Keisarin uudet vaatteet - mielipidekirjoitus VS 11.11.2009

Mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin 11.11.2009 Vantaan Sanomissa:

Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.

Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.

Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.

Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?

Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.

Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.

Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)