maanantai 25. tammikuuta 2010

Lätkää Sveitsissä ja "pirtsakka" vapaa-ajan lautakunnan kokous



Sveitsin reissu

Olin viikonloppuna Sveitsissä pelaamassa lätkää mopomiesten lätkäturnauksessa. Rankka, mutta erittäin hauska reissu. Rankkuus ei tullut pelkästään neljän matsin rasituksista. Loistavat järjestelyt, taatusti mukava oma jengi, aito vieraanvaraisuus ja kruununa turnausvoitto jatkoajalla finaalissa takasivat ikimuistoisen matkan.

Käytiin myös paikallisessa lätkämatsissa ZUG-Bern. Liput matsiin saatiin järjestettyä ruisleipä- ja hernekeittotuliasia vastaan kotijoukkueen kakkoskoutsille.

Olipa menoa verrattuna yritysvieraiden täyttämään SM-liigaan, jossa kovinta mökää pitää peruslätkämusa ja mainokset. Näiden faneilla oli rumpalit messissä, halli oli kylmä kuin fan, mutta mesta oli ääriään myöten täynnä ja tunnelmaa riitti. Joukkueet pelas tosissaan, samalla asenteella niinkuin Suomessa pelataan pleijareita.

Käytiin hyviä keskusteluja Sveitsissä asuvien suomalaisten kanssa, joiden perusteella tuli karusti ilmi ettemme aivan välttämättä asu työntekijöiden ja yritysten toivemaassa, emme myöskään vähävaraisten. Asumme sentään verottajan luvatussa maassa, saamatta silti verorahoillemme kunnollista vastinetta. Vihersosialistinen keskustakokoomuksella ryyditetty hyysäystehottomuus on tehokkaasti rapauttanut suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteisellä "työllään".

Vapaa-ajanlautakunnan kokous 25.1.2010 - esityslistalla mm. kulttuuriavustusten jako

Paluu arkeen alkoi vapaa-ajan lautakunnan kokouksella. Kaikkein "helpoin, joustavin ja mukavin" kokous siis edessä.

Kokousta ennen laitoin maililla muutamalle "luottopelaajalle" muista ryhmistä etukäteen tiedoksi mitä tulen esittämään. Koska vastauksia viestiini ei tullut, tiesin mitä tuleman pitää.

Alussa käytiin läpi avustusselvitystyöryhmän (mikä sana!) raportit.
Etenkin Rutilan esitys tavoitteine, vastuineen ja aikatauluineen oli hyvä ja selkeä.
Pyysin vastuisiin henkilön nimen, koska kollektiivinen vastuu on sama kuin ei vastuuta ollenkaan. Lisäksi pyysin panostamaan webtimmin (varausjärjestelmän) kehittämiseen.

Esityslistan kohta 21, Kulttuuripalveluiden vuoden 2010 avustusmäärärahan jako

Herranen kysyi Raatikon rahoituksesta, lähinnä suhdetta Vantaa / Valtio. Saavat kuulemma OPM:ltä 349 000€ / vuosi. Heillä on ilmoituksensa mukaan 30 000 katsojaa / vuosi, lipun hinta 10 € -> eli näin ollen n. 300 000€ pitäisi tulla pääsylipputuloina.

Herranen esitti Raatikon saaman vuosituen vähentämistä 19500€:lla / vuosi. Säästynyt summa siirrettäisiin toiminta-avustuksiin vanhus- ja eläkeläisjärjestöille. Vantaan tuki olisi jäänyt silti 100 000€ / vuosi. Kannatin esitystä.

Keskustelussa esitettiin mahdollisuus, että näissä eläkeläisjärjestöissä saattaa olla poliittisia ryhmiä takana. Vastasin, ettei haittaa vaikka siellä olisi vanhoja stalinisti-porukoita. Se on kuitenkin niiden harrastus ja pitää starbat vireinä. Kunhan vaan jaetut avustukset ohjautuvat vanhuksille, eikä eduskuntaan pyrkiville poliittisille pyrkyreille. Äänestyksessä tuli 15-2 kuokkaan.

Raatikko saa jatkaa tanssiteatteriaan joutumatta suhteuttaa toimintaansa mitenkään ympärillä vallitsevaan taloustilanteeseen. Ainakin tukien määrä pysyy ennallaan. Joissain yrityksissä näinä aikoina saatetaan joutua miettimään mistä rahat toimintaan. Ai niin, ei näitä "toimijoita" saa rinnastaa yrityksiin. Mua valistettiin, että nämä ammattilaisteatterit tekevät erittäin paljon lapsille suunnattuja teoksia. Sehän se, perinteinen "lasten ilojen kuristaja"-kortti esiin. Mielestäni olisi aivan eri juttu, jos esim. nyt tämä Raatikko pyörittäisi lasten harrasteryhmiä.

Esitin taiteilija-apurahojen vähentämistä (54 000 -> 34 000). Säästynyt summa (20 000) olisi jätetty puskuriksi mahdollisille yllättäville performansseille, joita ilmeisesti lienee kulttuuripuolella kohtuullisesn helppo keksiä. Hävittiin tällä kertaa 14-3. Kristillisten Marja-Vuokko Mäkinen äänesti meidän puolella!!! Eräänlainen voitto siis. Kiitin Marja-Vuokkoa kokouksen jälkeen rohkeudesta äänestää just niinkuin ajattelee. Siinä saattaa äkkiä leimautua.

Vantaa jakaa siis alla olevan listan mukaan vuonna 2010 yhteensä 988670 €.

Vantaan orkesteri 132 000 €
Tanssiteatteri Raatikko 119 500 €
Suomen Ilmailumuseosäätiö 51 000 €
Teatteri Vantaa 63 500 €
Esbobygdens ungdomsförbund/Musikinstitutet Kungsvägeni Vanda 96 000 €
Tanssiteatteri Dis Tanz 10 000 €
Vantaan Taiteilijaseura 24 000 €
Vantaa-Seura-Vandasällskapet 9 000 €
Suomalainen Barokkiorkesteri 39 000 €
Toiminta-avustukset taiteenperusopetukseen ja muuhun taidekasvatukseen 202 000 €
Toiminta-avustukset sivistysjärj. paikallisyhdistyksille 3 000 €
Taiteilijoiden apurahat 70 000 €
Kohdeavustukset 100 170 €
Toiminta-avustukset vanhus- ja eläkeläisjärjestöille 35 000 €
Toiminta-avustukset käsityökeskuksille 26 000 €
10-vuotisjuhlarahat 8 500 €

Ja ettei totuus unohdu, jaoimme myös pulinoitta liikuntatoimen avustuksina yht. 1084000 €. Pikku kuriositeettina: pelkästään Myrtsissä käy lähes 120000 harrastajaa / vuosi. Suuri osa liikuntatoimen menoista koostuu kaupungin sisäisistä vuokrista tilakeskukselle, joka tietysti veloittaa vuokrissa aina uudelleen ja uudelleen hallintokulut.

Kohta 61: kohdeavustusten myöntäminen nuorisotoimintaan:
Esitin Maahanmuuttajan Kulttuuri- ja Taideyhdistys (MKTY) ry:lle ehdotetun avustuksen (1500€) hylkäämistä. Avustus käytetään kuulemma liikuntavarusteiden hankintaan. Herranen kannatti.
Perusteluni: kulttuuri- ja taideyhdistyksen liikuntavarustehankinta ei edistä mamujen suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Vantaalaisista urheiluseuroista löytyy liikuntatarjontaa varmasti myös maahanmuuttajille. Kyse on suuntaa antavasta
päätöksestä eli periaatteesta. Itse summahan on kaupungin mittakaavassa mitätön.

Vihreät ja vasemmisto puhuivat yhdellä suulla, että kotouttaminen edistyy parhaiten, kun maahanmuuttajien annetaan tuntea oma kulttuuritaustansa ja toimia rauhassa keskenään.

Jyrki Riikonen (SD) sentään ihmetteli miten kotoutumista edistetään sillä, että mamut harrastavat keskenään. Tämä on kuulemma matalankynnyksen harrastamista, jota kautta mamut sankoin joukoin siirtyvät seurojen toimintaan mukaan kunhan ensin rohkaistuvat harrastamaan. Harmi, ettei näitä matalankynnyksen harrastepaikkoja anneta yhtä avokätisesti vähävaraisille kantaväestöön kuuluville lapsille. Tällaiset toimet kärjistävät entisestään kriittistä suhtautumista mamuihin.

Hävittiin äänestys 14-2. Harun Osmani oli tästä kohdasta jääviyssyistä pois, siitä syystä ei tullut perinteisillä numeroilla pataan.

Katsokaa edellisiä äänestystuloksia ja muistakaa seuraavissa vaaleissa mitä on luvattu ja miten on sen jälkeen toimittu. Sitä saa mitä tilaa. Kokoomus menee edelleen näissä aivan vasemmiston ja demareiden mukana.

Kysyin muiden asioiden kohdassa miten ulkokenttien koppien aukiolo aiotaan hoitaa, kopithan ovat kiinni iltaisin ja viikonloppuisin. Kallislahti vastasi, ettei koppeja pidetä auki omalla henkilökunnalla eli budjettia ei ylitetä. Ihan särmä vastaus. Kysyin voiko urheiluseuroja käyttää tässä apuna. Kuulemma tutkivat erittäin mielellään kaikki vaihtoehdot.

Joku kevään kokous pidetään kuulemma oopperassa, mennään oikein tsiigaamaan balettia. Voin vaivoin peitellä innostusta. Enää ei ole ongelmana kuin se, että kumpaan trikoon lahkeeseen HK:n sinisen pujottaa.

Roger and out.

10 kommenttia:

Mikko Mäkelä kirjoitti...

Noinhan se meni muuten, mutta sen verran muistat väärin, että itse kyllä sanoin maahanmuuttajien harrastamisesta sen, että omissa harrastajaporukoissa harrastuksen aloittaminen madaltaa oleellisesti kynnystä jatkaa samaa harrastamista myös valtaväestön keskuudessa. Käytin vielä muista asioista tuttua termiä "porttiteoria" kuvaamaan sitä, että kun harrastuksen makuun pääsee, sitä on helppo myöhemmin jatkaa. Sanoin myös, että aika naivia on ajatella, että nuo tuon puljun toiminnassa mukana olevat 125 nuorta siirtyisivät välittömästi Kiekko-Vantaan tai Tipsin riveihin, jos eivät saisi omassa porukassaan harrastaa. Ei, steissille ne jäisivät.

Joskus olen valtuustossa puhunut mm. oman suomalais-perulaisen tyttäreni käymisestä Kulttuurikeskus Caisassa Tres Nubes -ryhmän järjestämissä espanjankielisissä nukketeatterityöpajoissa, joissa käy lähes pelkästään lattarimaahanmuuttajien lapsia. En minä tämänkään hyvän toiminnan näe kovasti rajoittavan noiden lasten kotoutumista, vaan ainoastaan vahvistavan heidän identiteettiään ja itsetuntoaan. Eikä se sulje tietysti pois myöskään sitä, etteikö samalla voisi käydä myös Atlaksen handiskoulussa ja Vantaan Tanssiopiston tanssitunneilla.

Hanna Kuntsi kirjoitti...

Terve! Lautakunnan jatkokeskustelu onkin siirtynyt tänne, hauskaa :)

Ajattelin vain laittaa Timo tiedoksesi linkin Raatikon työapajat-sivulle, jossa esitellää esim. Kartanonkosken koululla (päivittäin) pyörivä hanke. Ei siis harrasteryhmä, vaan integroituna opetukseen. Ja reiluuden nimissä olisit voinut mainita tekstissäsi, että Vantaa perii vuokraa itse vuokraamistaan tiloista Raatikolta 96 000 euroa, eli kaupungin tuki toimintaan on 23 500 euroa.

www.raatikko.fi/index.php?id=72
Terv.Hanna

Timo Uppala kirjoitti...

Kiitos Mikko asiallisesta kommentista mun yöaikaan kirjoitettuun tajunnanvirtaan.

Pelkään vaan, että vain tietyt ryhmät osaavat imeä kaiken saatavilla olevan tuen ja enemmänkin. Luulen myös, että siitä tulee pysyvä tila. Mm. osa somaleista ei osaa vuosienkaan täällä asumisen jälkeen suomen kieltä. Tuntuu siltä ettei ole suuremmin aikomuskaan oppia. Kaikki tulee yhteiskunnan puolelta vastikkeetta automaattisesti, me maksetaan ja odotetaan ja odotetaan ja odotetaan... kotoutumista. Mun mielestä tuupattu tuki passivoi.

Jenkeissä on muualta tulleiden kesken vahva oman kulttuurin, tapojen jne. vaaliminen ollut käytäntönä jo pitkään. Näita kotimaan tapoja he itse ylläpitävät itse omaehtoisesti omin voimin ja varoin - ei yhteiskunnan tuella. Kävin kerran kylässä FAHA (Finnish American Home Association) mestassa. Ne oli istuttaneet sinne Suomesta tuotuja koivuja, sauna oli luonnollisesti jne. Osa jengistä oli toisen tai kolmannen polven amerikan suomalaisia ja silti suomenkieli taipui jollain lailla. Kaikki itse omin varoin ylläpidetty ja hankittu. Sama systeemit oli Sveitsin suomalaisilla. Ne tapaa toisiaan enemmän ja vähemmän säännöllisesti.

Kummallekin on yhteistä se, että näihin maihin ollaan menty tekemään duunia ja kehittämään yhteiskuntaa kantamalla oma korsi kekoon. Sveitsi etenkin tuntuu tosi sulkeutuneelta yhteiskunnalta ja siellä on osattava kantonin kieli jos meinaa pärjätä. Sitten kun taas ollaan työyhteisöissä jne. ollaan ja eletään yhteiskunnan sääntöjen ja tapojen mukaan, omaa kulttuuritaustaa unohtamatta.

Mun mielestä oli hemmetin hienoa nähdä kummassakin maassa vahva side suomalaisten kesken, samaa varmaan mitä mainitset suomenlattareista.

Meillä on ilmeisesti sama maali, mutta maalintekotavat on erilaiset.

Timo Uppala kirjoitti...

Moi Hanna, me kirjoitettiin näemmä samaan aikaan.
Kerrankin mulla on aktiivista ja asiallista kommentointia, kiitos siitä.

Tuotaah, siinä selvitystyössähän oli tarkoitus summata kaupungilta saadut tilat yhdistysten tukiin. Eli eiks sitten viivan alle kuitenkin jää tilojen kanssa 119500€? Vaikka ne maksavatkin avustuksista takas sen vuokran. OPM:lta saadaan fyffee ja samoin pääsylipputuloista.

Mun karussa mallissa mentäis pelkillä pääsylipputuloilla. Kun kerran puhutaan ammattilaistoiminnasta. Esim. mun duunin "pääsylipputulojen" eli tuntiveloituksen pitää kattaa koko "mies ja mopo" firman menot. Sen mukaan pitää heittää keikkaa eli heilua asiakkailla. Muuten loppuu soitto. Simppeliä - simppelille miehelle.

Hieno homma, jos järjestävät lasten koulutuksia. Yleensä näistä on vaan tapana kerätä jonkinlainen maksu, vaikka olis integroituakin. En tiedä onko tässä tapauksessa.

Hanna Kuntsi kirjoitti...

"Suuri osa liikuntatoimen menoista koostuu kaupungin sisäisistä vuokrista tilakeskukselle, joka tietysti veloittaa vuokrissa aina uudelleen ja uudelleen hallintokulut." Näinhän homma toimii kulttuuritoimenkin puolella. Rahan siirtäminen taskusta toiseen tehdään vain hieman eri mekanismilla.

"Raatikko saa jatkaa tanssiteatteriaan joutumatta suhteuttaa toimintaansa mitenkään ympärillä vallitsevaan taloustilanteeseen. Ainakin tukien määrä pysyy ennallaan." Tuet todellakin ovat pysyneet monta vuotta samalla tasolla, eli sopeuttamista pitää tehdä koko ajan. Joka vuosi nousevat palkat, kaupungin sisäinen vuokra, materiaalikustannukset jne. Kustannusten nousu on se sama inflaation mukainen kuin yrityksilläkin.

Ja lyhyesti loppuun, kouluilla tapahtuvilla työpajoilla ei ole erillisiä maksuja.
Huomiseen!

Mikko Mäkelä kirjoitti...

Vielä sananen Raatikosta. Yksi suurimmista puljun palveluiden käyttäjistä ovat vantaalaiset päiväkodit. Jos kaupungin- tai muu tuki pienenisi oleellisesti ja lipun hinta jouduttaisiin esimerkiksi tuplaamaan, niin joko päiväkodit lopettaisit esityksissä käymisen tai sitten sama avustusraha pitäisi siirtää meidän avustuksistamme varhaiskasvatuksen käyttömenoihin retkiraha sarakkeeseen. Tosin realistija kun ollaan, niin toden näköisesti se retkeily noissa esityksissä loppuisi ja Raatikko löisi ennen pitkää lipun luukulle.

Unknown kirjoitti...

En minä sitä Raatikon toimintaa lasten hyväksi kyseenalaistanut Mikko,19500 euron avustusten karsiminen ja siirtäminen vanhus-ja eläkeläisjärjestöille ei suoraan lippujen hintoihin lisättynäkään tee edes 1 euroa,kun ilmoittavat sivuillaan kävijämääräkseen yli 30000 vuosittain,miksi puhut tuplaamisesta?

Oli hieman outoa vedota Vanhus-ja eläkeläisjärjestöjen mahdollisiin poliittisiin kytköksiin,kun samaan aikaan poliitisille Nuorisojärjestöille työnnätte rahaa ovista ja ikkunoista.Vai eikö se Saramon mainostama "demokratia kasvatus" kuulu vanhuksille ja eläkeläisille?

Mikko Mäkelä kirjoitti...

En mitenkään vedonnut vanhusjärjestöjen mahdollisiin poliittisiin taustoihin. Lähinnä kyse oli osoittaa se, että on aika erikoista, että te esitätte kevyesti lonkalta vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen avustuksen puolitoistakertaistamista ilman, että tiedätte a) mitkä kaikki kuuluvat noihin avustettaviin järjestöihin, b) minkälaisia summia noissa järjestöissä on haettu ja minkälainen rahan tarve niissä on ja c) minkälaista toimintaa noissa järjestöissä pyöritetään.

Timo Uppala kirjoitti...

Tarkoitus on pöllyttää vanhaa pysähtyneisyyttä. Tehdään satunnainen pikakatugallup ja käydään Tiksissä kysymässä kadulla mihin näistä antaisit avustusta ja kuinka paljon.

Luulen, että eläkeläisjärjestöt on aika keulilla tosta listasta. Valvonta on oltava tietty tarkkaa. Mun mutsi on aktiivi omassa eläkeläisjärjestössään (seurakunnan). Ne on ihan täpinöissään yhteisistä jutuista ja se on niille tosi tärkee henkireikä. Samoin varmaan näissä. Pitää vireenä ja laitospaikkatarve vähenee, kun kokee olevansa mielekkäässä toiminnassa tärkeänä lenkkinä mukana.

Mut tosiaan, kysely vois olla paikallaan.

Mikko Mäkelä kirjoitti...

Eläkeläisjärjestöjen toiminta on todella tärkeää, mutta muistetaan nyt kuitenkin, että eläkeläisjärjestöillekin meni 35 000. Tosin en tiedä paljonko olivat hakeneet ja minkälainen kulurakenne noilla järjestöillä on. Tuskin kovin monella kuitenkaan esim. täysipäiväisiä työntekijöitä tai omia vuokrattuja tiloja, eikä toiminta ehkä ole sen tyyppistäkään, että se noita edes ehdottomasti vaatisi.

Mutta siis tärkeitä ovat molemmat, kuten oikeastaan kaikki toiminta, jolle rahaa tuli jaettua.