Lätkää Sveitsissä ja "pirtsakka" vapaa-ajan lautakunnan kokous

Sveitsin reissu

Olin viikonloppuna Sveitsissä pelaamassa lätkää mopomiesten lätkäturnauksessa. Rankka, mutta erittäin hauska reissu. Rankkuus ei tullut pelkästään neljän matsin rasituksista. Loistavat järjestelyt, taatusti mukava oma jengi, aito vieraanvaraisuus ja kruununa turnausvoitto jatkoajalla finaalissa takasivat ikimuistoisen matkan.

Käytiin myös paikallisessa lätkämatsissa ZUG-Bern. Liput matsiin saatiin järjestettyä ruisleipä- ja hernekeittotuliasia vastaan kotijoukkueen kakkoskoutsille.

Olipa menoa verrattuna yritysvieraiden täyttämään SM-liigaan, jossa kovinta mökää pitää peruslätkämusa ja mainokset. Näiden faneilla oli rumpalit messissä, halli oli kylmä kuin fan, mutta mesta oli ääriään myöten täynnä ja tunnelmaa riitti. Joukkueet pelas tosissaan, samalla asenteella niinkuin Suomessa pelataan pleijareita.

Käytiin hyviä keskusteluja Sveitsissä asuvien suomalaisten kanssa, joiden perusteella tuli karusti ilmi ettemme aivan välttämättä asu työntekijöiden ja yritysten toivemaassa, emme myöskään vähävaraisten. Asumme sentään verottajan luvatussa maassa, saamatta silti verorahoillemme kunnollista vastinetta. Vihersosialistinen keskustakokoomuksella ryyditetty hyysäystehottomuus on tehokkaasti rapauttanut suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteisellä "työllään".

Vapaa-ajanlautakunnan kokous 25.1.2010 - esityslistalla mm. kulttuuriavustusten jako

Paluu arkeen alkoi vapaa-ajan lautakunnan kokouksella. Kaikkein "helpoin, joustavin ja mukavin" kokous siis edessä.

Kokousta ennen laitoin maililla muutamalle "luottopelaajalle" muista ryhmistä etukäteen tiedoksi mitä tulen esittämään. Koska vastauksia viestiini ei tullut, tiesin mitä tuleman pitää.

Alussa käytiin läpi avustusselvitystyöryhmän (mikä sana!) raportit.
Etenkin Rutilan esitys tavoitteine, vastuineen ja aikatauluineen oli hyvä ja selkeä.
Pyysin vastuisiin henkilön nimen, koska kollektiivinen vastuu on sama kuin ei vastuuta ollenkaan. Lisäksi pyysin panostamaan webtimmin (varausjärjestelmän) kehittämiseen.

Esityslistan kohta 21, Kulttuuripalveluiden vuoden 2010 avustusmäärärahan jako

Herranen kysyi Raatikon rahoituksesta, lähinnä suhdetta Vantaa / Valtio. Saavat kuulemma OPM:ltä 349 000€ / vuosi. Heillä on ilmoituksensa mukaan 30 000 katsojaa / vuosi, lipun hinta 10 € -> eli näin ollen n. 300 000€ pitäisi tulla pääsylipputuloina.

Herranen esitti Raatikon saaman vuosituen vähentämistä 19500€:lla / vuosi. Säästynyt summa siirrettäisiin toiminta-avustuksiin vanhus- ja eläkeläisjärjestöille. Vantaan tuki olisi jäänyt silti 100 000€ / vuosi. Kannatin esitystä.

Keskustelussa esitettiin mahdollisuus, että näissä eläkeläisjärjestöissä saattaa olla poliittisia ryhmiä takana. Vastasin, ettei haittaa vaikka siellä olisi vanhoja stalinisti-porukoita. Se on kuitenkin niiden harrastus ja pitää starbat vireinä. Kunhan vaan jaetut avustukset ohjautuvat vanhuksille, eikä eduskuntaan pyrkiville poliittisille pyrkyreille. Äänestyksessä tuli 15-2 kuokkaan.

Raatikko saa jatkaa tanssiteatteriaan joutumatta suhteuttaa toimintaansa mitenkään ympärillä vallitsevaan taloustilanteeseen. Ainakin tukien määrä pysyy ennallaan. Joissain yrityksissä näinä aikoina saatetaan joutua miettimään mistä rahat toimintaan. Ai niin, ei näitä "toimijoita" saa rinnastaa yrityksiin. Mua valistettiin, että nämä ammattilaisteatterit tekevät erittäin paljon lapsille suunnattuja teoksia. Sehän se, perinteinen "lasten ilojen kuristaja"-kortti esiin. Mielestäni olisi aivan eri juttu, jos esim. nyt tämä Raatikko pyörittäisi lasten harrasteryhmiä.

Esitin taiteilija-apurahojen vähentämistä (54 000 -> 34 000). Säästynyt summa (20 000) olisi jätetty puskuriksi mahdollisille yllättäville performansseille, joita ilmeisesti lienee kulttuuripuolella kohtuullisesn helppo keksiä. Hävittiin tällä kertaa 14-3. Kristillisten Marja-Vuokko Mäkinen äänesti meidän puolella!!! Eräänlainen voitto siis. Kiitin Marja-Vuokkoa kokouksen jälkeen rohkeudesta äänestää just niinkuin ajattelee. Siinä saattaa äkkiä leimautua.

Vantaa jakaa siis alla olevan listan mukaan vuonna 2010 yhteensä 988670 €.

Vantaan orkesteri 132 000 €
Tanssiteatteri Raatikko 119 500 €
Suomen Ilmailumuseosäätiö 51 000 €
Teatteri Vantaa 63 500 €
Esbobygdens ungdomsförbund/Musikinstitutet Kungsvägeni Vanda 96 000 €
Tanssiteatteri Dis Tanz 10 000 €
Vantaan Taiteilijaseura 24 000 €
Vantaa-Seura-Vandasällskapet 9 000 €
Suomalainen Barokkiorkesteri 39 000 €
Toiminta-avustukset taiteenperusopetukseen ja muuhun taidekasvatukseen 202 000 €
Toiminta-avustukset sivistysjärj. paikallisyhdistyksille 3 000 €
Taiteilijoiden apurahat 70 000 €
Kohdeavustukset 100 170 €
Toiminta-avustukset vanhus- ja eläkeläisjärjestöille 35 000 €
Toiminta-avustukset käsityökeskuksille 26 000 €
10-vuotisjuhlarahat 8 500 €

Ja ettei totuus unohdu, jaoimme myös pulinoitta liikuntatoimen avustuksina yht. 1084000 €. Pikku kuriositeettina: pelkästään Myrtsissä käy lähes 120000 harrastajaa / vuosi. Suuri osa liikuntatoimen menoista koostuu kaupungin sisäisistä vuokrista tilakeskukselle, joka tietysti veloittaa vuokrissa aina uudelleen ja uudelleen hallintokulut.

Kohta 61: kohdeavustusten myöntäminen nuorisotoimintaan:
Esitin Maahanmuuttajan Kulttuuri- ja Taideyhdistys (MKTY) ry:lle ehdotetun avustuksen (1500€) hylkäämistä. Avustus käytetään kuulemma liikuntavarusteiden hankintaan. Herranen kannatti.
Perusteluni: kulttuuri- ja taideyhdistyksen liikuntavarustehankinta ei edistä mamujen suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Vantaalaisista urheiluseuroista löytyy liikuntatarjontaa varmasti myös maahanmuuttajille. Kyse on suuntaa antavasta
päätöksestä eli periaatteesta. Itse summahan on kaupungin mittakaavassa mitätön.

Vihreät ja vasemmisto puhuivat yhdellä suulla, että kotouttaminen edistyy parhaiten, kun maahanmuuttajien annetaan tuntea oma kulttuuritaustansa ja toimia rauhassa keskenään.

Jyrki Riikonen (SD) sentään ihmetteli miten kotoutumista edistetään sillä, että mamut harrastavat keskenään. Tämä on kuulemma matalankynnyksen harrastamista, jota kautta mamut sankoin joukoin siirtyvät seurojen toimintaan mukaan kunhan ensin rohkaistuvat harrastamaan. Harmi, ettei näitä matalankynnyksen harrastepaikkoja anneta yhtä avokätisesti vähävaraisille kantaväestöön kuuluville lapsille. Tällaiset toimet kärjistävät entisestään kriittistä suhtautumista mamuihin.

Hävittiin äänestys 14-2. Harun Osmani oli tästä kohdasta jääviyssyistä pois, siitä syystä ei tullut perinteisillä numeroilla pataan.

Katsokaa edellisiä äänestystuloksia ja muistakaa seuraavissa vaaleissa mitä on luvattu ja miten on sen jälkeen toimittu. Sitä saa mitä tilaa. Kokoomus menee edelleen näissä aivan vasemmiston ja demareiden mukana.

Kysyin muiden asioiden kohdassa miten ulkokenttien koppien aukiolo aiotaan hoitaa, kopithan ovat kiinni iltaisin ja viikonloppuisin. Kallislahti vastasi, ettei koppeja pidetä auki omalla henkilökunnalla eli budjettia ei ylitetä. Ihan särmä vastaus. Kysyin voiko urheiluseuroja käyttää tässä apuna. Kuulemma tutkivat erittäin mielellään kaikki vaihtoehdot.

Joku kevään kokous pidetään kuulemma oopperassa, mennään oikein tsiigaamaan balettia. Voin vaivoin peitellä innostusta. Enää ei ole ongelmana kuin se, että kumpaan trikoon lahkeeseen HK:n sinisen pujottaa.

Roger and out.

Matkakokemuksia vuodenvaihteen lomareissulta

Palattiin lomareissulta todella komeaan talviseen Suomeen. Kööpenhaminan ilmastokokous sai näemmä paljon ja nopeasti aikaan. Onneksi säätivät lämpötilapudotuksen vain noinkin pieneksi. Lähtö oli 26.12. ja paluu lauantai-iltana 9.1. Kävin tänään 10.1. hiihtämässä Petikko-Keimola lenkin upeassa talvisäässä ja -maisemissa. Vapaa valkoinen isänmaa näytti todella upealta.

Oltiin perinteisesti Floridassa, tällä kertaa Daytona Beachilla ja Orlandossa. 2 viikkoa meni kuin siivillä. Hiilijalanjälki on huomattava. Ennenkuin vedän ranteet auki, ripottelen tuhkaa päälle ja menen ojaan, lohduttaudun sillä että lämmitän maalämmöllä lämpiävää matalaenergiataloamme paljon puilla, pyöräilen aika usein työmatkani (ja kyllä - kesällä moottorin avustamana (5 litraa/100 km, jos tuuppaa iisisti)) ja elän muutenkin kurissa ja nuhteessa.

Jenkeissä on tullut käytyä sekä duunimatkoilla että lomilla paljon. 90-luvun lopulta lähtien nopeasti laskien n. 15 kertaa. Ainakin vierailijan kannalta kaikki toimii hienosti: palvelu, hinnat, liikenne, kaupat, tuotteet, ilmasto.

Lomamatka-agendamme noudattelee aina samaa kaavaa: päivät ollaan rantsulla nokka kiinni kirjoissa (mulla aina on pakko olla muutama duuniasioihin liittyvä omantunnon rauhoittamiseksi, muuten meen perinteisellä sotakirjallisuudella (Törniä tällä kertaa mukana rautaisannos). Nyt mukana oli myös Tuure Junnilasta kertova kirja "Oikeistolainen". Olipahan kovaa aikaa, kun kommarit pääsi röykyttämään oikein tuelta, Kekkosen kompatessa vahvasti.
Iltapäivällä lähdetään syömään halpispikaruokapaikkoihin ja sieltä kauppoihin, jotka ovat auki aina. Myös pyhinä. Ostan yleensä kaikki vuoden vaatteet USAsta. Esim. Leviksen farkut oli nyt tarjouksessa 20 taalaa eli meidän vaihtokurssilla n. 14€. Meidän vakiokauppoihin kuuluvat Ross (dress for less...), TJ Maxx, Marschall's + kaikki lähistön tehtaiden Outletit. Käyn toki tsekkaamassa kaikki kulmien mopokaupat.

Vaikka monesti moititaan paikallisten tapoja muodolliseksi, pinnalliseksi tapakäyttäytymiseksi, joka ei todellisuudessa tarkoita mitään, se kuitenkin tekee asiointia miellyttävämmäksi kuin perinteinen ryssätyylinen kekkosslovakialainen "suu-krokettiporttina-mee-pois-häiritsemästä" palvelumentaliteetti. Vaikkei se todellakaan tarkoita mitään jotenkin tuntuu hienolta, kun esim. nuori heppu toivotti "have a nice evening", kun poistuimme kaupasta kuitenkaan ostamatta mitään. Ja tämä toistuu joka paikassa. Tapakasvatus kohdillaan. Isossa ostoshelvetissä (Orlandon Prime Outlet Mall) saimme tuntumaa perinteiseen eurooppalaiseen "kaikki-mulle-heti-nyt" tyyliin, kun sinne oli saapunut ilmeisesti italialaisia sankoin joukoin. Tuuppimista ja tönimistä, kaupat kuin ryöstäjien jäljiltä vaatteet heitettyinä sikin sokin. Paikallisten tyyliin kuuluu antaa olla huomaavainen ja antaa tilaa. Jos jostain syystä tullaan samalle kurssille, kuuluu heti "excuse me". Ei huudeta eikä möykätä.

Nyt Floridaan sattui tavallista kylmemmät kelit. Lämpötila oli aamulla jopa pakkasen puolella. TV:ssä näytettiin, kun joku järjestö pelasti kilpikonnia sisätiloihin ja manaatit hakeutuivat satamäärin jonkin voimalan lauhdevesiin lämmittelemään. Kerran aikaisemmin sattui samanlainen tilanne, kun suihkuvirtaus pohjoisesta pääsi jäähdyttämään Floridanniemen. Lähdin sillä reissulla lenkille aamulla pelkillä sortseilla ja t-paidalla, sporttisandaalit jalassa. Kaksi varvasta jäätyi. Hölmö mikä hölmö.

Muutama juttu kuitenkin aina ihmetyttää toivon ja loiston maassa. Ensimmäisenä pistää silmään lihavuus. Ei mikään pikkupyöreys, vaan törkeä ylipaino. Ihmisten koon vuoksi mm. kaikki suihkukaapit hotelleissa ja kauppojen sovituskopit on jouduttu tekemään pienen yksiön kokoisiksi. Lihavuus on sitä luokkaa, ettei ihmisen normaalitoiminnot kuten kävely enää onnistu. Kaupoissa pitää näitä valaita varten pitää olla sähköiset ajettavat ostoskärryt. Luulisi hälytyskellojen jossain vaiheessa varoittavan, kun ihminen huomaa ettei omin voimin liikkuminen enää luonnistu.

Toinen juttu on autojen määrä. Autoja on joka paikassa, jokaiseen vuorokauden aikaan PALJON. Koko maa on rakennettu autoja varten. Parkkipaikat vievät pinta-alasta helvetin paljon. Kaikkien, pienienkin kauppojen eteen pitää varata jättiparkkipaikat tien ja kaupan väliin. Ostosalueelta ei pääse tien toiselle puolelle 100-200 metrin päähän kuin autolla. Ali- tai ylikulkua ei ole eikä suojatietä.

Autojen määrä ja lihavuus. Hyötyliikunnan vähäisyys. Selkeä syy-seuraus. Kävelijä, julkisen liikenteen käyttäjä tai pyöräilijä on yhteiskunnan kelkasta pudonnut luuseri tai kummajainen. Meidän alkaa olla turha ilkkua tästä jenkeille. Samaan suuntaan ollaan täälläkin menossa. Katukuvassamme lyllertää todella raskasta kalustoa.

Ainakin Florida tarjoaisi upeat mahdollisuudet hyötyliikuntaan; rannikko tasaista hiekkamaata jonne olisi helppo tehdä pyörätiet. Ilmasto mahdollistaisi myös ympärivuotisen hyötyliikkumisen. Nyt paikallinen TV on täynnä ihmekuureja tai -vempaimia joilla pyritään läskin selättämiseen. Tai sitten ajetaan autoilla saleille, joissa juostaan tai kävellään juoksumatoilla.

Toisella hotellilla oli kohtuullisen omat isot ulkoilualueet kävelyteineen. Erikoisen näköistä, kun pulleroperheet vuokrasivat fillareita ja lähtivät etupyörä "kirjoittaen" epäuskoinen hymy naamallaan extremeseikkailulle aidatulle hotellialueellemme. Oli siinä varmaan kertomista kotipuolessa.

USAssa olisi paljon tehtävissä koko maapallon hyödyksi ainakin kun tsekkaa asiaa tavistallaajan silmin. Lisää pontta ajatuksille tulee maan mittakaavoista; yli 300 miljoonaa runsaasti kuluttavaa asukasta.

Kierrätys on olematonta. Muoviset maito- ja limupullot menee samaan sekajätteen sekaan kuin alumiiniset juomatölkitkin. Mun silmään ei missään sattunut kierrätys-/keruumestoja.

Autot ovat jättikokoisia SUV:eja tai jatkohytillisiä pickuppeja. Lähes kaikki isoilla bensakoneilla, jopa matkailuautotkin. Kakku maksaa 2,70 USD / gallona. Eli n. 50 senttiä / litra. Hyötyajoneuvot ovat lähes kaikki myös pickuppeja, minkä vuoksi ne joutuvat vetämään perässään katettuja peräkärryjä mikäli duunikamat ei mahdu lavan lukittuun säilytysboksiin. Tilaa menee siis kahden auton verran. Lava-autokulttuuri on jostain syystä juurtunut käsittämättömän vahvasti USAan. TV-mainoksissa nämä 4-vetoiset jätit ajavat jossain louhoksilla roiskuttaen ylimielisesti kuraa ympärilleen. Normiliikenteessä nämä monsterit liikkuvat kuitenkin sileillä asfalttiteillä alustat puhtaina kuin tehtaan jäljiltä. Vähän niinkuin olis parketilla futisbläägät jalassa. Harrasteautoina mä ymmärrän noi härvelit, mutten vakiokulkuvälineinä.

Suomessa vauhkoillaan lähes pakokauhunomaisesti ilmastomuutoksen vuoksi. Joskus tuntuu, että koko maailman ilmastomuutos on Suomen käsissä. Tottakai kaikki toimet mitä täällä tehdään edesauttavat maailman tilannetta, mutta painetta pitäisi laittaa enemmän näihin ympäristöä todella raskaasti kuormittaviin maihin. Tulee vaan tenkkapoo monille nykyisille stalinistivihreille, kun arvostelu pitäisi kohdistaa Venäjään tai Kiinaan. USAn arvostelu on helpompaa, sehän on ollut maamme tapa jo 60-luvulta lähtien. Kaiken arvostelun ykköskohde.

Tsekkailin netistä kotimaan asioita. Ikävä tapaus toi Sellon juttu. Vastuu tästä on vyörytetty suomalaiselle väkivaltakulttuurille. Niinpä tietysti. "Rasistit" ovat kuulemma riemastuneet, koska tekijä on ulkomaalaistaustainen. Just.

Hesarissa oli tänään upea yleisönosastokirjoitus otsikolla "Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?" Kirjoittaja Riikka Purra, kansainvälisen politiikan tutkija Kirkkonummelta. Muutama poiminta Purran kirjoituksesta:

"Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.

Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista."

"Turvapaikanhakijoina maahan saapuvat ihmiset ovat epäilemättä niin inhimillisiltä kuin taloudellisiltakin ominaisuuksiltaan vahvempia kuin he, jotka eivät koskaan lähde. Tätäkö me sitten haluamme?

Kun he saapuvat maahan, astuu byrokratiakoneisto kuvaan. Perusteluita koneiston tarpeellisuudelle voi olla vaikka minkälaisia, mutta lopulta mikään ei muutu: maailmassa on yhä enemmän heikkoja valtioita, kärsiviä ihmisiä ja eriarvoisuutta."

"Vallalla oleva ideologia juurruttaa meihin käsityksen, että olemme muukalaisvihamielisiä tai että kohtelemme huonosti lapsia ja riistämme heiltä oikeuden perheeseen (HS Vieraskynä 28. 12.) tai että pakotamme huono-osaisia maailmantovereitamme kohti suurempaa kurjuutta, kun palautamme heitä takaisin lähtömaihin.

Samalla kun omaan identiteettiimme perustuvia arvoja, kuten demokratia ja tasa-arvo, nakerretaan itsekkyyden ja suvaitsemattomuuden syytöksillä, ei jäljelle jää kuitenkaan mitään kiinnipidettävää.

Mutta näihin oleellisiin kysymyksiin ei maahanmuuttobisneksen edustajien tarvitse ottaa kantaa: he pelaavat vain tässä keinotekoisessa luonnollisuudessa, jossa pienikin liike muuttuu merkitykselliseksi ja tarjoaa sen tekijälle harhaluulon hyödyllisyydestä, moraalisuudesta ja epäitsekkyydestä. Ja kukapa meistä ei sellaiseksi haluaisi itsensä tuntea?"


Todella hyvin kirjoitettu koko kirjoitus. Kirjoituksella repäistään perinteinen rasismiase käyttäjiensä kädestä.

Jouluinen kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009

Kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009

Alkuun jaettiin Vantaa-palkinto Inkeri Simola-Isaksonille. Lisäksi laulaa luikautettiin sankarin johdolla "arvon mekin ansaitsemme". Kommunisteille tämä arvo on ainakin ennen tarkoittanut Arvo Aaltoa.

Vantaa-palkinnon jälkeen Vantaan Lucia-neitonen kävi kynttilät päässä lucia-jenginsä kanssa laulamassa muutaman lucia-aiheisen biisin.

Asiaan:

Kohta §4: Vuoden 2008 arviointikertomuksesta ja tilintarkastuspöytäkirjasta aiheutuneet toimenpiteet.

Tarkastuslautakunta oli käynyt läpi 2008 arviointikertomusta ja tehnyt siitä hyviä huomioita. Lukiessa jäi sellainen fiilis, että pakkopullaa, hoidetaan tarkastus läpi tietäen ettei mikään kuitenkaan muutu.

Puheenvuoroni meni pääpiirteissään näin:

"Erittäin ansiokas läpikäynti, josta muutama poiminta:

- tavoitteiden toteuman raportointi on liian optimistista
- tavoitteet ovat aivan liian yleisellä tasolla
- sitovien tavoitteiden asettelussa huomio kohdistetaan kaupunkilaisen näkökulmaan: tavoitteista tulee käydä ilmi, millaisia konkreettisia hyötyjä ne tuottavat kaupunkilaisille
- kehityskeskusteluita koskeva tavoite vuosittain ainakin vuodesta 2001 lähtien. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut yhtenäkään vuonna.

Miten tarkastuslautakunnan hyviä huomioita seurataan ja mittaroidaan? Huomioille on oltava vastuuhenkilöt ja aikataulut, muuten tämä hyvä työ hukkuu paperinmakuisiin nimettömiin prosesseihin."

Kukaan ei vastannut, koska en ollut sanonut alussa mainintaa "esitän kysymyksen". Jaaha, jos lause alkaa kysymyssanalla se on mun mielestä kysymys. Toisaalta voi olla, ettei tähän osattu vastata. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.


Kohta §5: Vuoden 2009 talousarvion muuttaminen

SosTer on jo nyt ilmoittanut, siis 1 kk budjetin hyväksymisen jälkeen, että se tulee ylittämään budjetin yli 20 miljoonalla eurolla.

Esityslistan kohta aiheutti äkillisen puheripuliepidemian. Keskustelu ajautui yksityisen ja julkisen palvelun vertailuun. Hämmästyttävää kyllä salin vasen puoli
kannatti palveluiden tuottamista kunnan omin voimin. Oikea puoli liikelaitostamalla ja palvelusetelein jne. Väittely päättyi ratkaisemattomaan tasapeliin.

Itse ajattelen asiaa vantaalaisena veronmaksajana. Sieltä ostetaan mistä halvemmalla (ja paremmin) saadaan. Jos yksityissektori pystyy tuottamaan palvelun lähempää, nopeammin ja tehokkaammin sekä lisäksi halvemalla tuotettuna, niin minkä vuoksi palvelua ei voi ostaa sieltä? Pitääkö vaan periaatteen vuoksi tuottaa ja hankkia palvelua tehottomammin ja kalliimmalla? Tai toisinpäin - ei yksityistäminen voi olla itsetarkoitus - JOS palvelua voidaan tuottaa julkisena palveluna kaikilla mittareilla mitattuna paremmin. Minä ja sinä maksamme, meillä on oikeus saada asiakkaana veroeuroillamme laadukasta ja tehokasta palvelua eikä periaatteellista hevonpaskaa.

Kohta §11: Vantaan turvallisuussuunnitelma 2009-2012.

Paljon puheenvuoroja tästäkin. Kameravalvontaa ehdotettiin (mm. Ansalehto-Salmi ja Weckman) parantamaan pahimpien alueiden valvontaa. Kyttiä kysyttiin myös valvomaan ja jalkautumaan näkyvämmin. Vihreiden Kokko ei halunnut lisää valvontaa vaan ennaltaehkäisyä sekä ilmeisesti kaikkien pahantekijöiden ymmärtämistä/paapomista. Hän ei myöskään pelkää Vantaalla mitään mestaa. Ok, hienoa.

En minäkään halua kameroita joka paikkaan, ahdistaa ajatella moista kyyläämistä. Kytät valtatieltä 5-10 kmh ylinopeuksia valvomasta oikeisiin hommiin kapakoiden nurkille iltaisin ja etenkin viikonloppuisin.

Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää kiteytti loppuun, että suurin ongelma on viinaa juova mies. Se kun saadaan kuriin,
niin kaikki on paljon paremmin.

Kohta §13: Vastaus valtuutettu Johannes Niemisen ja useiden muiden (15) valtuutettujen aloitteeseen ampumaurheilukeskuksen toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulle.

Nieminen ihmetteli puheenvuorossaan etenkin Finnavian lausuntoa. Nykyisellä ampumaradalla ei voi tykittää ylöspäin. Häkkinen kommentoi hyvin, että jos joku reikäpää haluaa Vantaalla ampua lentokoneita, ei siihen ampumarataa tarvita. Se onnistuu kyllä muualtakin.

Kohta §16: Asemakaavan muutos nro 001993 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, Havukoski

Tuettua asumista Havukoskelle. Voi olla päihteetöntä tai sitten sitä toista mallia. Vihreiden Alen ilmeisesti vastusti perustuen korkean rakennuksen auringon valon pimentämiseen. Voi olla myös, että vastustetaan muistakin syistä. Kuka tahansa näiden hankkeiden puolustajista voi ehdottaa näitä veijareita naapurustoonsa vapaille tonteille. Tuettua asumista voi olla mm. korvaushoidossa olevat huumeiden käyttäjät.

Valtuusto lampsi joululomille lomps, eiku lamps.

Budjettikokouksen pöytäkirjat julkaistu - tässä suorat linkit

Budjettikokouksen muutosesitykset äänestystuloksineen ovat nyt osa kaupungin virallista historiankirjoitusta:

Pöytäkirja

Kunnallis- ja kiinteistöverokohta

Linnaisten kevyenliikenteen väylän valaistus-aloitteeni

Jos aktiivisuutta riittää täältä löytyy aina kaikkien toimielinten pöytäkirjat ja esityslistat:
http://192.49.193.12/ktweb/

Vapaa-ajan lautakunnan kokous 8.12.2009 ja ajokorttijutskia

Olikin ollut jo pitkä aika edellisestä luottamushommasta. Väliaika on mennyt duunissa, mökillä, lätkää ja sählyä pelatessa sekä Aten ajoharjoittelussa ja prätkän fiksaamisessa ens kesää varten. Sellasta normaalia puuhastelua ja hapen vetämistä tässä välillä. Olen ajellut edelleen fillarilla duuniin ja kelit ovat suosineet. Luksusta.

Atte sai kortin perjantaina 4.12. "ygösellä" eli ekalla yrityksellä. Istuin opena takapenkillä inssissä ja jännitin varmaan enemmän kuin kundi. Reitti suuntautui Hakuninmaalta Kantsuun. Kantsun tasa-arvoisia risteyksia ajaessa tienvarteen oli pysäköity auto ja vastaan tuli toinen. Heppu odotti oikeaoppisesti vuoroaan pysäköidyn auton takana ja lähti liikkeelle vuorollaan. Pysäköidyn auton edessä oli jättimäinen tseba keskellä katua ja huusin automaattisesti "varo!". Kuskikokelas oli huomannut tilanteen ja väisti. Inssi totesi etupenkiltä lakonisesti: "Takapenkiltä ei saa kuulua mitään ajon aikana - noooh, en minä tee tästä hylkäystä." Sanoin sille, että siksi varoitin, kun tiedän kuka auton olisi joutunut korjaamaan.

Samana iltana 5 kpl nuoria miehiä ahtautui Fiestaan ja ajelemaan. Olin stadissa illanvietossa, kun puhelin soi: "v..u, sä et oo katsastanu tätä ja nyt kytät on pysäyttänyt ja ne voi viedä kilvet". Jassoo, onneksi armo kävi oikeudesta ja matka sai jatkua himaan. Kävin katsastamassa auton maanantaina. Perjantai illalla olin kuuntelemassa myös Isokynää eli Dave Lindholmia lähikapakassa, Vagabondassa. Itseään säestäneen mestarin hienot tulkinnat hukkuivat paikallisten pultsareiden örinään.

Sitten itse kokouksesta:

Kohta 4, ilmasto-ohjelma. Esiteltiin toimialan ilmasto-ohjelma, jossa ilmastovaikutukset häipyvät olemattomiin, mm. kaupunkitasolla työntekijöiden työsuhdepolkupyörien avulla.
Puheenvuorossani ihmettelin ilmasto-ohjelman kovakantista moniväripainatusta.

Mainitsin myös toimialalla oikeasti voitavan vaikuttaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen: pitää saada reilusti varusteiden kuivatus-/säilytystiloja jäähallien yhteyteen. Yksi junnun treenikerta aiheuttaa pahimmillaan 4 ajokertaa / perhe ja yleensä pahinta laatua eli lyhyttä ajoa jolloin kone ei lämpene kunnolla. Tämä kerrotaan joukkueen pelaajien määrällä (esim. 20), saattaa yhden joukkueen yhden tunnin jääharjoitus aiheuttaa siis 80 ajosuoritetta lähialueella. Jos kamat olisi hallilla, lapset voisivat kulkea bussilla treeneihin.

Kohdassa 8 käytiin läpi talousarvion käyttösuunnitelma. Mäkelän Mikko esitti ao. kohdassa vikan lauseen poistamista sulkulauseineen:
"Liikuntapalveluiden tulotavoitetta on korotettu 40 000 eurolla samalla kun tulot eivät kerry normaalisti Hakunilan uimahallin sulkemisen vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen maksuttomien palveluiden tarjontaa vuonna 2010 (esimerkiksi Sporttikortti 70+ sekä liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten toimintaryhmien maksuton liikuntatilojen ja -paikkojen käyttö).". Lause poistettiin. Hyvä niin.

Esitin omassa puheenvuorossani nämä kommentteina:

- nuorisotoimen avustukset pitää ohjata kohdeavustuksiin (eli tapahtumiin) toiminta-avustusten sijaan (etenkin poliittiset järjestöt). Tällöin avustus ohjautuu suoraan nuorille järjestettäviin tapahtumiin, eikä verovaroilla palkata poliittisiin suojatyöpaikkoihin työntekijöitä.

- kohta 2.4 avustuskriteerit uudistetaan. Kohdeavustusten tapahtumakalenteri julkaistaan etukäteen, tapahtumien seuranta viedään erittäin tarkalle tasolle.
- liite Vapas: talous- ja hallintopalvelut, tiukka kustannusten seuranta. Raportit tulee esitellä myös lautakunnalle. Kuulemma saamme nähdä raportit neljännesvuosittain.
- toimialan projektit: projektien hallintasalkku, josta helposti seurattavissa valmiusaste ja toteutuneet kustannukset. Ei vie aikaa ja resursseja, kun käytössä on simppeli rutiinitehtävä ja raportointitapa. Kuulemma 40 projektia käynnissä, eikä voida raportoida, koska ei ole välinettä. Just. Vastasin, että pelkällä excelilläkin pääsee pitkälle.
- liite: käyttösuunnitelma tehtäväalueittain: liikuntatoimen menoista suurin osa (lähes 9 MEur) menee tilavuokriin. Kuulemma tilakeskuksen vuokrat sisältävät joka kerta hallintokulut eli ne veloitetaan moneen kertaan.

Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden säästötoimet: 54 MEur menoja yhteensä, henkilöstömenoja 25,8 MEur. Nousee n. 1MEur / vuosi.

- kohta 22: kohdeavustukset: Korson mieslaulujat ry, sai 1100€... hmm..

Kaikki lautakunnan 17 jäsentä saa kaupungin kannettavat + koulutuksen niihin. Paperin pyörittäminen vähenee, mutta toisaalta kaupungin menoihin tulee piikki, kun hankitaan aika liuta kannettavia ohjelmistoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että lautakuntien jäsenten määrä pitäisi supistaa tiukkana aikana minimiin eli esim. Vapas 9 hengen suuruiseksi. Vaikka oma paikka menisikin.

Näin tällä kertaa. Kokouksen jälkeen kävimme koko lautakunta ravintola Mummolassa syömässä jouluisen seisovan pöydän.... antimet.

Suuri kupla vai puhkaistu paise? - mielipidekirjoitus Vantaan Sanomiin 28.11.2009

Kirjoitin tällaisen vastineen Vantaan Sanomiin meidän budjettiseikkailuista. Juttu julkaistiin 28.11.2009 lehdessä. Jouduin lyhentämään alkuperäistä kirjoitusta puolella toimituksen pyynnöstä.

Suuri kupla vai puhkaistu paise?

Vantaan kaupungin taloussuunnitelma 2010 - 2013 käytiin läpi maanantaina 16.11.2009 valtuustossa. Vaikka selittely yleensä pahentaa asiaa, on pakko oikaista muutama asia, joita ei ole huomioitu kirjoittelussa perussuomalaisten ensimmäisestä budjettitaistosta.

Mielestämme kaupungin taloudellisen tilan kuntoon saattaminen on tällä hetkellä tärkein tehtävämme.

Mistä sitten ehdotimme säästettävän? Säästömme perustuivat tiettyjen toimintojen ulkoistamisiin. Veronmaksajina perimmäinen tarkoituksemme ei liene saada työllistettyä mahdollisimman monta virkamiestä, vaan saada veroeuroillemme mahdollisimman hyvä vastine.

Ehdotimme myös virkamiehiä vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, pois lukien hoito-, hoivatyön ja opetusalan ammattilaiset. Emme olisi halunneet, että Vantaa tukee oopperaa yli 0,5 milj. eurolla vuodessa, ihmettelimme Heurekan kasvavaa kulurakennetta, joka nielee ensi vuonna veronmaksajien rahoja yli 2,6 milj. euroa. Emme myöskään halunneet vantaalaisina veronmaksajina tukea poliittisia järjestöjä yli 100 000 eurolla vuodessa. Emme halua jakaa taiteilijoille kohdeavustuksia, emmekä apurahoja yhteensä lähes 200 000 euroa vuodessa. Vähempikin riittäisi. Olemme myös valmiita myymään kaupungin ylimääräisiä tiloja ja maa-alueita. Tuemme ilomielin sivistystoimen erinomaista ideaa kotihoidon tuen ehdollistamisesta.

Taloutta ei pelasteta sopiviin kohtiin lisätyillä ”monikulttuurisuus” tai ”ilmastonmuutos” sanoilla. Tarvitaan konkreettisia säästöjä, joiden puuttuminen muiden puolueiden esityksistä hämmästyttää meitä ensikertalaisia. Onko tässä suuri vanha paise, joka kuitenkin yritettiin esittää meidän esittämänä suurena kuplana?

Perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmässä ryhmäkuria. Tietyissä asioissa meillä on yhteiset linjauksemme, mutta meillä on silti vapaus äänestää ja esittää asioita itse henkilökohtaisesti parhaaksi katsomiemme arvojen mukaisesti. Joudumme siis erittäin harvoin äänestämään tyhjää. Meidän pitää siis oikeasti ottaa kantaa.

Muutama ryhmämme jäsen katsoi sosiaali- ja terveystoimen vaativan lisäpanostusta, joten he ehdottivat lisäyksiä niiltä osin menoihin. Toinen puoli ryhmästä näki tässä ristiriitaa verolinjamme suhteen, joten me äänestimme erilailla. Tässä ei ollut mitään sen ihmeellisempää dramatiikkaa.

Tuleva veronkorotus ajaa Vantaan talouden vielä enemmän kunnallisveron tuoton varaan, vaikka mm. Kuntaliiton asiantuntijat ovat jo useasti kehottaneet kuntia parantamaan tulostaan karsimalla menojaan. Vantaalaiset ja kirkkonummelaiset maksavat ensi vuodesta lähtien pääkaupunkiseudun korkeinta kunnallisveroa (19 %).

Lupaamme myös jatkossa äänestää oman harkintamme mukaan ja toimia juuri niin kuin äänestäjämme ovat meidät jokaisen henkilökohtaisesti valtuuttaneet.

Perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut
Timo Auvinen, Johanna Jurva, Johannes Nieminen, Jaakko Niinistö ja Timo Uppala

Budjettikäsittely valtuustossa 16.11.2009

Yksi tärkeimmistä valtuuston kokouksista. Esityslistalla talousarvion ja -suunnitelman läpikäynti ja omana asiana listalla myös veroprosenttien korottaminen.

Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.



Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.

Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.

Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.

Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.

Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.

Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.

Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.

Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".

Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.

• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.

Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?


Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:

s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!

Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.

Esitykseni pääkohtia:

- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.

Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.

Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.

Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.

Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.

Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?

Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.

Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.

Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.

Keisarin uudet vaatteet - mielipidekirjoitus VS 11.11.2009

Mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin 11.11.2009 Vantaan Sanomissa:

Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.

Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.

Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.

Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?

Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.

Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.

Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)

Vapaa-ajan lautakunnassa pitkä kokous

Vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan kokous 3.11.2009 klo 17:30

Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.

VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.

Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €

- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.

Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).

Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.

Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.

Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.

Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.

Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.

Valtuuston taloussuunnitelmainfo - osa 2, tupla tai kuitti sekä hurskastelua

Ryhmät olivat tehneet taloussuunnitelmasta etukäteen kysymyksiä, joihin toimialojen edustajat vastasivat vuorollaan.

Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.

Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.

Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.

Vastaus:

"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.

Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "

Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.

Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.

Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."

ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.

Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.

Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?

Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.

Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"

Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...

Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.

Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "

Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.

Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.

Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.

Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"

Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!

Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."

Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.

Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.

Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:

"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.

Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."


Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.