Kaupunginjohtajaa valitsemassa, part 2 - Vantaan budjetti lyötiin lukkoon

Suppissatoa lokakuussa 2011 Kanta-Hämeestä

Valtuuston kokous 14.11.2011

Kokouksen alku venyi jälleen, koska suuret ryhmät nöyryyttivät jälleen muita valtuutettuja pitämällä ryhmäkokouksiaan. Jouduin itsekin lähtemään duunista kesken tärkeän palaverin, jotta ehtisin Pakkalaan - odottelemaan kokoomusta ja demareita. Törkeää muiden aliarvostamista.

Aluksi käytiin huikea trilleriäänestys uuden kaupunginjohtajan valinnasta. Henkilövaali kyseessä, joten suoritettiin lippuäänestys. Listalla valittavissa yksi ehdokas: Kari Nenonen (SDP). Kuka voittaa?

Valtuutettu Jari Sainio ihmetteli omassa puheenvuorossaan miksei Vantaalle saada hyviä ehdokkaita kaupunginjohtajaksi sankoin joukoin. Omassa puheenvuorossani vastasin Sainiolle, ettei tällainen pohjois-korealainen ehdokasasettelu houkuttele ketään hakemaan ehdokkaaksi. Jos vielä julkisesti joutuu hakemaan, voi nykyisessä työpaikassa nousta seinä pystyyn jatkossaa tässä kisassa tulleen häviön jälkeen.

Meidän ryhmä äänesti tyhjää, ei vastustaakseen Nenosta, vaan protestoidakseen ehdokasasettelua ja koko valintaprosessia. Vihreitä lähti myös mukaan tyhjää äänestämään.

Sen jälkeen äänestettiin jälleen huikean jännittävässä vaalissa maankäytön apulaiskaupunginjohtajaa. "Hyväksyttyjä" ehdokkaita oli vain yksi: Juha-Veikko Nikulainen (Kokoomus). Jälleen äänestettiin tyhjää, samoin perustein.

Kummankin uuden virkamiehen liksaa korotettiin entisistä ja vapaat autoedut päälle. KJ:lle vielä asuntoetu liksan päälle. KJ:n liksa yli 14000 ja tähän edut päälle. Apul. KJ:n liksa meni yli 11000 ja vapaa-autoetu päälle. Vihreiden Mikko Mäkelä esitti alempia liksoja kumpaankin sisältäen edut. Kannatin Mäkelän esitystä.
Äänestettiin ja hävittiin.

Kummatkin valitut kukitettiin ja sitten taputettiin onnistuneille valinnoille.

Budjetin käsittely


Vs. kaupunginjohtaja Lipponen piti erinomaisen puheenvuoron, jossa alleviivattiin valtavia riskejä joita nykyiseen velkaantumiseen sisältyy. Kukaan valtuutettu ei voi väittää, etteikö tästä olisi varoitettu.

Koska mikään media ei kuitenkaan julkaise mitään pitämästäni perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorosta, alla koko puheenvuoro.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat,

Talousarvion ja – suunnitelman käsittely tehdään tänäkin vuonna synkkien näkymien ja yleisen synkistelyn vallitessa – synkimpänä vuodenaikana.

Kolmena vuonna olemme kokoontuneet tällä kokoonpanolla hämmästelemään ja päivittelemään tummia pilviä taivaanrannassa. Nyt ne tummat pilvet ovat entistä lähempänä ja jyrinä kuuluu jo.

Toinen toisensa jälkeen tällä paikalla ja tässä kokouksessa valtuutetut ovat näiden kolmen vuoden aikana päivitelleet taloustilannetta ja toisaalta palveluiden tasoa. Käytännön toimet menojen leikkauksista ovat vaan jääneet puheiksi talouskokouksessa. Tätä kokousta edeltävissä käsittelyissä luottamushenkilöiden konkreettiset esitykset talouden tasapainottamiseksi on onnistuttu taitavasti piilottamaan.

Viime keväänä Valkeakoskella pidetty valtuuston seminaari oli lupauksia antava. Liikuttavan yksimielisyyden vallitessa kaikki nyökyttelivät ja yksissä tuumin menojen kasvu päätettiin kuristaa hallittavampaan 2-3 prosenttiin. Tosin heti seuraavassa valtuuston kokouksessa kilvan loivennettiin kantaa – ei sovittu vaan pohdittiin. Paluu todellisuuteen - johan tämä tuntuikin liian hyvältä ollakseen totta.

Vuonna 2009 kaikki muu ideointi taloustilanteen parantamiseksi tukahdutettiin Vantaa-sopimuksella. Tästä sopimuksesta, jonka piti kääntää velat saataviksi ja saattaa rammat käveleviksi, ei tosin ole sen koommin kuultu mitään.

Vuonna 2010 samassa kokouksessa lähestyvät eduskuntavaalit määräsivät tahdin. Vantaan talouden kustannuksella tehtiin kallista eduskuntavaalikampanjaa. Leikkaukset loistivat poissaolollaan. Menoja toki onnistuttiin lisäämään.

Nyt vuonna 2011 lähestyvät kuntavaalit näköjään määräävät tahdin. Tehdään kaikille kiva budjetti ja varmistellaan omat mestat – tai ainakin luullaan näin tapahtuvan.

Yksittäisten valtuutettujen irtiotot halvaannuttaa kaiken liikkeen ja toiminnan lamaannuttava ryhmäkuri. Meille politiikan ulkopuolelta 3 vuotta sitten mukaan tulleille ryhmäkuri on ollut yksi luottamustoiminnan ihmeistä, eikä todellakaan ole kyseessä mikään positiivinen havainto. En tiedä millaista on toimia luottamustehtävissä kädet sidottuina ja suu tukittuna. En usko, että kokemus on kovin vapauttava.

Va. kaupungin johtaja vastasi napakasti ensimmäisissä talousarvion ja -suunnitelman esittelykokouksessa velanhoito- ja menojen leikkausohjelmasta kysyttäessä, että menoista pitää ottaa pois 500 Milj. euroa tai kunnallisveroa on korotettava 2-3 prosenttiyksikköä. Siinä sitä on ohjelmaa.

Hyvä vastaus. Meille valtuutetuille on toistuvasti mainittu menokurista korkean investointitason vallitessa. Meidän pitää ottaa ja kantaa vastuumme sekä arvojemme mukaan vääntää kättä ja päättää menojen leikkauksista. Tässä yhteydessä kiitämme kristillisdemokraattien ryhmää, joka esitti menovähennyksiä ainoana ryhmänä perussuomalaisten ryhmän lisäksi.

Jos vuosikate ei riitä yhtenäkään vuonna kattamaan lähellekään investointikuluja, olemme vaarallisella tiellä. Pelkkiin lainojen korkoihin menee ensi vuonna n. 24 Milj. euroa, mutta korkomenot kasvavat jyrkästi. Vuonna 2015 on ennustettu korkomenojen olevan jo lähes 40 Milj. euroa – jos korkotaso pysyy ennustetulla tasolla. Siis korkoja maksetaan saman verran kuin mitä saamme tuloina yritysten maksamia yhteisöveroja.
Taseessa lymyilevät jättimäiset velat, jotka on joka tapauksessa joskus maksettava pois. Vantaassa virtaa toinenkin litra vettä, ennen kuin näillä lainoilla rahoitetut kohteet alkavat tuottaa tuloja.

Näitä faktoja vasten on käsittämätöntä, että meille tuodaan eteen eri luottamuselimissä jatkuvana nauhana uusia investointeja. Viimeisimpänä suut loksautti auki painajaismaisesti uudelleen pintaan ponnahtanut jo kerran pinnan alle painettu Elmo-urheilupuistohanke.

Hanke, johon päätettiin sijoittaa ensi vuonna 1,5 Milj. euroa teiden, vesi- ja viemäritöiden aloituskustannuksiksi, sitovaksi ankkurirahaksi. Pelkästään kaupungin maksettavaksi lankeaviksi infran perustamiskuluiksi on arvioitu 12 Milj. euroa - ennen kuin ensimmäistäkään rakennusta on alueelle rakennettu. Ja kaikki tämä jälleen lainarahalla hankkeeseen, johon ei ole saatu ainoatakaan kumppania mukaan. Mikäli ulkopuolinen kumppani olisi alusta asti mukana, tilanne olisi aivan toinen.

Tämä on edesvastuutonta sumuttamista, jonka rinnalla kaikki muu todellisuudesta vieraantunut luottamuspuuhastelu ilmastomuutoksen torjuntoineen, sukupuolivaikutusarviointeineen, maahanmuuttorikkauden suitsutuksineen ja taloussuunnitelmaan tulevine tuiki tarpeellisine lausemuutoksineen tuntuu näpertelyltä. Tällainen vastuuton toiminta ei palvele ketään – se vain lisää entisestään meidän kuntalaisten loputonta maksutaakkaa.

Niin kauan, kun taakkanamme on suurten riskien - ja myös suurten mahdollisuuksien - Marja-Vantaa , kehärata- ja Kehä III hankkeet, meidän on keskityttävä oleellisten peruspalveluiden eli hoito-, hoiva- ja sivistystoimen tason säilyttämiseen, mutta valitettavasti myös parantamiseen. Kaikki muut kaupungin varoin rahoitettavat hankkeet ovat silloin liipasimella. Jos hankkeisiin saadaan mukaan rahoituskumppani, on tilanne aivan toinen. Esimerkiksi jääurheilijoiden huutavaan pulaan harrastuspaikoista saataisiin helpotusta Helsingin tai Espoon mallilla eli käyttämällä ulkopuolisia yhteistyökumppaneita eikä kaupungin valtavaa lainataakkaa enää kasvatettaisi.

Sain henkilökohtaisesti karun todisteen ikäihmisten kotihoidon palvelutasosta viime viikolla. Todella pitkään vantaalaisessa kunnallispolitiikassa vaikuttanut henkilö virui kotonaan käsi murtuneena, liikuntakyvyttömänä samassa tuolissa nököttäen lähes vuorokauden syömättä ja juomatta. Lähihoitajien määrää ollaan nytkin esitetty vähennettäväksi, vaikka kotihoidossa olevien ihmisten määrä todellisuudessa lisääntyy.

Ei voi kuin hämmästellä, miten samaan aikaan voidaan puuhata kaikkea muuta, kun kaupungin toiminnan ytimessä olevia henkeä ja terveyttä liippaavien peruspalveluiden kunnollista tasoa ei pystytä takaamaan?

Valtakunnallisten ennusmerkkien perusteella vuoden 2014 talousarviota voi olla tekemässä aivan uusi ja uudella tavalla asioita priorisoiva valtuusto. Olemme tyytyväisenä panneet merkille, että tuleva kaupunginjohtajamme tulee ainakin puheidensa mukaan tarttumaan toimeen nopeasti ja tehokkaasti velanhoito-ohjelman aikaansaamiseksi. Tämä voi olla seuraavan valtuuston kanssa helpompaa, kuin vanhoja aikoja tunkkaisesti henkivän nykyisen kokoomusdemokraattisen valtuuston kanssa. Muutosta odottavan kuntalaisen aika on vaan tuskaisen pitkä.


Ryhmäpuheenvuoroni jälkeen kommu... ääh... Vasemmistoliiton Kati Tyystjärvi aloitti hienosti "vitsaillen" kommunis.... ääh... vasemmistoliittolaisen puheenvuoronsa kysyen olinko jättänyt mielenterveyslääkkeeni ottamatta, kun en ollut muistanut jotain kohtaa oikein. Miettikääpä jos minä olisin heittänyt moisen kommentin kommunis... ääähhh.... neuvosto.... äääh... vasemmistoliittolaiselle puhujalle. Olisi nähty luultavasti kirkumisperformanssi ja lehdistössä maininta populistisen moukan möläytyksestä.

Koko kirja käytiin läpi ja muutamassa kohtaa äänestettiin. Kannatimme ryhmänä vihreiden lisäyspyyntöä päiväkotien tarvikehankintoihin - jäätiin vihreiden kanssa aika yksin. Huom! kokoomusta, eikä demareita kiinnosta lisätä rahaa päiväkoteihin. Kulttuuriin kyllä.

Juha Malmi esitti omaishoidon 2.maksuluokkaan lisäystä, hävittiin äänestys. Malmi esitti myös omaishoitajien "yhdyshenkilön" palkkaamista - äänestys ja hävittiin.
Pietari Jääskeläinen esitti lisää rahaa ennakoivaan toimeentulotukeen (=jos perheen elättäjä kuolee, vakava tapaturma tai joku muu onnettomuus suistaa perheen talouden vaikeuksiin). Äänestettiin, vain vihreitä ja jotain yksittäistä vasuria kiinnosti tämä asia.

Emme äänestyttäneet muita kohtia, koska ne oli kisattu jo aiemmissa vaiheissa. Turhaa vedätystä

Kokous alkoi 14:20 ja päättyi 22:00 (tai jotain). Eli maksoi paljon.