiset leikkausesitykset ja rakenteelliset muutosehdotukset, jotka on esitetty elokuussa pidetyissä tilaisuuksissa. Sopimuksessa valtuustoryhmät sitoutuisivat siihen että sopimus muodostaa talousarvioiden sitovan kehyksen ja että sopimuksen sisältöön ei tehtäisi yksittäisiä korjauksia eikä sopimuksen ehdoista poikettaisi koko sopimuskautena vuosina 2010-2013.

Perussuomalaisten kanta sopimuksen muotoon
Mikäli esitetty sopimusluonnos toteutetaan, valtuuston rooli koko sen toimikauden ajan jäisi hyvin vähäiseksi, koska sopimuksen edellyttämistä toimista päättäisi kaupunginhallitus – ei kaupunginvaltuusto. Perussuomalaisten mielestä kaupunginvaltuuston päätösvaltaa on pikemminkin lisättävä kuin vähennettävä.
Kuntalain mukaan valtuusto on kunnan ylin päättävä toimielin.

Sopimusluonnos sisältää merkittäviä säästöpäätöksiä ja toiminnallisia muutoksia.
Ne on esitetty melko yleisellä tasolla eikä niiden positiivisia vaikutuksia ole pystytty konkretisoimaan sellaisella varmuudella, että niihin sitoutuminen olisi sellaisenaan mahdollista.

Toimenpiteiden ja säästöjen osalta esitetään useimmiten ainoastaan ”laskennallisia”
hyötyjä. Säästötoimenpiteiden muut vaikutukset, kuten palvelujen saatavuus tai laatu,
joilla on ensiarvoinen merkitys palvelun käyttäjille, eivät ole laskelmissa mukana.
Perussuomalaiset eivät ole valmiita luovuttamaan kansalta samaansa päätösvaltaa
kaupunginhallitukselle sellaisissa päätöksissä, joiden seuraukset ovat tuntemattomat
tai joiden osalta asioita lähdetään vasta selvittämään.


Sopimusluonnoksen peruslinjaukset
Sopimusluonnoksessa luvataan turvata peruspalvelujen saatavuus sekä määrällisesti että laadullisesti. Tilikauden 2010 tappion tulee supistua 25 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroa esitetään nostettavaksi 0,5 % ja kiinteistöveroa 0,1 %. Kuntalaisten verotaakkaa lisätään 23 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaisen ja muun velan määrä voi nousta vuonna 2013 jopa 1.050.000.000 euroon. Velka nousee yli 5000 euroon per asukas. Kaupungin henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta. Kaupungin koko toiminnan tuottavuuden täytyy nousta keskimäärin 2 %. Toimialakohtaisiin leikkaukset ja palveluverkon supistaminen toteutetaan sopimuksen mukaisesti.

Perussuomalaisten kanta kaupungin peruslinjauksiin

a) Verotus

Vantaan taloudenhoidossa on käyttötalouden puolella ajauduttu tappiokierteeseen. Viime valtuustokauden perintöä aiotaan paikata nostamalla veroja. Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että huonon taloudenpidon aiheuttamia tappioita maksatetaan kuntalaisilla veroja nostamalla. Kunnallisveron korotus kohdistuisi kaikkein pahiten pienituloisimpiin ihmisiin. Verotuksen nousu vähentäisi myös Vantaan houkuttelevuutta muuttokuntana.

Kiinteistöverotusta on korotettu jo moneen otteeseen ja sen korottaminen olisi täysin kohtuutonta kiinteistönomistajia kohtaan, joista monilla on myös pienet tulot. Moneen kertaan verotettua omaisuutta verotettaisiin vielä lisää.

Tuloveron korotus on äärimmäinen ja viimeinen keino talouden elvyttämiseksi. Jos siihen joudutaan, on sitä ennen kaikki tehostus- ja säästötoimenpiteet jo tehty. Ehdotettu tuloveronkorotuksen suuruus (0,5%) on mielestämme liian suuri. Jo nyt vantaalaiset maksavat suurinta kunnallisveroa pääkaupunkiseudun kunnista. Tämä vähentää Vantaan vetovoimaa.

Mikäli veronkorotukseen joudutaan, se on oltava määräaikainen ratkaisu – vain vuodeksi kerrallaan.

b) Investoinnit ja lainakanta
Vantaan kaupunki velkaantui viime valtuustokaudella 240 miljoonalla eurolla ja velka nousi noin 650 miljoonaan euroon. Tällä valtuuskaudella aiotaan ottaa lisälainaa lähes 400 milj.e. Pitkäaikaisen ja muun velan määrä voi nousta vuonna 2013 jopa 1.050.000.000 euroon.

Investointipuolella on yli-investoitu, jonka johdosta talous on voimakkaasti velkaantunut ja velkaantuu edelleen. Perussuomalaiset ymmärtävät, että Vantaan on sijoitettava tulevaisuuteen. Investoinnit on kuitenkin mitoitettava kaupungin rahoituskyvyn mukaisesti ja niiden tulisi tukea työllistymistä, mikä on hallituksenkin tavoite. Investointien työllisvaikutus on vantaalaisten osalta valitettavan vähäinen, joten myös verotulot ohjautuvat muualle.

Investoinneista on nyt toteutettava oleellisimmat, mm. kehärata ja Kehä III:n perusparannus. Muita on tässä tilanteessa siirrettävä myöhempään ajankohtaan.


c) Henkilöstö
Perussuomalaiset arvostavat kaupungin henkilökunnan työtä ja kannattavat sopimuksen
perusajatusta siitä, että henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta. Sopimuksessa esitetty palkitsemisjärjestelmä on erinomainen idea kannustaa henkilökuntaa tehostamaan toimintatapoja ja siten nostamaan työn tuottavuutta.

Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen suorittavan portaan henkilökuntaa ei
saa vähentää. Luonnollisen poistuman kautta on pyrittävä vähentämään lähinnä keskijohtoa lisäämällä vastuuta suorittavalle portaalle.

Organisaatiomallin virtaviivaistaminen ja madaltaminen tehostaa toimintoja ja nopeuttaa päätöksentekoa. Apuna toimintojen tehostamisessa tulee olla VanVan-toiminnanohjausjärjestelmän tehokas käyttäminen.

Henkilökunnan palkattomien vapaiden pitämistä on jatkettava vapaaehtoispohjalta ja
myös lomarahojen korvaus vapaapäivinä on otettava mukaan työmarkkinaosapuolten
neuvottelupöydälle.

Perussuomalaiset esittävät, että myös luottamushenkilöt osallistuvat lamatalkoisiin ja pidättäytyvät luottamushenkilöpalkkioista vähintään samoin kuten vuonna 2009.

d) Tuottavuuden nosto
Sopimusluonnoksessa esitetään sitoutumista keskimäärin 2% tuottavuuden nousuun.
Sosiaali- ja terveyspuolelle on esitetty 3,5 %:n tuottavuuden kasvua, joka on noin 100 % enemmän kuin yleinen tavoite. Sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista tulisi siis sopimusluonnoksen mukaan leikata 14 % kuluvan valtuustokauden aikana. 14 % on 70 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan leikkaus merkitsisi esimerkiksi vanhus- ja vammaispalvelujen puolittamista nykyisestä. Pelkästään väestö- ja kustannuskehitys edellyttää 5,5 % panostusta sosiaali- ja terveystoimintojen säilyttämiseen nykytasolla.

Toimeentulotukimenot tulevat työttömyyden kasvun johdosta lisääntymään. Lisäksi ikääntymisen ja väestökasvun takia kasvavan palvelutarpeen rahoittamiseksi ei ole käytettävissä rahaa enää ollenkaan.

Perussuomalaisten mielestä kaupungin ja sopimuksen tärkein tehtävä on turvata peruspalvelut kuntalaisille. Peruspalvelujen turvaamiseksi ja parantamiseksi on sopimuksessa varattava riittävä rahoitus.

Perussuomalaisten kannat toimialakohtaisiin esityksiin

Sivistystoimi

Sivistystoimen osalta esitettyjen tehostus- ja säästötoimien ideointi on ollut esimerkillisen innovatiivista.

Perussuomalaiset kannattavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määrän ja laadun
säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla. Toimialan esittämä kotihoidontuen Vantaa-lisän nosto 143 eurosta 215 euroon ja tekeminen ehdolliseksi siten, että perheen muut alle kouluikäiset lapset eivät saa olla kunnallisessa päivähoidossa, on oikea kehityssuunta.
Samalla on todella pidettävä huolta siitä, että lasten mahdollisuudet osallistua kerhotoimintaan turvataan. esitetty päivähoitopaikkatakuu on erinomainen idea.

Sivistystoimen alustava suunnitelma tilankäytön tehostamiseksi päiväkoti- ja koulutiloissa investointi- ja käyttökustannusten supistamiseksi on ehdottomasti jatkoselvitysten arvoinen.

Luokkakoon pysyvät kasvattamiset, lukioiden opintokursseihin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät karsimiset eivät ole kannatettavia, kuten ei myöskään valinnaisuuden vähentäminen. Tuntien määrä opiskelijaa kohden on jo nyt alhaisempi kuin Espoossa ja Helsingissä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Sopimusluonnoksessa esitetään:
• sosiaali- ja terveysasemaverkoston supistamista kolmen (3) täyden palvelun sosiaali- ja terveysasemaan
• aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja perheneuvoloiden vähentämistä
• vanhusten ja vammaispalvelujen vähentämistä palvelukriteerejä tarkistamalla
• vanhusten laitoshoitopaikkojen jäädyttämistä ja pitkäaikaisesta laitoshoidosta luopumista
• palvelusetelien käyttöönoton laajaa ja merkittävää lisäämistä


Palveluverkosto
Perussuomalaisten mielestä tärkeintä on, että terveyskeskuspalvelujen saatavuus turvataan kaikille kuntalaisille. Kustannusten säästämiseksi ja palvelujen tehostamiseksi erikoissairaanhoidon palveluja tulee lisätä Vantaalla.

Turvaverkosto
Sopimusluonnoksessa esitetään, että aikuissosiaalityön toimipisteitä vähennetään seitsemästä neljään, lastensuojelun toimipisteitä neljästä kolmeen, perheneuvoloita neljästä kolmeen sekä äitiys- ja lastenneuvoloita neljästätoista yhteentoista.

Nykyaikana yhä useammat ihmiset voivat huonosti. Työelämän kasvavat haasteet, työttömyys ja epätietoisuus tulevasta ovat lisääntyneet. Köyhyysasteen alapuolella elää jo lähes 13% perheistä. Tarve saada ulkopuolista apua ongelmien käsittelyyn on lisääntynyt. Tällaisessa tilanteessa on varmistettava, että ongelmien hoitoon on varattu riittävät voimavarat.

Vanhusten ja vammaisten palvelukriteerit
Sopimusluonnoksessa esitetty palvelukriteerien muuttaminen tarkoittaa käytännössä niiden tiukentamista. Palvelutarpeen omaavia henkilöitä pudotetaan keinotekoisesti kriteereitä nostaen palvelun ulkopuolelle. Näin tapahtui jo omaishoitajien kohdalla.


Vanhusten laitospaikat
Sopimusluonnoksessa on esitetty, että vanhusten laitoshoitopaikkojen rakentamisesta sekä pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovutaan. Laitoshoitoa esitetään siirrettäväksi rakennettaviin vanhustenkeskuksiin. Perussuomalaiset edellyttävät, että toimiala esittää selvästi miten vanhustenkeskuksissa aiotaan turvata laitoshoitopalvelujen laatu ja saatavuus ilman että vanhukset asetetaan eriarvoiseen asemaan. On todettava, ettei pitkäaikaisesta laitoshoidosta voida luopua. Mm. syvän dementian loppuvaiheelle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laitos. Akuuttihoidon lisääminen laitoshoidon vähentämiseksi on kannatettavaa, kuten kaikki muutkin varhaisevan puuttumisen toimintamallit.

Palveluseteli
Perussuomalaisten mielestä ennen palvelusetelien käyttöönottoa on varmistettava, että palvelusetelien käytön takia peruspalvelujen kokonaishinta ei nouse.

Maankäyttö ja ympäristö
Perussuomalaiset esittävät että kiinteistömyynnistä saatavien tuottojen arvosta kohdistetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain kaupungin taloudellisen tuloksen vahvistamiseen. Pidämme käsittämättömänä että investointiohjelmaan ei ole esitetty tarkistuksia. Ohjelma on esitetty epämääräisesti. Esimerkiksi kehäradan rakentaminen ja kehän III:n rakennustöiden osalta on esitetty kuluina summittaisesti 200 miljoonaa euroa. Investointeja on pantava tärkeysjärjestykseen ja vähemmän tärkeiden kohteiden investointeja on myöhennettävä. Kustannussäästöjä on löydettävä urakkahintojen ja yleisen hintatason laskun johdosta.

Vapaa-aika ja asukaspalvelut
Perussuomalaiset esittävät että työllisyyden edistämiseen käytettävät varat kaksinkertaistetaan vuonna 2010. Kaupungin tulee eri keinoja käyttäen tarjota yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa jokaiselle työttömäksi joutuneelle nuorelle syrjäytymisen torjumiseksi joko työtä tai opiskelupaikka, koska elinajaksi syrjäytynyt ihminen maksaa yhteiskunnalle keskimäärin miljoona euroa. Kaupungin tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön erilaiset työllistämiseen liittyvät tukijärjestelmät ja kuntouttava työtoiminta myös piutkäaikaistyöttömän syrjäytymsein ehkäisemiseksi, Jos kaupunki käyttää esimerkiksi palkkatukea työttömän työllistämiseen, niin kaupungin lopulliset kustannukset jäävät hyvin vähäisiksi ottaen huomioon säästöt perusturvakustannuksissa ja työllisen verotuotot.

Perusuomalaiset katsovat että oopperan rahoitus pitäisi järjestää lippu- ja sponsorituloilla sekä valtion rahoituksella eikä osittain Vantaan veromaksajien toimesta. Puoluepoliittiset määrärahat ja avustukset tulee poistaa ja säästyvät rahat osoittaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Erillisen Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuriyksikön perustamista emme kannata.

Tilakeskus
Perusuomalaiset edellyttävät, että yhdistettävistä ateria- ja siivouspalveluista sekä Kiinteistöpalveluista luodaan omat osakeyhtiöt kumppanien kanssa.

Hyvinvointipalvelujen rahoittaminen
Perussuomalaiset eivät hyväksy esitettyjä leikkauksia kansalaisten perusturvaan.
Perussuomalaisten esittämien palvelujen turvaamiseksi ja sopimusluonnoksessa esitettyjen peruspalveluleikkausten estämiseksi esitetään seuraavia säästöjä kaupungin taloudellisen tuloksen parantamiseksi.

Maaomaisuuden, kiinteistöjen ja asuntojen = 16 miljoonaa euroa / vuosi
myynnistä saatava tuotto
Vapaaehtoisten palkattomien vapaiden toteuttaminen = 9,3 miljoonaa euroa / vuosi
Hallinnon ja johtotehtävien vähentäminen (40 vakanssia) = 2 miljoona euroa / vuosi
Kaupungin omistamien asuntojen myynti = 2 miljoonaa euroa / vuosi
Kunnallisveroasteen nosto 0,25% vain vuodeksi kerrallaan = 9,0 miljoona euroa / v.2010
Poliittisten avustusten ja eräiden tukien vähentäminen = 0,7 miljoonaa euroa / vuosi (mm.ooppera)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä: 39 miljoonaa euroa / vuosi

Näillä toimenpiteiden ansiosta kunnallisveroa ei tarvitse nostaa kuin 0,25 %.
Perussuomalaisten esittämät rahoitustoimenpiteet ovat väliaikaisia ja voimassa taloudellisen laman yli siihen saakka kunnes yhteisö-, kunnallisvero- sekä muut tuotot lähtevät kasvuun.

Yhteistyöterveisin, Vantaalla 31. elokuuta 2009, Perussuomalaisten valtuustoryhmä

maanantai 24. elokuuta 2009

Uusia kasvoja vapaa-ajan lautakunnassa - kokous 24.8.2009

Vapaa-ajan lautakunta 24.8.2009

Aluksi esittely 4V-hankkeesta: Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin - ihan hyvän tuntuinen hanke, tavoittanee varmaan osan porukasta. Se perusjengi pysyy varmaan koloissaan.

Esiteltiin uudet kasvot ja roolit: Heidi Nygren (uusi toimialajohtaja), V-M Kallislahti (liikuntatoimen johtaja), uusi asukastoimintapalvelujen johtaja (nimi meni ohi).

Tiedoksi merkittävät asiat:

§ 19 Irtaimen kaluston hankinta Kuusijärvelle. 11000€ arvista on hankittu tavaraa. Mervi Luomaniemi tivasi mitä on hankittu ja mikä oli kokonaissumma. Hyvät kysymykset.

Taloustilanteesta: Noin 3 MEur säästötavoite.Menoja kaikkiaan 13 MEur, joista 10 MEur henkilöstömenoja (n. 350 henkeä), 2,7 MEur avustuksiin ja 850 000 € toimintaan. Suomi on kallis maa työvoiman suhteen. Sisäisiä vuokria vuokrista suurin osa. Eli kaupunki veloittaa itseltään. Tilakeskus tekee voittoa ja muut toimialat kärsivät.

Vapas joutuu kärsimään suhteessa paljon suuremmat säästötavoitteet kuin esim. sivistystoimi. Toisaalta ymmärrettävää - on priorisoitava. Koulut jne. on pystyttävä hoitamaan.

Kuusijärvellä toiminta jatkuu, kunnes kuprut tehneen yrittäjän kanssa sopimus päättyy. Osoittaa, että sopimuspohjat ovat todella surkeita, kun ryökäleet voivat jatkaa toimintaa sopimuskauden loppuun.

Muut kohdat nuijittiin läpi ilman suurempia mutinoita.

Ehdotin Kallislahdelle ja kokouksen jälkeen myös Kunnaksen Jukalle ja Mäkelän Mikolle, että pitäisimme jonkun seurafoorumin jäähallien käyttäjäseuroille Länsi-Vantaalla. Saataisiin katkaistua huhupuheet eli hallien käyttäjäseuroille faktatietoa missä mennään ja samalla kuultaisiin seurojen toiveita.
Lähtevät mukaan. Ajankohta jäi vielä auki.

torstai 20. elokuuta 2009

Höyryävän tuoretta tietoa valtuuston talousseminaarista 20.8.2009

KV:n talousseminaari 20.8.2009 Laurea Tikkurila

Valtuuston pj. Lindtman aloitti avauspuheella, jossa mainittiin ensimmäisen kerran, että Vantaalla on palvelut tuotettu tehokkaammin kuin muualla.

Valtiovarainministeriöstä Raimo Sailas pudotteli järkähtämättä faktoja; liioittelematta ja asiallisesti:
- ensimmäinen tämän luokan maailmanlaajuinen lama
- tuloja ei tule - menoihin ei riitä rahaa
- tuotantoteollisuus siirtyy pikkuhiljaa itäeurooppaan
- perinteinen teollisuus vähenee Suomesta
- kunnilla on liian paljon tehtäviä hoidettavanaan
- työikäisen väestön määrä lähtee ensimmäisen kerran supistumaan
- Suomen huoltosuhde (ei työikäisiä vs. työikäisiä) tulee olemaan huonoin euroopassa
- työuria on pidennettävä
- julkiset menot kasvavat kokoajan - automaattisesti. Tarvitaan n. 2-2,5% tuotannon kasvu kattamaan kasvavat menot
- Suomessa on aivan liian paljon pieniä kuntia - paljon päällekkäistä hallintoa

KH:n puheenjohtaja Tapani Mäkisen puheenvuoro

- henkilöstön määrää voidaan vähentää n. 100 henkeä vuodessa toimintoja tehostamalla luonnollisen poistuman (suomeksi eläkkeelle siirtymisen jne.) kautta.
- ei lomautuksia
- hankintakeskuksessa on paino, jonka koneiden leasing-sopimukset umpeutuvat.
Paino ei kuulu kaupungin ydintoimintaan. Hyvä!
- materiaalitoimintojen ("WC-paperivarasto") ulkoistus
- nettisivujen uudistus jatkuu. Mahdollistaa kuntalaisten helpomman ja halvemman asioinnin
- Vantaalla on 11 täyden päivähoitopaikan verran lapsia päivähoidossa, JOIDEN TOINEN TAI KUMMATKIN VANHEMMAT OVAT KOTONA! Siis 11 päiväkotia tyhjenisi, jos kotona olevat vanhemmat ottaisivat myös lapsensa kotiin (täytyy ihmetellä näiden vanhempien lastenhoitoperiaatteita)
- yksityistä päivähoitomallia edistetään
- korjaamo ulkoistetaan
- kaikki tarpeettomat toimitilat realisoidaan eli suomeksi myydään, HYVÄ!

Tämän jälkeen kuultiin puheenvuoroja, joissa kinasteltiin mihin mennessä Vantaa-sopimus pitää sopia jne. epäoleellista.
Mäkinen linjasi lopuksi, että jotain on tehtävä jottei velkataakka KAKSINKERTAISTUU vuoteen 2013 mennessä. Karu fakta.

Talousjohtaja Tikkala esitteli taloustilanteen. Varmoja lukuja tämän vuoden tappioarviosta ei saatu, koska "uuden järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia".

Kaupunginjohtaja Paajasen puheenvuoro

Vantaan tilanne on hänen mukaansa "keskiverto" Suomen tasolla. Niinpä...
Pääkaupunkiseudun korkein työttömyys Vantaalla. Muuttovoittoa eniten pk-seudun kunnista, suuri osa ulkomailta (onnea vaan meille).
Tulopuoli ei ole pudonnut kokonaisuutena, mutta menot ovat kasvaneet liikaa ja se tekee Paajasen mukaan ongelman.
Vantaan tulot / asukas huonoin verrattuna Espooseen ja Helsinkiin (Stadi melkein samoissa). Keskimääräinen vuositulo on 21000€/asukas Vantaalla. Vertailun vuoksi Suomen ykkönen Grani, keskiarvo 36000€ / asukas / vuosi. Sådant är livet.
Paajanen sanoi useasti, että säästötoimet alkaa purra. (missä, milloin, pää pois pensaasta!)
Paajanen väitti ettei velkataakka voi kaksinkertaistua millään tällä kaudella.
Kysyin miten on mahdollista, että päätöksen teon pohjaksi annettavat luvut voivat heittää noin paljon riippuen eri esittäjästä. Paajanen vastasi, ettei talousjärjestelmä toimi luotettavasti.

Keskushallinnon esityksen jälkeen kysyin Lipposelta ja Paajaselta, onko kaupunki oikeutettu saamaan korvauksia "kivusta ja särystä" jota VanVan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton ongelmat ovat aiheuttaneet. Lipponen
vastasi, että viivästyksestä on saatu 250 000€ korvausta ja ensi viikolla neuvotellaan toimittajan kanssa käyttövaikeuksien korvauksista. Hyvä jos näin!

Tilakeskus ja Mika Savolainen

Henkilöstökulut on kolmannes kaikista kuluista. Tilakeskus pyrkii eroon tarpeettomista tiloista. Sisäisiin vuokrahintoihin sisällytetään mm. siivous. Siivousta vähennetään.

VAPAS, Heidi Nygren

Kävi läpi extrassa olevat kalvot ja vähätteli toimialan kokoa + vaikutusta Vantaan talouden kokonaistilanteeseen.
16 henkeä työskentelee "projekteissa" - joo-o...
Ihan hyviä ideoita mm. yritysten tukemisesta nuorten työllistämisessä.
Menopuolella oli nostettu esiin kasvanut lautakunnan luottamushenkilöiden määrä - kokouspalkkiot nyt 36000€ (esitin omalle ryhmälle, että voitaisiin luopua kokouspalkkioista kokonaan, vain kulukorvaukset maksettaisiin). Kokouspalkkiot siis iso asia 36000€ - ok... mistä ei saa mainita eikä leikata, kun ne on niin marginaalisummia: poliittisten nuorisojärjestöjen tuki ja esimerkkinä pelkästään demarinuoret kääräisevät Vantaalta 40 000€ fikkaan ja opetusministeriöstä lisää.

Peltomäki ja maankäytön ja ympäristön toimiala

Tuottoa tulee maan myynnistä. Stadi vuokraa mieluummin. Marja-Vantaa jne. luovat Peltomäen mukaan Vantaan houkuttelevuutta.
Ja taas tuotetaan tehokkaammin palvelut kuin muualla.

Lehto-Häggroth ja sivistystoimi

Saatetaan Yhdistetää joitain kouluja ja päiväkoteja.
Kotihoidon tukea nostetaan, jos sisarukset eivät ole päiväkodissa. Mahdollisuus yli miljoonan euron säästöön.
Vantaa-lisän nostaminen tietysti nostaa kustannuksia.
Vihreiden Sini Alen harmitteli, että yksityispäiväkotien rikkaiden perheiden lapset pääse samaan hoitopaikkaan esim. maahanmuuttajien tai päihdeongelmaisten vanhempien lasten kanssa. Hmm.... pitäisikö päivähoitoihin saada vielä joku pakollinen määrä homojen lapsia. Ai niin, sehän taitaa olla mahdotonta. Tai puliukkoja ja narkkareita vierailulle?
Jokatapauksessa SiVin johtajan esitys oli paras, napakka ja eniten uskoa tulevaisuuteen antava.

Jukka T. Salminen ja sosiaali- ja terveystoimi (kuntaslangilla SosTer)

Palveluja tuotetaan viidenneksi tehokkaimmin vertailukuntiin (mikä ihme sitten aiheuttaa Vantaan taloustilanteen?) Hetkinen... olenko kuullut joskus aiemmin, että Vantaalla tuotetaan jotain tehokkaammin kuin muualla? Suurin menolisäys erikoissairaanhoidosta.

Tuli ryhmätyön aika, saimme toimeksiannon: tehkää:
- taloussuunnitelman strategiset painopisteet
- talouden kehittämisen painopisteet
- vantaa-sopimuksen otsikoiden luonnokseen kommentit ja lisäykset/poistot

Vetäydyimme omiin tiloihimme rustaamaan esityksiämme.
Tässä tulokset:

Kokoomus: Vantaa-sopimuksen otsikot on ok. Vantaa-sopimus ei ole leikkaussopimus. Henkilöstöä ei irtisanota.

Demarit: lainakantaa arvioidaan, verotusta käytetään säätövarana (eli voidaan korottaakin näemmä), henkilöstön tulospalkkausjärjestelmän kehittäminen.

Vihreät: Juustohöylän sijaan rakenteellisiin muutoksiin. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittava. PK-seudun yhteistyötä, HUS palvelujen hintoja alemmaksi. 1%:n tuloveron korotus, kiinteistöveron korotus 1%:iin. Paljon puhetta, paljon meni myös ohi, ai niin - ilmaston muutoksen torjunta...

Persut: ei veronkorotuksia, toimintojen tehostamista, omaisuuden myymistä, polittisten nuorisojärjestöjen tuet pois, oopperan tuki kyseenalaistettava tällaisena aikana jne.

Kommunistit: pääkaupunkiseudun yhteistyötä, palveluiden tuotanto - ei yksityistämistä kuulemma kustannukset voivat karata (sopimusten laadustahan se on kiinni!), sopimuksen haittavaikutukset on selvitettävä

Keskusta: kaupungin ydintoimintojen turvaaminen, hallintohenkilökunta osaavaa - ei saa vähentää.positiivista ilmapiiriä luotava, yrittäjillä on kuulemma positiivinen kuva Vantaasta (okei..), veroista eivät saaneet yhteistä kantaa, tilojen myynnissä tarvitaan myös ostajia (nii-i), sopimuksen oltava mutakin kuin otsikkotasolla

kristilliset: tarpeettomat tilat veks, tehostamistoimien jälkeen vasta verolinjaukset, sivistystoimen linjaukset
oikean suuntaisia, asunto-osakkeet myytävä, Vantaa ei ole kriisissä yksin, valtakeskus näyttää syntyvän maailmanlaajuisesti Kiinaan.

Loppukaneettina: tilaisuus oli hyvä avaus, mutta pahasti ristiin menneet talousluvut ihmetyttivät. Kuka voi johtaa tällaista firmaa, kun ei tiedetä oikeasti mikä on tappion suuruusluokka? MUTTA - Vantaa voitti Espoon 6-0 elvyttämisehdotuksissa: nyt on mahdollisuus korjata vanhaa, savuttavaa ja tehotonta moottoria, kun sen sijaan työntäisimme siihen lisää bensaa (eli korottamalla verotuloja) kuten Espoo tekee. Hyvä VANTAA!