Valtuusto oli kutsuttu Vantaan Innovaatio instituutin vieraaksi katsomaan mitä he tekevät ja miten. Syksyn budjettineuvotteluissahan myönsimme Vantaan kerätyistä verovaroista 1,3 MEur tälle tuutille.
Muutama esitys toiminnasta. Esityksissä vilisi hienoja sanoja kuten klusteri, digieco jne. Esiteltiin myös Anturikeskus oy:n toimintaa, jossa em. instituutti on osakkaana.
Esityksien jälkeen kävimme tutustumassa labroihin. Toisessa labrassa oli 2 kaasuanturia ja näihin oli kytketty tietsiga kiinni. Antureiden lähelle vietiin viinaan kastettu tuppo ja katsos - tietsigan piirtämä käyrä muuttui.
Toisessa "labrassa" simuloitiin varastoa, vaatekauppaa ja olohuonetta. Radio Frequency ID:llä (RFID) varustetut pahvilaatikot, vaatteet jne. aiheuttivat haluttuja toimintoja mm. hälytyksiä kun niitä liikuteltiin antureiden ohi. Yksi halpis RFID maksaa kuulemma 6 snt. zibbe. Näillä voidaan yksilöidä tuote tehtaasta kuluttajalle. Mm. vaatekauppa voi seurata etäältä, kuinka paljon ja mitä kokoa rekissä on.
Ok. Ihan vaikuttavaa ja hienoa. Näitä ei ollut tehneet vantaalaiset firmat, vaan monet toimijat mm. maailmalta. Kysyin päivällispöydässä naapurissa istuneelta instituutin edustajalta mikä perimmiltään instituutin tarkoitus on - tarjota puitteet esittelyille jne.? Näin kuulemma on. Mainitsin, että tuloksellista toimintaa odotetaan ennen syksyn uutta budjettikierrosta, kun uutta 1,3 MEur haetaan.
Instituutin hallituksessa on muuten kaupungin virkamiesjohtoa mukana Jukka Peltomäen johdolla.
Kysyin kaverilta myös, miten ovat ottaneet valtiota mukaan. Nämä voisivat viestittää valtion suuntaan ohjeita, jos kerran havittelevat tänne ulkomaisia yrityksiä. Ihmettelin miksi yrityksen tänne tulisivat: korkean verotuksen, kalliin työvoiman ja korkeiden elinkustannusten maahan. Paljon pitäisi asioiden muuttua.
Kustannusten leikkauksiin on erikoisia ratkaisuja: valtion työntekijöiden liksoja esitettiin eilen jäädytettävän ja lomarahat veks. Muutenkin valtion perustyöntekijöillä on alemmat liksat kuin muilla. Pitäisi poistaa rajusti tuottamatonta välikerrosta pois. Sieltä tulisi kustannussäästöjä. Paras olisi alentaa kaikilta liksoja, mutta samalla elinkustannukset (energia, ruoka jne.) pitäisi hinkata alas. Ihan sama mikä se tulojen ja menojen jälkeen handuun jäävä summa on, kunhan suhde pysyy samana. Vahvat AY-voimat jarraavat tätä vastaan ja Suomi putoaa maailman kelkasta lisääntyvine elätteineen veks. Huh!
Saa nähdä miten innovaatioinstituutti lähtee lentoon. Marja-Vantaan uudet asuinalueet tulevat olemaan testialueita kaikenmaalman antureille jne. älyalueita kuulemma tehdään. Hyvä, että riskejä otetaan, mutta tavoitteet pitäisi olla konkreettisempia ja mitattavampia. Saas nähdä...
torstai 11. helmikuuta 2010
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Mielipidekirjoitus Vantaan Sanomiin kaupungin tilavuokrista eli piilopuoluetuesta
Tein tällaisen mielipidekirjoituksen ryhmämme puolesta VS:n 6.2. lehdessä julkistun jutun vuoksi.
Risto Hietasen toimittamassa jutussa kerrottiin kaupungin vuokraavan tiloja SDP:ltä ja Kokoomukselta. Vanha meno siis jatkuu vaan. Pokkaa pitää olla, kun tällaista vehkeillään tällaisessa taloustilanteessa.
===========================================
Puoluetukea tilavuokrina
Vantaan kaupungintalon remontti ja laajennus käynnistyvät tämän vuoden aikana. Samalla remontoidaan kaupungintalon kupeessa sijaitseva taidetalo Pessi. Kokonaiskustannukset hankkeelle ovat n. 12,5 MEur ja valmista pitäisi olla keväällä 2012.
Valtuusto, lautakunnat ja virkamiehet lähtevät rakennustöiden ajaksi evakkoon. Niin sanottuja väistötiloja on löytynyt yllättäen vain SDP:n Metsotornin toimistotalosta sekä jonkin verran omista tiloista, kuten Risto Hietanen jutussaan VS 6.2.2010 mainitsee.
Samassa jutussa kerrotaan, että Vantaan Kokoomuksen tiloissa vuokralla ollut hankintakeskus siirtyy kaupungin omiin tiloihin. Tyhjäksi jääviin kokoomuksen tiloihin siirtyy luonnollisesti kaupungin muita yksiköitä.
Miten voi olla mahdollista, ettei näihin tarpeisiin sopivia tiloja löydy tyhjien neliöiden kanssa kamppailevan kaupungin omista tiloista? Viimeksi tilakeskus on raportoinut kaupungin omistamia tiloja olevan tyhjänä n. 25 000 m2.
Tilakeskuksen tavoitteissa mainitaan tilojen määrän osalta näin:
- Toimialojen tilantarpeen kriittinen tarkastelu. Tarkastelun tuloksena pyritään luopumaan tiloista, joita kaupunki ei omista (vuokrakohteet).
- Käynnistetään välittömästi tilatehostamisprojekti, jolla on välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
- Tilojen monikäyttöä parannetaan (=tilojen käyttöasteen tehostaminen).
Suunniteltu toiminta ei vastaa edellä mainittuja hyviä tavoitteita ellei toiminnan tavoitteina ole sittenkin tukea kuntalaisten varoin SDP:tä ja kokoomusta.
Tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan seuraamaan vaalikampanjoiden rahoitusta tarkkaan. Ei hätää - kampanjasta voi selvitä puhtain paperein, jos kampanjatuet tulevat suoraan puolueilta. Ja puolueethan saavat varoja kätevästi talousvaikeuksissa kamppailevalta kaupungilta tilavuokrina.
Vantaan perussuomalaisten valtuustoryhmä
Risto Hietasen toimittamassa jutussa kerrottiin kaupungin vuokraavan tiloja SDP:ltä ja Kokoomukselta. Vanha meno siis jatkuu vaan. Pokkaa pitää olla, kun tällaista vehkeillään tällaisessa taloustilanteessa.
===========================================
Puoluetukea tilavuokrina
Vantaan kaupungintalon remontti ja laajennus käynnistyvät tämän vuoden aikana. Samalla remontoidaan kaupungintalon kupeessa sijaitseva taidetalo Pessi. Kokonaiskustannukset hankkeelle ovat n. 12,5 MEur ja valmista pitäisi olla keväällä 2012.
Valtuusto, lautakunnat ja virkamiehet lähtevät rakennustöiden ajaksi evakkoon. Niin sanottuja väistötiloja on löytynyt yllättäen vain SDP:n Metsotornin toimistotalosta sekä jonkin verran omista tiloista, kuten Risto Hietanen jutussaan VS 6.2.2010 mainitsee.
Samassa jutussa kerrotaan, että Vantaan Kokoomuksen tiloissa vuokralla ollut hankintakeskus siirtyy kaupungin omiin tiloihin. Tyhjäksi jääviin kokoomuksen tiloihin siirtyy luonnollisesti kaupungin muita yksiköitä.
Miten voi olla mahdollista, ettei näihin tarpeisiin sopivia tiloja löydy tyhjien neliöiden kanssa kamppailevan kaupungin omista tiloista? Viimeksi tilakeskus on raportoinut kaupungin omistamia tiloja olevan tyhjänä n. 25 000 m2.
Tilakeskuksen tavoitteissa mainitaan tilojen määrän osalta näin:
- Toimialojen tilantarpeen kriittinen tarkastelu. Tarkastelun tuloksena pyritään luopumaan tiloista, joita kaupunki ei omista (vuokrakohteet).
- Käynnistetään välittömästi tilatehostamisprojekti, jolla on välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
- Tilojen monikäyttöä parannetaan (=tilojen käyttöasteen tehostaminen).
Suunniteltu toiminta ei vastaa edellä mainittuja hyviä tavoitteita ellei toiminnan tavoitteina ole sittenkin tukea kuntalaisten varoin SDP:tä ja kokoomusta.
Tulevissa eduskuntavaaleissa tullaan seuraamaan vaalikampanjoiden rahoitusta tarkkaan. Ei hätää - kampanjasta voi selvitä puhtain paperein, jos kampanjatuet tulevat suoraan puolueilta. Ja puolueethan saavat varoja kätevästi talousvaikeuksissa kamppailevalta kaupungilta tilavuokrina.
Vantaan perussuomalaisten valtuustoryhmä
maanantai 8. helmikuuta 2010
Vapaa-ajan lautakunta 8.2.2010, Annin synttäripäivänä
Vapaa-ajan lautakunta 8.2.2010
Anni-tyttären synttäripäivänä vapaa-ajan lautakunnan kokous. Ehdin kotiin ennenkuin neito matkustaa takas Jyväskylään.
Aluksi meille esiteltiin romanipoliittinen ohjelma. Ohjelman toteuttaminen maksaa valtakunnallisesti n. 3 MEur. Tätä rahaa kunnat voivat anoa omiin kohteisiin.
Yli 100 sivuinen tuhti lukupaketti pitää sisällään temput millä yhteiskunta ottaa romanit mukaan aktiivisiksi jäseniksi. Yhteiskunta ja valtaväestö on näemmä mokannut pahemman kerran, kun romanit eivät ole päässeet yhteiskunnan kelkkaan.
Yhteensä romaneita on n. 10 000 (0,2 % väestöstä) silti he tekevät n. 18% kaikista ryöstöistä. Työsarkaa siis riittää. Vantaalla kuulemma n. 2000 romania. Näissä kaikissa on yleensä lähtökohtaisesti asennoiduttu niin, ettei vähemmistössä ole ongelmaa vaain ympäröivässä yhteiskunnassa ja asenteissa. Tämä heimo on yrittänyt 500 vuotta sopeutua suomalaiseen pirtaan. Viime viikolla viimeksi näin Rajiksen Nesteellä, kun kaksi kansallispukuista rouvaa painoi hyllyjen väliin
yhden mennessä kassalle kyselemään ja viemään myyjän huomiota. Aina sama sapluuna, mutta meidän syy.
Kohta §62 Kukonnotkon leirikeskuksen tarveselvityksen ja kustannusarvion hyväksyminen (muutettiin esittelyksi).
Esitys Heinolassa olevan Vantaan omistaman leirialueen kunnostamisesta. Alueella pidetään paljon kesäleirejä, suurimmat yöpymismäärät näyttävät olevan ulkopuolisilla järjestöillä.
Korjausarvio tuli täysin puskista, ei missään esitetty aiemmin. Kustannusarvio tilakeskukselta n. 0,5 MEur. Ehdotin kunnollista kilpailuttamista, mikäli hankintaa puolletaan. Myös monet muut hämmästelivät korjausarvioiden hintoja. Kunnostustöitä voisi teettää osittain myös työllistämistöinä.
Mäkelän Mikko kysyi, että huomioidaanko nuorisojärjestöjen avustuksissa näiden tilojen käyttö. Hyvä kysymys! Tilojen suurimpia yksittäisiä käyttäjiä on Vantaan Nuoret Kotkat (ja vähän vanhemmatkin). Kukonnotkon käyttö pitää ehdottomasti ottaa huomioon, kun avustuksia jaetaan.
Vantaan Taiteilijaseura ry:n esitys määrärahan varaamiseksi vuodelle 2010 kansainväliseen taiteilijavaihtoon taiteilijatalo Gjutarsissa: 2500€ apurahoina ulkomailta tuleville taiteilijoille apurahoina ja 2000€ muihin kuluihin.
SOMAA ja SULOISTA.
Kysyin vastavuoroisuutta, saavatko vantaalaiset taiteilijat vastaavia avustuksia muista maista. Kulttuurijohtaja otti puhelun ja kysyi taiteilijaseuran puheenjohtajalta. Kuulemma vantaalaiset taiteilijat saavat 500€ muista maista.
Edellisvuoden tilityksissä "muista kuluista" oli kuulemma jopa kuitti yleisö-WC:n käytöstä. Haiskahtaa (kirjaimellisesti) siltä, että kuitteja haalitaan kasaan jotta saataisiin edes jonkinlainen selitys 2000€:n hummaamiselle. Periaatteesta on taas kysymys. Olen yrittänyt saada urheiluseuralle muutaman satasen avustusta, mutta se on evätty toiminnan vähäisyyden vuoksi. Tässä toiminnassa on sentään lapsia mukana, eikä vanhoja ukkoja ja akkoja.
Muuttta... me hyväksyttiin yhteensä 4500€ ulkomaisten taiteilijoiden vierailuihin Suomessa.
Otin muissa asioissa esille nuorisopalvelun nuorisotyöntekijöiden työvuorot. Mua oli lähestytty alan asiantuntijan toimesta ja ihmetelty kun viikossa 1,5 päivää tehdään duunia toimistoaikana. Viikon loput 3,5 päivää ollaan duunissa, kun asiakkaat eli nuoret ovat liikkeellä.
Nuorisotilat ovat auki nuorille arkisin (nuorisotalosta riippuen) n. 13-16 ja 17-20:30(21). Nuorisotyöntekijän työvuoro on 13-21.
Viikonloppuisin talot ovat auki klo 23:een. Kyseiseen työvuoroon mahtuu taukojen lisäksi aikaa, jolloin on mahdollista palaveerata talon sisäisiä asioita, tehdä suunnittelua ja paperitöitä. Muissa kunnissa arvion mukaan 0,5 pv / viikko päivävuoroa.
Nuorisopalveluissa vakinaisia työntekijöitä 86, tilapäisiä 26 (+muita?). Eija Ahonen lupasi vastata seuraavassa kokouksessa, mutta kertoi jo nyt ettei työntekijät jaksa tehdä jatkuvasti iltoja. Lisäksi esim. stadilla nuorisotyöntekijät tekevät kuulemma vain 3 päivää iltoja / viikko.
Tärkeä asia, koska nämä työntekijät ovat merkittävässä osassa ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Samaa tekevät sadat vapaa-ehtoiset urheiluseuroissa.
Anni-tyttären synttäripäivänä vapaa-ajan lautakunnan kokous. Ehdin kotiin ennenkuin neito matkustaa takas Jyväskylään.
Aluksi meille esiteltiin romanipoliittinen ohjelma. Ohjelman toteuttaminen maksaa valtakunnallisesti n. 3 MEur. Tätä rahaa kunnat voivat anoa omiin kohteisiin.
Yli 100 sivuinen tuhti lukupaketti pitää sisällään temput millä yhteiskunta ottaa romanit mukaan aktiivisiksi jäseniksi. Yhteiskunta ja valtaväestö on näemmä mokannut pahemman kerran, kun romanit eivät ole päässeet yhteiskunnan kelkkaan.
Yhteensä romaneita on n. 10 000 (0,2 % väestöstä) silti he tekevät n. 18% kaikista ryöstöistä. Työsarkaa siis riittää. Vantaalla kuulemma n. 2000 romania. Näissä kaikissa on yleensä lähtökohtaisesti asennoiduttu niin, ettei vähemmistössä ole ongelmaa vaain ympäröivässä yhteiskunnassa ja asenteissa. Tämä heimo on yrittänyt 500 vuotta sopeutua suomalaiseen pirtaan. Viime viikolla viimeksi näin Rajiksen Nesteellä, kun kaksi kansallispukuista rouvaa painoi hyllyjen väliin
yhden mennessä kassalle kyselemään ja viemään myyjän huomiota. Aina sama sapluuna, mutta meidän syy.
Kohta §62 Kukonnotkon leirikeskuksen tarveselvityksen ja kustannusarvion hyväksyminen (muutettiin esittelyksi).
Esitys Heinolassa olevan Vantaan omistaman leirialueen kunnostamisesta. Alueella pidetään paljon kesäleirejä, suurimmat yöpymismäärät näyttävät olevan ulkopuolisilla järjestöillä.
Korjausarvio tuli täysin puskista, ei missään esitetty aiemmin. Kustannusarvio tilakeskukselta n. 0,5 MEur. Ehdotin kunnollista kilpailuttamista, mikäli hankintaa puolletaan. Myös monet muut hämmästelivät korjausarvioiden hintoja. Kunnostustöitä voisi teettää osittain myös työllistämistöinä.
Mäkelän Mikko kysyi, että huomioidaanko nuorisojärjestöjen avustuksissa näiden tilojen käyttö. Hyvä kysymys! Tilojen suurimpia yksittäisiä käyttäjiä on Vantaan Nuoret Kotkat (ja vähän vanhemmatkin). Kukonnotkon käyttö pitää ehdottomasti ottaa huomioon, kun avustuksia jaetaan.
Vantaan Taiteilijaseura ry:n esitys määrärahan varaamiseksi vuodelle 2010 kansainväliseen taiteilijavaihtoon taiteilijatalo Gjutarsissa: 2500€ apurahoina ulkomailta tuleville taiteilijoille apurahoina ja 2000€ muihin kuluihin.
SOMAA ja SULOISTA.
Kysyin vastavuoroisuutta, saavatko vantaalaiset taiteilijat vastaavia avustuksia muista maista. Kulttuurijohtaja otti puhelun ja kysyi taiteilijaseuran puheenjohtajalta. Kuulemma vantaalaiset taiteilijat saavat 500€ muista maista.
Edellisvuoden tilityksissä "muista kuluista" oli kuulemma jopa kuitti yleisö-WC:n käytöstä. Haiskahtaa (kirjaimellisesti) siltä, että kuitteja haalitaan kasaan jotta saataisiin edes jonkinlainen selitys 2000€:n hummaamiselle. Periaatteesta on taas kysymys. Olen yrittänyt saada urheiluseuralle muutaman satasen avustusta, mutta se on evätty toiminnan vähäisyyden vuoksi. Tässä toiminnassa on sentään lapsia mukana, eikä vanhoja ukkoja ja akkoja.
Muuttta... me hyväksyttiin yhteensä 4500€ ulkomaisten taiteilijoiden vierailuihin Suomessa.
Otin muissa asioissa esille nuorisopalvelun nuorisotyöntekijöiden työvuorot. Mua oli lähestytty alan asiantuntijan toimesta ja ihmetelty kun viikossa 1,5 päivää tehdään duunia toimistoaikana. Viikon loput 3,5 päivää ollaan duunissa, kun asiakkaat eli nuoret ovat liikkeellä.
Nuorisotilat ovat auki nuorille arkisin (nuorisotalosta riippuen) n. 13-16 ja 17-20:30(21). Nuorisotyöntekijän työvuoro on 13-21.
Viikonloppuisin talot ovat auki klo 23:een. Kyseiseen työvuoroon mahtuu taukojen lisäksi aikaa, jolloin on mahdollista palaveerata talon sisäisiä asioita, tehdä suunnittelua ja paperitöitä. Muissa kunnissa arvion mukaan 0,5 pv / viikko päivävuoroa.
Nuorisopalveluissa vakinaisia työntekijöitä 86, tilapäisiä 26 (+muita?). Eija Ahonen lupasi vastata seuraavassa kokouksessa, mutta kertoi jo nyt ettei työntekijät jaksa tehdä jatkuvasti iltoja. Lisäksi esim. stadilla nuorisotyöntekijät tekevät kuulemma vain 3 päivää iltoja / viikko.
Tärkeä asia, koska nämä työntekijät ovat merkittävässä osassa ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Samaa tekevät sadat vapaa-ehtoiset urheiluseuroissa.
torstai 4. helmikuuta 2010
Monikulttuurisuusilta kaupungintalossa - rasistileimakirves heilui
Monikulttuurisuusasian neuvottelukunta järjesti 4.2.2010 kaupungintalolla seminaarin, jossa keskusteltiin monikulttuurisuuden käsittelystä mediassa.
Jo pohjustusviestin yksi lause kertoi tilaisuuden luonteen: Nostaako rasismi päätään mediassa?
Tapani Mäkinen, Pekka Haavisto, Ullamaija Kivikuru ja Vantaan Sanomien Jyrki Kortelainen pohjustivat.
Kortelainen kertoi, että toimittajat saavat kirjoittaa mielipiteitään aivan vapaasti, mutta uutiset pitää olla puolueettomia.
Journalistiikan professori Kivikuru kertoi avoimesti sen, että median monikulttuurisuusuutisointi on mennyt pieleen, koska perussuomalaisuus on ollut nousussa. Siinä se. Mitäs sitä kiertelemään.
Alustusten jälkeen oli yleistä keskustelua. Pidin ekan puheenvuoron, jonka pääkohdat:
- median pitää puhua asioista avoimesti. Kaikkein pahinta maahanmuuttajien kannalta on ettei asioista voi kirjoittaa avoimesti, vaan hyssytellään ja yliymmärretään.
- maahanmuuttajien käsittely mediassa on verrattavissa 70-luvun Neuvostoliiton asioiden uutisointiin.
- on pystyttävä tunnustamaan, että jotkut tulevat tänne taysin vastikkeetta nauttimaan elintasostamme. Heidän tarkoituksenaan ei ole tulla rakentamaan ja auttamaan yhteiskuntaamme
Samantien puheenvuoroni jälkeen Hakunilan monikulttuurisuusyhdistyksen herra pomppasi ylös ja kysyi minulta "kuinka monta uusnatsia on Turun perussuomalaisissa? Vastaa!"
Sanoin, että olen sitoutumaton ja etten tiedä Turun perussuomalaisten uusnatsien määrää. Kiitos tälle herralle illan isoimmasta limbosta.
Muuten loppu meni samassa tyytyväisyyden hyrinässä. Ihasteltiin maahanmuuttajia kritiikittömästi täysilla kaikki yhdessä pää kallellaan.
Piti vielä mainita otsikkoon liittyen, että monikulttuuriherra heitti perinteiset rasismisyytökset tokassa puheenvuorossaan. Ei tarvinnut kauaa odotella ja sieltä se tuli. En taatusti mollannut puheenvuoroissa muita, kuin mediaa joka hyssyttelemällä ja yksipuoleisella uutisoinnilla PAHENTAA asiaa mamujen kannalta. Antaa sitten mennä niin, jos kerran näin haluavat.
Surkea taloustilanne, lisääntyvä maahanmuutto ja vääristynyt median asenne saattavat hyvinkin pian sytyttää kytevän roihun.
Jo pohjustusviestin yksi lause kertoi tilaisuuden luonteen: Nostaako rasismi päätään mediassa?
Tapani Mäkinen, Pekka Haavisto, Ullamaija Kivikuru ja Vantaan Sanomien Jyrki Kortelainen pohjustivat.
Kortelainen kertoi, että toimittajat saavat kirjoittaa mielipiteitään aivan vapaasti, mutta uutiset pitää olla puolueettomia.
Journalistiikan professori Kivikuru kertoi avoimesti sen, että median monikulttuurisuusuutisointi on mennyt pieleen, koska perussuomalaisuus on ollut nousussa. Siinä se. Mitäs sitä kiertelemään.
Alustusten jälkeen oli yleistä keskustelua. Pidin ekan puheenvuoron, jonka pääkohdat:
- median pitää puhua asioista avoimesti. Kaikkein pahinta maahanmuuttajien kannalta on ettei asioista voi kirjoittaa avoimesti, vaan hyssytellään ja yliymmärretään.
- maahanmuuttajien käsittely mediassa on verrattavissa 70-luvun Neuvostoliiton asioiden uutisointiin.
- on pystyttävä tunnustamaan, että jotkut tulevat tänne taysin vastikkeetta nauttimaan elintasostamme. Heidän tarkoituksenaan ei ole tulla rakentamaan ja auttamaan yhteiskuntaamme
Samantien puheenvuoroni jälkeen Hakunilan monikulttuurisuusyhdistyksen herra pomppasi ylös ja kysyi minulta "kuinka monta uusnatsia on Turun perussuomalaisissa? Vastaa!"
Sanoin, että olen sitoutumaton ja etten tiedä Turun perussuomalaisten uusnatsien määrää. Kiitos tälle herralle illan isoimmasta limbosta.
Muuten loppu meni samassa tyytyväisyyden hyrinässä. Ihasteltiin maahanmuuttajia kritiikittömästi täysilla kaikki yhdessä pää kallellaan.
Piti vielä mainita otsikkoon liittyen, että monikulttuuriherra heitti perinteiset rasismisyytökset tokassa puheenvuorossaan. Ei tarvinnut kauaa odotella ja sieltä se tuli. En taatusti mollannut puheenvuoroissa muita, kuin mediaa joka hyssyttelemällä ja yksipuoleisella uutisoinnilla PAHENTAA asiaa mamujen kannalta. Antaa sitten mennä niin, jos kerran näin haluavat.
Surkea taloustilanne, lisääntyvä maahanmuutto ja vääristynyt median asenne saattavat hyvinkin pian sytyttää kytevän roihun.
maanantai 1. helmikuuta 2010
Eka vuoden 2010 kaupunginvaltuuston kokous infoineen
Kaupungin valtuuston infotilaisuus 28.1.2010 ja kokous 1.2.2010
Infossa esiteltiin Hiekkaharjun vesitornin ympäristön uutta asemakaavaa. Hyvin valmisteltu ja esitelty. Vanha paloasema hävitetään uuden rakentamisen alta. Ei kuulemma iso tappio, koska paloasema on rakennettu 50-luvun lopulla. Toisaalta taas 50-luvulla vedettiin surutta sileeksi vuosisadanvaihteessa rakennettuja taloja ja arvokasta historiaa tuhottiin.
Infon kyselytunnilla Auvisen Timo kysyi kaupungin siivottavia neliömääriä + neliöhintoja sekä aterioiden hintoja.
Yhteensä siivottavia neliöitä 380 000 m2. Saimme kuultavaksemme neliö- ja ateriahinnat kaupungin tuottamina.
Auvinen oli kysellyt myös yksityispuolelta hintoja ja eroja on. Potentiaalisia säästökohteita löytyisi, jos on tahtoa. Ja edelleen tarvittaisiin
taitavaa ostajaa + sopimusneuvottelijaa.
Seurasi pirun pitkä keskustelu, jossa mm. Sini Alen kertoi salille tämän päivän lounaansa sisällön ja kuinka kauan meni lounaasta näläntunteeseen. Onneksi vain kertoi. Erittäin mielenkiintoista ja samalla erittäin konkreettista.
Kokous 1.2.2010
Oma istumapaikkani vaihtui, koska mut valittiin PS-ryhmän vararyhmyriksi. Harmi istua edessä, tuolla takana oli hyvä tarkkailla tilannetta. Sitä paitsi mamikset istuivat koulussa eturivissä.
Kokouksen esityslista oli lähestulkoon pelkkää nimitysasiaa. Verorahoja meni aikalailla pelkkien muodollisuuksien hoitamiseen.
Mäkelän Mikon aloite Myyrmäen leikkipuiston (Myyrmäenraittiin, Vaskivuorentiehen ja Pyörrekujaan rajoittuvalla tontilla) kunnostamiseksi käsiteltiin. Vastauksessa kunnostaminen on mahdollista, samoin asuinrakentaminen myöhemmin.
Hiekkaharjun kaava-asiassa mm. Hako puolusti vanhan kaupunkikuvan säilyttämistä.
Kokouksen aikana jätettiin aloitteita: Kunnaksen aloite päihtyneiden hoidon keskittämisestä, Malmin omaishoitajien merkkipäivän viettämisestä, E-M Loikkasen aloite Varian OPM:n tuen korvamerkinnästä suoraan Varialle. Laitoin kaikkiin nimeni alle.
Ennätyslyhyt kokous omana valtuustoaikanani. Vähän yli 19:00 taidettiin paukauttaa kokous loppuneeksi. Heinimäki oli muuten puheenjohtajana.
Kävin lauantaina aamulla pelaamassa lätkää ja päivällä hiihdin Petikko-Serena-Petikko lenkin. Vedin vielä muka kovaa. Sen verran veti sipiksi, että flunssa pääsi
hyökkäämään ja kokouksen aikana nokka vuosi kuin sulhasen.... ööö... silmä. Onneks ei ollut pitempi kokous.
Infossa esiteltiin Hiekkaharjun vesitornin ympäristön uutta asemakaavaa. Hyvin valmisteltu ja esitelty. Vanha paloasema hävitetään uuden rakentamisen alta. Ei kuulemma iso tappio, koska paloasema on rakennettu 50-luvun lopulla. Toisaalta taas 50-luvulla vedettiin surutta sileeksi vuosisadanvaihteessa rakennettuja taloja ja arvokasta historiaa tuhottiin.
Infon kyselytunnilla Auvisen Timo kysyi kaupungin siivottavia neliömääriä + neliöhintoja sekä aterioiden hintoja.
Yhteensä siivottavia neliöitä 380 000 m2. Saimme kuultavaksemme neliö- ja ateriahinnat kaupungin tuottamina.
Auvinen oli kysellyt myös yksityispuolelta hintoja ja eroja on. Potentiaalisia säästökohteita löytyisi, jos on tahtoa. Ja edelleen tarvittaisiin
taitavaa ostajaa + sopimusneuvottelijaa.
Seurasi pirun pitkä keskustelu, jossa mm. Sini Alen kertoi salille tämän päivän lounaansa sisällön ja kuinka kauan meni lounaasta näläntunteeseen. Onneksi vain kertoi. Erittäin mielenkiintoista ja samalla erittäin konkreettista.
Kokous 1.2.2010
Oma istumapaikkani vaihtui, koska mut valittiin PS-ryhmän vararyhmyriksi. Harmi istua edessä, tuolla takana oli hyvä tarkkailla tilannetta. Sitä paitsi mamikset istuivat koulussa eturivissä.
Kokouksen esityslista oli lähestulkoon pelkkää nimitysasiaa. Verorahoja meni aikalailla pelkkien muodollisuuksien hoitamiseen.
Mäkelän Mikon aloite Myyrmäen leikkipuiston (Myyrmäenraittiin, Vaskivuorentiehen ja Pyörrekujaan rajoittuvalla tontilla) kunnostamiseksi käsiteltiin. Vastauksessa kunnostaminen on mahdollista, samoin asuinrakentaminen myöhemmin.
Hiekkaharjun kaava-asiassa mm. Hako puolusti vanhan kaupunkikuvan säilyttämistä.
Kokouksen aikana jätettiin aloitteita: Kunnaksen aloite päihtyneiden hoidon keskittämisestä, Malmin omaishoitajien merkkipäivän viettämisestä, E-M Loikkasen aloite Varian OPM:n tuen korvamerkinnästä suoraan Varialle. Laitoin kaikkiin nimeni alle.
Ennätyslyhyt kokous omana valtuustoaikanani. Vähän yli 19:00 taidettiin paukauttaa kokous loppuneeksi. Heinimäki oli muuten puheenjohtajana.
Kävin lauantaina aamulla pelaamassa lätkää ja päivällä hiihdin Petikko-Serena-Petikko lenkin. Vedin vielä muka kovaa. Sen verran veti sipiksi, että flunssa pääsi
hyökkäämään ja kokouksen aikana nokka vuosi kuin sulhasen.... ööö... silmä. Onneks ei ollut pitempi kokous.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Lätkää Sveitsissä ja "pirtsakka" vapaa-ajan lautakunnan kokous
Sveitsin reissu
Olin viikonloppuna Sveitsissä pelaamassa lätkää mopomiesten lätkäturnauksessa. Rankka, mutta erittäin hauska reissu. Rankkuus ei tullut pelkästään neljän matsin rasituksista. Loistavat järjestelyt, taatusti mukava oma jengi, aito vieraanvaraisuus ja kruununa turnausvoitto jatkoajalla finaalissa takasivat ikimuistoisen matkan.
Käytiin myös paikallisessa lätkämatsissa ZUG-Bern. Liput matsiin saatiin järjestettyä ruisleipä- ja hernekeittotuliasia vastaan kotijoukkueen kakkoskoutsille.
Olipa menoa verrattuna yritysvieraiden täyttämään SM-liigaan, jossa kovinta mökää pitää peruslätkämusa ja mainokset. Näiden faneilla oli rumpalit messissä, halli oli kylmä kuin fan, mutta mesta oli ääriään myöten täynnä ja tunnelmaa riitti. Joukkueet pelas tosissaan, samalla asenteella niinkuin Suomessa pelataan pleijareita.
Käytiin hyviä keskusteluja Sveitsissä asuvien suomalaisten kanssa, joiden perusteella tuli karusti ilmi ettemme aivan välttämättä asu työntekijöiden ja yritysten toivemaassa, emme myöskään vähävaraisten. Asumme sentään verottajan luvatussa maassa, saamatta silti verorahoillemme kunnollista vastinetta. Vihersosialistinen keskustakokoomuksella ryyditetty hyysäystehottomuus on tehokkaasti rapauttanut suomalaisen yhteiskunnan pitkäjänteisellä "työllään".
Vapaa-ajanlautakunnan kokous 25.1.2010 - esityslistalla mm. kulttuuriavustusten jako
Paluu arkeen alkoi vapaa-ajan lautakunnan kokouksella. Kaikkein "helpoin, joustavin ja mukavin" kokous siis edessä.
Kokousta ennen laitoin maililla muutamalle "luottopelaajalle" muista ryhmistä etukäteen tiedoksi mitä tulen esittämään. Koska vastauksia viestiini ei tullut, tiesin mitä tuleman pitää.
Alussa käytiin läpi avustusselvitystyöryhmän (mikä sana!) raportit.
Etenkin Rutilan esitys tavoitteine, vastuineen ja aikatauluineen oli hyvä ja selkeä.
Pyysin vastuisiin henkilön nimen, koska kollektiivinen vastuu on sama kuin ei vastuuta ollenkaan. Lisäksi pyysin panostamaan webtimmin (varausjärjestelmän) kehittämiseen.
Esityslistan kohta 21, Kulttuuripalveluiden vuoden 2010 avustusmäärärahan jako
Herranen kysyi Raatikon rahoituksesta, lähinnä suhdetta Vantaa / Valtio. Saavat kuulemma OPM:ltä 349 000€ / vuosi. Heillä on ilmoituksensa mukaan 30 000 katsojaa / vuosi, lipun hinta 10 € -> eli näin ollen n. 300 000€ pitäisi tulla pääsylipputuloina.
Herranen esitti Raatikon saaman vuosituen vähentämistä 19500€:lla / vuosi. Säästynyt summa siirrettäisiin toiminta-avustuksiin vanhus- ja eläkeläisjärjestöille. Vantaan tuki olisi jäänyt silti 100 000€ / vuosi. Kannatin esitystä.
Keskustelussa esitettiin mahdollisuus, että näissä eläkeläisjärjestöissä saattaa olla poliittisia ryhmiä takana. Vastasin, ettei haittaa vaikka siellä olisi vanhoja stalinisti-porukoita. Se on kuitenkin niiden harrastus ja pitää starbat vireinä. Kunhan vaan jaetut avustukset ohjautuvat vanhuksille, eikä eduskuntaan pyrkiville poliittisille pyrkyreille. Äänestyksessä tuli 15-2 kuokkaan.
Raatikko saa jatkaa tanssiteatteriaan joutumatta suhteuttaa toimintaansa mitenkään ympärillä vallitsevaan taloustilanteeseen. Ainakin tukien määrä pysyy ennallaan. Joissain yrityksissä näinä aikoina saatetaan joutua miettimään mistä rahat toimintaan. Ai niin, ei näitä "toimijoita" saa rinnastaa yrityksiin. Mua valistettiin, että nämä ammattilaisteatterit tekevät erittäin paljon lapsille suunnattuja teoksia. Sehän se, perinteinen "lasten ilojen kuristaja"-kortti esiin. Mielestäni olisi aivan eri juttu, jos esim. nyt tämä Raatikko pyörittäisi lasten harrasteryhmiä.
Esitin taiteilija-apurahojen vähentämistä (54 000 -> 34 000). Säästynyt summa (20 000) olisi jätetty puskuriksi mahdollisille yllättäville performansseille, joita ilmeisesti lienee kulttuuripuolella kohtuullisesn helppo keksiä. Hävittiin tällä kertaa 14-3. Kristillisten Marja-Vuokko Mäkinen äänesti meidän puolella!!! Eräänlainen voitto siis. Kiitin Marja-Vuokkoa kokouksen jälkeen rohkeudesta äänestää just niinkuin ajattelee. Siinä saattaa äkkiä leimautua.
Vantaa jakaa siis alla olevan listan mukaan vuonna 2010 yhteensä 988670 €.
Vantaan orkesteri 132 000 €
Tanssiteatteri Raatikko 119 500 €
Suomen Ilmailumuseosäätiö 51 000 €
Teatteri Vantaa 63 500 €
Esbobygdens ungdomsförbund/Musikinstitutet Kungsvägeni Vanda 96 000 €
Tanssiteatteri Dis Tanz 10 000 €
Vantaan Taiteilijaseura 24 000 €
Vantaa-Seura-Vandasällskapet 9 000 €
Suomalainen Barokkiorkesteri 39 000 €
Toiminta-avustukset taiteenperusopetukseen ja muuhun taidekasvatukseen 202 000 €
Toiminta-avustukset sivistysjärj. paikallisyhdistyksille 3 000 €
Taiteilijoiden apurahat 70 000 €
Kohdeavustukset 100 170 €
Toiminta-avustukset vanhus- ja eläkeläisjärjestöille 35 000 €
Toiminta-avustukset käsityökeskuksille 26 000 €
10-vuotisjuhlarahat 8 500 €
Ja ettei totuus unohdu, jaoimme myös pulinoitta liikuntatoimen avustuksina yht. 1084000 €. Pikku kuriositeettina: pelkästään Myrtsissä käy lähes 120000 harrastajaa / vuosi. Suuri osa liikuntatoimen menoista koostuu kaupungin sisäisistä vuokrista tilakeskukselle, joka tietysti veloittaa vuokrissa aina uudelleen ja uudelleen hallintokulut.
Kohta 61: kohdeavustusten myöntäminen nuorisotoimintaan:
Esitin Maahanmuuttajan Kulttuuri- ja Taideyhdistys (MKTY) ry:lle ehdotetun avustuksen (1500€) hylkäämistä. Avustus käytetään kuulemma liikuntavarusteiden hankintaan. Herranen kannatti.
Perusteluni: kulttuuri- ja taideyhdistyksen liikuntavarustehankinta ei edistä mamujen suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Vantaalaisista urheiluseuroista löytyy liikuntatarjontaa varmasti myös maahanmuuttajille. Kyse on suuntaa antavasta
päätöksestä eli periaatteesta. Itse summahan on kaupungin mittakaavassa mitätön.
Vihreät ja vasemmisto puhuivat yhdellä suulla, että kotouttaminen edistyy parhaiten, kun maahanmuuttajien annetaan tuntea oma kulttuuritaustansa ja toimia rauhassa keskenään.
Jyrki Riikonen (SD) sentään ihmetteli miten kotoutumista edistetään sillä, että mamut harrastavat keskenään. Tämä on kuulemma matalankynnyksen harrastamista, jota kautta mamut sankoin joukoin siirtyvät seurojen toimintaan mukaan kunhan ensin rohkaistuvat harrastamaan. Harmi, ettei näitä matalankynnyksen harrastepaikkoja anneta yhtä avokätisesti vähävaraisille kantaväestöön kuuluville lapsille. Tällaiset toimet kärjistävät entisestään kriittistä suhtautumista mamuihin.
Hävittiin äänestys 14-2. Harun Osmani oli tästä kohdasta jääviyssyistä pois, siitä syystä ei tullut perinteisillä numeroilla pataan.
Katsokaa edellisiä äänestystuloksia ja muistakaa seuraavissa vaaleissa mitä on luvattu ja miten on sen jälkeen toimittu. Sitä saa mitä tilaa. Kokoomus menee edelleen näissä aivan vasemmiston ja demareiden mukana.
Kysyin muiden asioiden kohdassa miten ulkokenttien koppien aukiolo aiotaan hoitaa, kopithan ovat kiinni iltaisin ja viikonloppuisin. Kallislahti vastasi, ettei koppeja pidetä auki omalla henkilökunnalla eli budjettia ei ylitetä. Ihan särmä vastaus. Kysyin voiko urheiluseuroja käyttää tässä apuna. Kuulemma tutkivat erittäin mielellään kaikki vaihtoehdot.
Joku kevään kokous pidetään kuulemma oopperassa, mennään oikein tsiigaamaan balettia. Voin vaivoin peitellä innostusta. Enää ei ole ongelmana kuin se, että kumpaan trikoon lahkeeseen HK:n sinisen pujottaa.
Roger and out.
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
Matkakokemuksia vuodenvaihteen lomareissulta
Palattiin lomareissulta todella komeaan talviseen Suomeen. Kööpenhaminan ilmastokokous sai näemmä paljon ja nopeasti aikaan. Onneksi säätivät lämpötilapudotuksen vain noinkin pieneksi. Lähtö oli 26.12. ja paluu lauantai-iltana 9.1. Kävin tänään 10.1. hiihtämässä Petikko-Keimola lenkin upeassa talvisäässä ja -maisemissa. Vapaa valkoinen isänmaa näytti todella upealta.
Oltiin perinteisesti Floridassa, tällä kertaa Daytona Beachilla ja Orlandossa. 2 viikkoa meni kuin siivillä. Hiilijalanjälki on huomattava. Ennenkuin vedän ranteet auki, ripottelen tuhkaa päälle ja menen ojaan, lohduttaudun sillä että lämmitän maalämmöllä lämpiävää matalaenergiataloamme paljon puilla, pyöräilen aika usein työmatkani (ja kyllä - kesällä moottorin avustamana (5 litraa/100 km, jos tuuppaa iisisti)) ja elän muutenkin kurissa ja nuhteessa.
Jenkeissä on tullut käytyä sekä duunimatkoilla että lomilla paljon. 90-luvun lopulta lähtien nopeasti laskien n. 15 kertaa. Ainakin vierailijan kannalta kaikki toimii hienosti: palvelu, hinnat, liikenne, kaupat, tuotteet, ilmasto.
Lomamatka-agendamme noudattelee aina samaa kaavaa: päivät ollaan rantsulla nokka kiinni kirjoissa (mulla aina on pakko olla muutama duuniasioihin liittyvä omantunnon rauhoittamiseksi, muuten meen perinteisellä sotakirjallisuudella (Törniä tällä kertaa mukana rautaisannos). Nyt mukana oli myös Tuure Junnilasta kertova kirja "Oikeistolainen". Olipahan kovaa aikaa, kun kommarit pääsi röykyttämään oikein tuelta, Kekkosen kompatessa vahvasti.
Iltapäivällä lähdetään syömään halpispikaruokapaikkoihin ja sieltä kauppoihin, jotka ovat auki aina. Myös pyhinä. Ostan yleensä kaikki vuoden vaatteet USAsta. Esim. Leviksen farkut oli nyt tarjouksessa 20 taalaa eli meidän vaihtokurssilla n. 14€. Meidän vakiokauppoihin kuuluvat Ross (dress for less...), TJ Maxx, Marschall's + kaikki lähistön tehtaiden Outletit. Käyn toki tsekkaamassa kaikki kulmien mopokaupat.
Vaikka monesti moititaan paikallisten tapoja muodolliseksi, pinnalliseksi tapakäyttäytymiseksi, joka ei todellisuudessa tarkoita mitään, se kuitenkin tekee asiointia miellyttävämmäksi kuin perinteinen ryssätyylinen kekkosslovakialainen "suu-krokettiporttina-mee-pois-häiritsemästä" palvelumentaliteetti. Vaikkei se todellakaan tarkoita mitään jotenkin tuntuu hienolta, kun esim. nuori heppu toivotti "have a nice evening", kun poistuimme kaupasta kuitenkaan ostamatta mitään. Ja tämä toistuu joka paikassa. Tapakasvatus kohdillaan. Isossa ostoshelvetissä (Orlandon Prime Outlet Mall) saimme tuntumaa perinteiseen eurooppalaiseen "kaikki-mulle-heti-nyt" tyyliin, kun sinne oli saapunut ilmeisesti italialaisia sankoin joukoin. Tuuppimista ja tönimistä, kaupat kuin ryöstäjien jäljiltä vaatteet heitettyinä sikin sokin. Paikallisten tyyliin kuuluu antaa olla huomaavainen ja antaa tilaa. Jos jostain syystä tullaan samalle kurssille, kuuluu heti "excuse me". Ei huudeta eikä möykätä.
Nyt Floridaan sattui tavallista kylmemmät kelit. Lämpötila oli aamulla jopa pakkasen puolella. TV:ssä näytettiin, kun joku järjestö pelasti kilpikonnia sisätiloihin ja manaatit hakeutuivat satamäärin jonkin voimalan lauhdevesiin lämmittelemään. Kerran aikaisemmin sattui samanlainen tilanne, kun suihkuvirtaus pohjoisesta pääsi jäähdyttämään Floridanniemen. Lähdin sillä reissulla lenkille aamulla pelkillä sortseilla ja t-paidalla, sporttisandaalit jalassa. Kaksi varvasta jäätyi. Hölmö mikä hölmö.
Muutama juttu kuitenkin aina ihmetyttää toivon ja loiston maassa. Ensimmäisenä pistää silmään lihavuus. Ei mikään pikkupyöreys, vaan törkeä ylipaino. Ihmisten koon vuoksi mm. kaikki suihkukaapit hotelleissa ja kauppojen sovituskopit on jouduttu tekemään pienen yksiön kokoisiksi. Lihavuus on sitä luokkaa, ettei ihmisen normaalitoiminnot kuten kävely enää onnistu. Kaupoissa pitää näitä valaita varten pitää olla sähköiset ajettavat ostoskärryt. Luulisi hälytyskellojen jossain vaiheessa varoittavan, kun ihminen huomaa ettei omin voimin liikkuminen enää luonnistu.
Toinen juttu on autojen määrä. Autoja on joka paikassa, jokaiseen vuorokauden aikaan PALJON. Koko maa on rakennettu autoja varten. Parkkipaikat vievät pinta-alasta helvetin paljon. Kaikkien, pienienkin kauppojen eteen pitää varata jättiparkkipaikat tien ja kaupan väliin. Ostosalueelta ei pääse tien toiselle puolelle 100-200 metrin päähän kuin autolla. Ali- tai ylikulkua ei ole eikä suojatietä.
Autojen määrä ja lihavuus. Hyötyliikunnan vähäisyys. Selkeä syy-seuraus. Kävelijä, julkisen liikenteen käyttäjä tai pyöräilijä on yhteiskunnan kelkasta pudonnut luuseri tai kummajainen. Meidän alkaa olla turha ilkkua tästä jenkeille. Samaan suuntaan ollaan täälläkin menossa. Katukuvassamme lyllertää todella raskasta kalustoa.
Ainakin Florida tarjoaisi upeat mahdollisuudet hyötyliikuntaan; rannikko tasaista hiekkamaata jonne olisi helppo tehdä pyörätiet. Ilmasto mahdollistaisi myös ympärivuotisen hyötyliikkumisen. Nyt paikallinen TV on täynnä ihmekuureja tai -vempaimia joilla pyritään läskin selättämiseen. Tai sitten ajetaan autoilla saleille, joissa juostaan tai kävellään juoksumatoilla.
Toisella hotellilla oli kohtuullisen omat isot ulkoilualueet kävelyteineen. Erikoisen näköistä, kun pulleroperheet vuokrasivat fillareita ja lähtivät etupyörä "kirjoittaen" epäuskoinen hymy naamallaan extremeseikkailulle aidatulle hotellialueellemme. Oli siinä varmaan kertomista kotipuolessa.
USAssa olisi paljon tehtävissä koko maapallon hyödyksi ainakin kun tsekkaa asiaa tavistallaajan silmin. Lisää pontta ajatuksille tulee maan mittakaavoista; yli 300 miljoonaa runsaasti kuluttavaa asukasta.
Kierrätys on olematonta. Muoviset maito- ja limupullot menee samaan sekajätteen sekaan kuin alumiiniset juomatölkitkin. Mun silmään ei missään sattunut kierrätys-/keruumestoja.
Autot ovat jättikokoisia SUV:eja tai jatkohytillisiä pickuppeja. Lähes kaikki isoilla bensakoneilla, jopa matkailuautotkin. Kakku maksaa 2,70 USD / gallona. Eli n. 50 senttiä / litra. Hyötyajoneuvot ovat lähes kaikki myös pickuppeja, minkä vuoksi ne joutuvat vetämään perässään katettuja peräkärryjä mikäli duunikamat ei mahdu lavan lukittuun säilytysboksiin. Tilaa menee siis kahden auton verran. Lava-autokulttuuri on jostain syystä juurtunut käsittämättömän vahvasti USAan. TV-mainoksissa nämä 4-vetoiset jätit ajavat jossain louhoksilla roiskuttaen ylimielisesti kuraa ympärilleen. Normiliikenteessä nämä monsterit liikkuvat kuitenkin sileillä asfalttiteillä alustat puhtaina kuin tehtaan jäljiltä. Vähän niinkuin olis parketilla futisbläägät jalassa. Harrasteautoina mä ymmärrän noi härvelit, mutten vakiokulkuvälineinä.
Suomessa vauhkoillaan lähes pakokauhunomaisesti ilmastomuutoksen vuoksi. Joskus tuntuu, että koko maailman ilmastomuutos on Suomen käsissä. Tottakai kaikki toimet mitä täällä tehdään edesauttavat maailman tilannetta, mutta painetta pitäisi laittaa enemmän näihin ympäristöä todella raskaasti kuormittaviin maihin. Tulee vaan tenkkapoo monille nykyisille stalinistivihreille, kun arvostelu pitäisi kohdistaa Venäjään tai Kiinaan. USAn arvostelu on helpompaa, sehän on ollut maamme tapa jo 60-luvulta lähtien. Kaiken arvostelun ykköskohde.
Tsekkailin netistä kotimaan asioita. Ikävä tapaus toi Sellon juttu. Vastuu tästä on vyörytetty suomalaiselle väkivaltakulttuurille. Niinpä tietysti. "Rasistit" ovat kuulemma riemastuneet, koska tekijä on ulkomaalaistaustainen. Just.
Hesarissa oli tänään upea yleisönosastokirjoitus otsikolla "Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?" Kirjoittaja Riikka Purra, kansainvälisen politiikan tutkija Kirkkonummelta. Muutama poiminta Purran kirjoituksesta:
"Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.
Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista."
"Turvapaikanhakijoina maahan saapuvat ihmiset ovat epäilemättä niin inhimillisiltä kuin taloudellisiltakin ominaisuuksiltaan vahvempia kuin he, jotka eivät koskaan lähde. Tätäkö me sitten haluamme?
Kun he saapuvat maahan, astuu byrokratiakoneisto kuvaan. Perusteluita koneiston tarpeellisuudelle voi olla vaikka minkälaisia, mutta lopulta mikään ei muutu: maailmassa on yhä enemmän heikkoja valtioita, kärsiviä ihmisiä ja eriarvoisuutta."
"Vallalla oleva ideologia juurruttaa meihin käsityksen, että olemme muukalaisvihamielisiä tai että kohtelemme huonosti lapsia ja riistämme heiltä oikeuden perheeseen (HS Vieraskynä 28. 12.) tai että pakotamme huono-osaisia maailmantovereitamme kohti suurempaa kurjuutta, kun palautamme heitä takaisin lähtömaihin.
Samalla kun omaan identiteettiimme perustuvia arvoja, kuten demokratia ja tasa-arvo, nakerretaan itsekkyyden ja suvaitsemattomuuden syytöksillä, ei jäljelle jää kuitenkaan mitään kiinnipidettävää.
Mutta näihin oleellisiin kysymyksiin ei maahanmuuttobisneksen edustajien tarvitse ottaa kantaa: he pelaavat vain tässä keinotekoisessa luonnollisuudessa, jossa pienikin liike muuttuu merkitykselliseksi ja tarjoaa sen tekijälle harhaluulon hyödyllisyydestä, moraalisuudesta ja epäitsekkyydestä. Ja kukapa meistä ei sellaiseksi haluaisi itsensä tuntea?"
Todella hyvin kirjoitettu koko kirjoitus. Kirjoituksella repäistään perinteinen rasismiase käyttäjiensä kädestä.
maanantai 14. joulukuuta 2009
Jouluinen kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009
Kaupunginvaltuuston kokous 14.12.2009
Alkuun jaettiin Vantaa-palkinto Inkeri Simola-Isaksonille. Lisäksi laulaa luikautettiin sankarin johdolla "arvon mekin ansaitsemme". Kommunisteille tämä arvo on ainakin ennen tarkoittanut Arvo Aaltoa.
Vantaa-palkinnon jälkeen Vantaan Lucia-neitonen kävi kynttilät päässä lucia-jenginsä kanssa laulamassa muutaman lucia-aiheisen biisin.
Asiaan:
Kohta §4: Vuoden 2008 arviointikertomuksesta ja tilintarkastuspöytäkirjasta aiheutuneet toimenpiteet.
Tarkastuslautakunta oli käynyt läpi 2008 arviointikertomusta ja tehnyt siitä hyviä huomioita. Lukiessa jäi sellainen fiilis, että pakkopullaa, hoidetaan tarkastus läpi tietäen ettei mikään kuitenkaan muutu.
Puheenvuoroni meni pääpiirteissään näin:
"Erittäin ansiokas läpikäynti, josta muutama poiminta:
- tavoitteiden toteuman raportointi on liian optimistista
- tavoitteet ovat aivan liian yleisellä tasolla
- sitovien tavoitteiden asettelussa huomio kohdistetaan kaupunkilaisen näkökulmaan: tavoitteista tulee käydä ilmi, millaisia konkreettisia hyötyjä ne tuottavat kaupunkilaisille
- kehityskeskusteluita koskeva tavoite vuosittain ainakin vuodesta 2001 lähtien. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut yhtenäkään vuonna.
Miten tarkastuslautakunnan hyviä huomioita seurataan ja mittaroidaan? Huomioille on oltava vastuuhenkilöt ja aikataulut, muuten tämä hyvä työ hukkuu paperinmakuisiin nimettömiin prosesseihin."
Kukaan ei vastannut, koska en ollut sanonut alussa mainintaa "esitän kysymyksen". Jaaha, jos lause alkaa kysymyssanalla se on mun mielestä kysymys. Toisaalta voi olla, ettei tähän osattu vastata. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Kohta §5: Vuoden 2009 talousarvion muuttaminen
SosTer on jo nyt ilmoittanut, siis 1 kk budjetin hyväksymisen jälkeen, että se tulee ylittämään budjetin yli 20 miljoonalla eurolla.
Esityslistan kohta aiheutti äkillisen puheripuliepidemian. Keskustelu ajautui yksityisen ja julkisen palvelun vertailuun. Hämmästyttävää kyllä salin vasen puoli
kannatti palveluiden tuottamista kunnan omin voimin. Oikea puoli liikelaitostamalla ja palvelusetelein jne. Väittely päättyi ratkaisemattomaan tasapeliin.
Itse ajattelen asiaa vantaalaisena veronmaksajana. Sieltä ostetaan mistä halvemmalla (ja paremmin) saadaan. Jos yksityissektori pystyy tuottamaan palvelun lähempää, nopeammin ja tehokkaammin sekä lisäksi halvemalla tuotettuna, niin minkä vuoksi palvelua ei voi ostaa sieltä? Pitääkö vaan periaatteen vuoksi tuottaa ja hankkia palvelua tehottomammin ja kalliimmalla? Tai toisinpäin - ei yksityistäminen voi olla itsetarkoitus - JOS palvelua voidaan tuottaa julkisena palveluna kaikilla mittareilla mitattuna paremmin. Minä ja sinä maksamme, meillä on oikeus saada asiakkaana veroeuroillamme laadukasta ja tehokasta palvelua eikä periaatteellista hevonpaskaa.
Kohta §11: Vantaan turvallisuussuunnitelma 2009-2012.
Paljon puheenvuoroja tästäkin. Kameravalvontaa ehdotettiin (mm. Ansalehto-Salmi ja Weckman) parantamaan pahimpien alueiden valvontaa. Kyttiä kysyttiin myös valvomaan ja jalkautumaan näkyvämmin. Vihreiden Kokko ei halunnut lisää valvontaa vaan ennaltaehkäisyä sekä ilmeisesti kaikkien pahantekijöiden ymmärtämistä/paapomista. Hän ei myöskään pelkää Vantaalla mitään mestaa. Ok, hienoa.
En minäkään halua kameroita joka paikkaan, ahdistaa ajatella moista kyyläämistä. Kytät valtatieltä 5-10 kmh ylinopeuksia valvomasta oikeisiin hommiin kapakoiden nurkille iltaisin ja etenkin viikonloppuisin.
Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää kiteytti loppuun, että suurin ongelma on viinaa juova mies. Se kun saadaan kuriin,
niin kaikki on paljon paremmin.
Kohta §13: Vastaus valtuutettu Johannes Niemisen ja useiden muiden (15) valtuutettujen aloitteeseen ampumaurheilukeskuksen toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulle.
Nieminen ihmetteli puheenvuorossaan etenkin Finnavian lausuntoa. Nykyisellä ampumaradalla ei voi tykittää ylöspäin. Häkkinen kommentoi hyvin, että jos joku reikäpää haluaa Vantaalla ampua lentokoneita, ei siihen ampumarataa tarvita. Se onnistuu kyllä muualtakin.
Kohta §16: Asemakaavan muutos nro 001993 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, Havukoski
Tuettua asumista Havukoskelle. Voi olla päihteetöntä tai sitten sitä toista mallia. Vihreiden Alen ilmeisesti vastusti perustuen korkean rakennuksen auringon valon pimentämiseen. Voi olla myös, että vastustetaan muistakin syistä. Kuka tahansa näiden hankkeiden puolustajista voi ehdottaa näitä veijareita naapurustoonsa vapaille tonteille. Tuettua asumista voi olla mm. korvaushoidossa olevat huumeiden käyttäjät.
Valtuusto lampsi joululomille lomps, eiku lamps.
Alkuun jaettiin Vantaa-palkinto Inkeri Simola-Isaksonille. Lisäksi laulaa luikautettiin sankarin johdolla "arvon mekin ansaitsemme". Kommunisteille tämä arvo on ainakin ennen tarkoittanut Arvo Aaltoa.
Vantaa-palkinnon jälkeen Vantaan Lucia-neitonen kävi kynttilät päässä lucia-jenginsä kanssa laulamassa muutaman lucia-aiheisen biisin.
Asiaan:
Kohta §4: Vuoden 2008 arviointikertomuksesta ja tilintarkastuspöytäkirjasta aiheutuneet toimenpiteet.
Tarkastuslautakunta oli käynyt läpi 2008 arviointikertomusta ja tehnyt siitä hyviä huomioita. Lukiessa jäi sellainen fiilis, että pakkopullaa, hoidetaan tarkastus läpi tietäen ettei mikään kuitenkaan muutu.
Puheenvuoroni meni pääpiirteissään näin:
"Erittäin ansiokas läpikäynti, josta muutama poiminta:
- tavoitteiden toteuman raportointi on liian optimistista
- tavoitteet ovat aivan liian yleisellä tasolla
- sitovien tavoitteiden asettelussa huomio kohdistetaan kaupunkilaisen näkökulmaan: tavoitteista tulee käydä ilmi, millaisia konkreettisia hyötyjä ne tuottavat kaupunkilaisille
- kehityskeskusteluita koskeva tavoite vuosittain ainakin vuodesta 2001 lähtien. Tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut yhtenäkään vuonna.
Miten tarkastuslautakunnan hyviä huomioita seurataan ja mittaroidaan? Huomioille on oltava vastuuhenkilöt ja aikataulut, muuten tämä hyvä työ hukkuu paperinmakuisiin nimettömiin prosesseihin."
Kukaan ei vastannut, koska en ollut sanonut alussa mainintaa "esitän kysymyksen". Jaaha, jos lause alkaa kysymyssanalla se on mun mielestä kysymys. Toisaalta voi olla, ettei tähän osattu vastata. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Kohta §5: Vuoden 2009 talousarvion muuttaminen
SosTer on jo nyt ilmoittanut, siis 1 kk budjetin hyväksymisen jälkeen, että se tulee ylittämään budjetin yli 20 miljoonalla eurolla.
Esityslistan kohta aiheutti äkillisen puheripuliepidemian. Keskustelu ajautui yksityisen ja julkisen palvelun vertailuun. Hämmästyttävää kyllä salin vasen puoli
kannatti palveluiden tuottamista kunnan omin voimin. Oikea puoli liikelaitostamalla ja palvelusetelein jne. Väittely päättyi ratkaisemattomaan tasapeliin.
Itse ajattelen asiaa vantaalaisena veronmaksajana. Sieltä ostetaan mistä halvemmalla (ja paremmin) saadaan. Jos yksityissektori pystyy tuottamaan palvelun lähempää, nopeammin ja tehokkaammin sekä lisäksi halvemalla tuotettuna, niin minkä vuoksi palvelua ei voi ostaa sieltä? Pitääkö vaan periaatteen vuoksi tuottaa ja hankkia palvelua tehottomammin ja kalliimmalla? Tai toisinpäin - ei yksityistäminen voi olla itsetarkoitus - JOS palvelua voidaan tuottaa julkisena palveluna kaikilla mittareilla mitattuna paremmin. Minä ja sinä maksamme, meillä on oikeus saada asiakkaana veroeuroillamme laadukasta ja tehokasta palvelua eikä periaatteellista hevonpaskaa.
Kohta §11: Vantaan turvallisuussuunnitelma 2009-2012.
Paljon puheenvuoroja tästäkin. Kameravalvontaa ehdotettiin (mm. Ansalehto-Salmi ja Weckman) parantamaan pahimpien alueiden valvontaa. Kyttiä kysyttiin myös valvomaan ja jalkautumaan näkyvämmin. Vihreiden Kokko ei halunnut lisää valvontaa vaan ennaltaehkäisyä sekä ilmeisesti kaikkien pahantekijöiden ymmärtämistä/paapomista. Hän ei myöskään pelkää Vantaalla mitään mestaa. Ok, hienoa.
En minäkään halua kameroita joka paikkaan, ahdistaa ajatella moista kyyläämistä. Kytät valtatieltä 5-10 kmh ylinopeuksia valvomasta oikeisiin hommiin kapakoiden nurkille iltaisin ja etenkin viikonloppuisin.
Valmiuspäällikkö Jouko Sillanpää kiteytti loppuun, että suurin ongelma on viinaa juova mies. Se kun saadaan kuriin,
niin kaikki on paljon paremmin.
Kohta §13: Vastaus valtuutettu Johannes Niemisen ja useiden muiden (15) valtuutettujen aloitteeseen ampumaurheilukeskuksen toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulle.
Nieminen ihmetteli puheenvuorossaan etenkin Finnavian lausuntoa. Nykyisellä ampumaradalla ei voi tykittää ylöspäin. Häkkinen kommentoi hyvin, että jos joku reikäpää haluaa Vantaalla ampua lentokoneita, ei siihen ampumarataa tarvita. Se onnistuu kyllä muualtakin.
Kohta §16: Asemakaavan muutos nro 001993 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, Havukoski
Tuettua asumista Havukoskelle. Voi olla päihteetöntä tai sitten sitä toista mallia. Vihreiden Alen ilmeisesti vastusti perustuen korkean rakennuksen auringon valon pimentämiseen. Voi olla myös, että vastustetaan muistakin syistä. Kuka tahansa näiden hankkeiden puolustajista voi ehdottaa näitä veijareita naapurustoonsa vapaille tonteille. Tuettua asumista voi olla mm. korvaushoidossa olevat huumeiden käyttäjät.
Valtuusto lampsi joululomille lomps, eiku lamps.
torstai 10. joulukuuta 2009
Budjettikokouksen pöytäkirjat julkaistu - tässä suorat linkit
Budjettikokouksen muutosesitykset äänestystuloksineen ovat nyt osa kaupungin virallista historiankirjoitusta:
Pöytäkirja
Kunnallis- ja kiinteistöverokohta
Linnaisten kevyenliikenteen väylän valaistus-aloitteeni
Jos aktiivisuutta riittää täältä löytyy aina kaikkien toimielinten pöytäkirjat ja esityslistat:
http://192.49.193.12/ktweb/
Pöytäkirja
Kunnallis- ja kiinteistöverokohta
Linnaisten kevyenliikenteen väylän valaistus-aloitteeni
Jos aktiivisuutta riittää täältä löytyy aina kaikkien toimielinten pöytäkirjat ja esityslistat:
http://192.49.193.12/ktweb/
tiistai 8. joulukuuta 2009
Vapaa-ajan lautakunnan kokous 8.12.2009 ja ajokorttijutskia
Olikin ollut jo pitkä aika edellisestä luottamushommasta. Väliaika on mennyt duunissa, mökillä, lätkää ja sählyä pelatessa sekä Aten ajoharjoittelussa ja prätkän fiksaamisessa ens kesää varten. Sellasta normaalia puuhastelua ja hapen vetämistä tässä välillä. Olen ajellut edelleen fillarilla duuniin ja kelit ovat suosineet. Luksusta.
Atte sai kortin perjantaina 4.12. "ygösellä" eli ekalla yrityksellä. Istuin opena takapenkillä inssissä ja jännitin varmaan enemmän kuin kundi. Reitti suuntautui Hakuninmaalta Kantsuun. Kantsun tasa-arvoisia risteyksia ajaessa tienvarteen oli pysäköity auto ja vastaan tuli toinen. Heppu odotti oikeaoppisesti vuoroaan pysäköidyn auton takana ja lähti liikkeelle vuorollaan. Pysäköidyn auton edessä oli jättimäinen tseba keskellä katua ja huusin automaattisesti "varo!". Kuskikokelas oli huomannut tilanteen ja väisti. Inssi totesi etupenkiltä lakonisesti: "Takapenkiltä ei saa kuulua mitään ajon aikana - noooh, en minä tee tästä hylkäystä." Sanoin sille, että siksi varoitin, kun tiedän kuka auton olisi joutunut korjaamaan.
Samana iltana 5 kpl nuoria miehiä ahtautui Fiestaan ja ajelemaan. Olin stadissa illanvietossa, kun puhelin soi: "v..u, sä et oo katsastanu tätä ja nyt kytät on pysäyttänyt ja ne voi viedä kilvet". Jassoo, onneksi armo kävi oikeudesta ja matka sai jatkua himaan. Kävin katsastamassa auton maanantaina. Perjantai illalla olin kuuntelemassa myös Isokynää eli Dave Lindholmia lähikapakassa, Vagabondassa. Itseään säestäneen mestarin hienot tulkinnat hukkuivat paikallisten pultsareiden örinään.
Sitten itse kokouksesta:
Kohta 4, ilmasto-ohjelma. Esiteltiin toimialan ilmasto-ohjelma, jossa ilmastovaikutukset häipyvät olemattomiin, mm. kaupunkitasolla työntekijöiden työsuhdepolkupyörien avulla.
Puheenvuorossani ihmettelin ilmasto-ohjelman kovakantista moniväripainatusta.
Mainitsin myös toimialalla oikeasti voitavan vaikuttaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen: pitää saada reilusti varusteiden kuivatus-/säilytystiloja jäähallien yhteyteen. Yksi junnun treenikerta aiheuttaa pahimmillaan 4 ajokertaa / perhe ja yleensä pahinta laatua eli lyhyttä ajoa jolloin kone ei lämpene kunnolla. Tämä kerrotaan joukkueen pelaajien määrällä (esim. 20), saattaa yhden joukkueen yhden tunnin jääharjoitus aiheuttaa siis 80 ajosuoritetta lähialueella. Jos kamat olisi hallilla, lapset voisivat kulkea bussilla treeneihin.
Kohdassa 8 käytiin läpi talousarvion käyttösuunnitelma. Mäkelän Mikko esitti ao. kohdassa vikan lauseen poistamista sulkulauseineen:
"Liikuntapalveluiden tulotavoitetta on korotettu 40 000 eurolla samalla kun tulot eivät kerry normaalisti Hakunilan uimahallin sulkemisen vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen maksuttomien palveluiden tarjontaa vuonna 2010 (esimerkiksi Sporttikortti 70+ sekä liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten toimintaryhmien maksuton liikuntatilojen ja -paikkojen käyttö).". Lause poistettiin. Hyvä niin.
Esitin omassa puheenvuorossani nämä kommentteina:
- nuorisotoimen avustukset pitää ohjata kohdeavustuksiin (eli tapahtumiin) toiminta-avustusten sijaan (etenkin poliittiset järjestöt). Tällöin avustus ohjautuu suoraan nuorille järjestettäviin tapahtumiin, eikä verovaroilla palkata poliittisiin suojatyöpaikkoihin työntekijöitä.
- kohta 2.4 avustuskriteerit uudistetaan. Kohdeavustusten tapahtumakalenteri julkaistaan etukäteen, tapahtumien seuranta viedään erittäin tarkalle tasolle.
- liite Vapas: talous- ja hallintopalvelut, tiukka kustannusten seuranta. Raportit tulee esitellä myös lautakunnalle. Kuulemma saamme nähdä raportit neljännesvuosittain.
- toimialan projektit: projektien hallintasalkku, josta helposti seurattavissa valmiusaste ja toteutuneet kustannukset. Ei vie aikaa ja resursseja, kun käytössä on simppeli rutiinitehtävä ja raportointitapa. Kuulemma 40 projektia käynnissä, eikä voida raportoida, koska ei ole välinettä. Just. Vastasin, että pelkällä excelilläkin pääsee pitkälle.
- liite: käyttösuunnitelma tehtäväalueittain: liikuntatoimen menoista suurin osa (lähes 9 MEur) menee tilavuokriin. Kuulemma tilakeskuksen vuokrat sisältävät joka kerta hallintokulut eli ne veloitetaan moneen kertaan.
Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden säästötoimet: 54 MEur menoja yhteensä, henkilöstömenoja 25,8 MEur. Nousee n. 1MEur / vuosi.
- kohta 22: kohdeavustukset: Korson mieslaulujat ry, sai 1100€... hmm..
Kaikki lautakunnan 17 jäsentä saa kaupungin kannettavat + koulutuksen niihin. Paperin pyörittäminen vähenee, mutta toisaalta kaupungin menoihin tulee piikki, kun hankitaan aika liuta kannettavia ohjelmistoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että lautakuntien jäsenten määrä pitäisi supistaa tiukkana aikana minimiin eli esim. Vapas 9 hengen suuruiseksi. Vaikka oma paikka menisikin.
Näin tällä kertaa. Kokouksen jälkeen kävimme koko lautakunta ravintola Mummolassa syömässä jouluisen seisovan pöydän.... antimet.
Atte sai kortin perjantaina 4.12. "ygösellä" eli ekalla yrityksellä. Istuin opena takapenkillä inssissä ja jännitin varmaan enemmän kuin kundi. Reitti suuntautui Hakuninmaalta Kantsuun. Kantsun tasa-arvoisia risteyksia ajaessa tienvarteen oli pysäköity auto ja vastaan tuli toinen. Heppu odotti oikeaoppisesti vuoroaan pysäköidyn auton takana ja lähti liikkeelle vuorollaan. Pysäköidyn auton edessä oli jättimäinen tseba keskellä katua ja huusin automaattisesti "varo!". Kuskikokelas oli huomannut tilanteen ja väisti. Inssi totesi etupenkiltä lakonisesti: "Takapenkiltä ei saa kuulua mitään ajon aikana - noooh, en minä tee tästä hylkäystä." Sanoin sille, että siksi varoitin, kun tiedän kuka auton olisi joutunut korjaamaan.
Samana iltana 5 kpl nuoria miehiä ahtautui Fiestaan ja ajelemaan. Olin stadissa illanvietossa, kun puhelin soi: "v..u, sä et oo katsastanu tätä ja nyt kytät on pysäyttänyt ja ne voi viedä kilvet". Jassoo, onneksi armo kävi oikeudesta ja matka sai jatkua himaan. Kävin katsastamassa auton maanantaina. Perjantai illalla olin kuuntelemassa myös Isokynää eli Dave Lindholmia lähikapakassa, Vagabondassa. Itseään säestäneen mestarin hienot tulkinnat hukkuivat paikallisten pultsareiden örinään.
Sitten itse kokouksesta:
Kohta 4, ilmasto-ohjelma. Esiteltiin toimialan ilmasto-ohjelma, jossa ilmastovaikutukset häipyvät olemattomiin, mm. kaupunkitasolla työntekijöiden työsuhdepolkupyörien avulla.
Puheenvuorossani ihmettelin ilmasto-ohjelman kovakantista moniväripainatusta.
Mainitsin myös toimialalla oikeasti voitavan vaikuttaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen: pitää saada reilusti varusteiden kuivatus-/säilytystiloja jäähallien yhteyteen. Yksi junnun treenikerta aiheuttaa pahimmillaan 4 ajokertaa / perhe ja yleensä pahinta laatua eli lyhyttä ajoa jolloin kone ei lämpene kunnolla. Tämä kerrotaan joukkueen pelaajien määrällä (esim. 20), saattaa yhden joukkueen yhden tunnin jääharjoitus aiheuttaa siis 80 ajosuoritetta lähialueella. Jos kamat olisi hallilla, lapset voisivat kulkea bussilla treeneihin.
Kohdassa 8 käytiin läpi talousarvion käyttösuunnitelma. Mäkelän Mikko esitti ao. kohdassa vikan lauseen poistamista sulkulauseineen:
"Liikuntapalveluiden tulotavoitetta on korotettu 40 000 eurolla samalla kun tulot eivät kerry normaalisti Hakunilan uimahallin sulkemisen vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen maksuttomien palveluiden tarjontaa vuonna 2010 (esimerkiksi Sporttikortti 70+ sekä liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten toimintaryhmien maksuton liikuntatilojen ja -paikkojen käyttö).". Lause poistettiin. Hyvä niin.
Esitin omassa puheenvuorossani nämä kommentteina:
- nuorisotoimen avustukset pitää ohjata kohdeavustuksiin (eli tapahtumiin) toiminta-avustusten sijaan (etenkin poliittiset järjestöt). Tällöin avustus ohjautuu suoraan nuorille järjestettäviin tapahtumiin, eikä verovaroilla palkata poliittisiin suojatyöpaikkoihin työntekijöitä.
- kohta 2.4 avustuskriteerit uudistetaan. Kohdeavustusten tapahtumakalenteri julkaistaan etukäteen, tapahtumien seuranta viedään erittäin tarkalle tasolle.
- liite Vapas: talous- ja hallintopalvelut, tiukka kustannusten seuranta. Raportit tulee esitellä myös lautakunnalle. Kuulemma saamme nähdä raportit neljännesvuosittain.
- toimialan projektit: projektien hallintasalkku, josta helposti seurattavissa valmiusaste ja toteutuneet kustannukset. Ei vie aikaa ja resursseja, kun käytössä on simppeli rutiinitehtävä ja raportointitapa. Kuulemma 40 projektia käynnissä, eikä voida raportoida, koska ei ole välinettä. Just. Vastasin, että pelkällä excelilläkin pääsee pitkälle.
- liite: käyttösuunnitelma tehtäväalueittain: liikuntatoimen menoista suurin osa (lähes 9 MEur) menee tilavuokriin. Kuulemma tilakeskuksen vuokrat sisältävät joka kerta hallintokulut eli ne veloitetaan moneen kertaan.
Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden säästötoimet: 54 MEur menoja yhteensä, henkilöstömenoja 25,8 MEur. Nousee n. 1MEur / vuosi.
- kohta 22: kohdeavustukset: Korson mieslaulujat ry, sai 1100€... hmm..
Kaikki lautakunnan 17 jäsentä saa kaupungin kannettavat + koulutuksen niihin. Paperin pyörittäminen vähenee, mutta toisaalta kaupungin menoihin tulee piikki, kun hankitaan aika liuta kannettavia ohjelmistoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että lautakuntien jäsenten määrä pitäisi supistaa tiukkana aikana minimiin eli esim. Vapas 9 hengen suuruiseksi. Vaikka oma paikka menisikin.
Näin tällä kertaa. Kokouksen jälkeen kävimme koko lautakunta ravintola Mummolassa syömässä jouluisen seisovan pöydän.... antimet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)
