Olikin ollut jo pitkä aika edellisestä luottamushommasta. Väliaika on mennyt duunissa, mökillä, lätkää ja sählyä pelatessa sekä Aten ajoharjoittelussa ja prätkän fiksaamisessa ens kesää varten. Sellasta normaalia puuhastelua ja hapen vetämistä tässä välillä. Olen ajellut edelleen fillarilla duuniin ja kelit ovat suosineet. Luksusta.
Atte sai kortin perjantaina 4.12. "ygösellä" eli ekalla yrityksellä. Istuin opena takapenkillä inssissä ja jännitin varmaan enemmän kuin kundi. Reitti suuntautui Hakuninmaalta Kantsuun. Kantsun tasa-arvoisia risteyksia ajaessa tienvarteen oli pysäköity auto ja vastaan tuli toinen. Heppu odotti oikeaoppisesti vuoroaan pysäköidyn auton takana ja lähti liikkeelle vuorollaan. Pysäköidyn auton edessä oli jättimäinen tseba keskellä katua ja huusin automaattisesti "varo!". Kuskikokelas oli huomannut tilanteen ja väisti. Inssi totesi etupenkiltä lakonisesti: "Takapenkiltä ei saa kuulua mitään ajon aikana - noooh, en minä tee tästä hylkäystä." Sanoin sille, että siksi varoitin, kun tiedän kuka auton olisi joutunut korjaamaan.
Samana iltana 5 kpl nuoria miehiä ahtautui Fiestaan ja ajelemaan. Olin stadissa illanvietossa, kun puhelin soi: "v..u, sä et oo katsastanu tätä ja nyt kytät on pysäyttänyt ja ne voi viedä kilvet". Jassoo, onneksi armo kävi oikeudesta ja matka sai jatkua himaan. Kävin katsastamassa auton maanantaina. Perjantai illalla olin kuuntelemassa myös Isokynää eli Dave Lindholmia lähikapakassa, Vagabondassa. Itseään säestäneen mestarin hienot tulkinnat hukkuivat paikallisten pultsareiden örinään.
Sitten itse kokouksesta:
Kohta 4, ilmasto-ohjelma. Esiteltiin toimialan ilmasto-ohjelma, jossa ilmastovaikutukset häipyvät olemattomiin, mm. kaupunkitasolla työntekijöiden työsuhdepolkupyörien avulla.
Puheenvuorossani ihmettelin ilmasto-ohjelman kovakantista moniväripainatusta.
Mainitsin myös toimialalla oikeasti voitavan vaikuttaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen liikkumiseen: pitää saada reilusti varusteiden kuivatus-/säilytystiloja jäähallien yhteyteen. Yksi junnun treenikerta aiheuttaa pahimmillaan 4 ajokertaa / perhe ja yleensä pahinta laatua eli lyhyttä ajoa jolloin kone ei lämpene kunnolla. Tämä kerrotaan joukkueen pelaajien määrällä (esim. 20), saattaa yhden joukkueen yhden tunnin jääharjoitus aiheuttaa siis 80 ajosuoritetta lähialueella. Jos kamat olisi hallilla, lapset voisivat kulkea bussilla treeneihin.
Kohdassa 8 käytiin läpi talousarvion käyttösuunnitelma. Mäkelän Mikko esitti ao. kohdassa vikan lauseen poistamista sulkulauseineen:
"Liikuntapalveluiden tulotavoitetta on korotettu 40 000 eurolla samalla kun tulot eivät kerry normaalisti Hakunilan uimahallin sulkemisen vuoksi. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeen arvioida uudelleen maksuttomien palveluiden tarjontaa vuonna 2010 (esimerkiksi Sporttikortti 70+ sekä liikuntajärjestöjen lasten ja nuorten toimintaryhmien maksuton liikuntatilojen ja -paikkojen käyttö).". Lause poistettiin. Hyvä niin.
Esitin omassa puheenvuorossani nämä kommentteina:
- nuorisotoimen avustukset pitää ohjata kohdeavustuksiin (eli tapahtumiin) toiminta-avustusten sijaan (etenkin poliittiset järjestöt). Tällöin avustus ohjautuu suoraan nuorille järjestettäviin tapahtumiin, eikä verovaroilla palkata poliittisiin suojatyöpaikkoihin työntekijöitä.
- kohta 2.4 avustuskriteerit uudistetaan. Kohdeavustusten tapahtumakalenteri julkaistaan etukäteen, tapahtumien seuranta viedään erittäin tarkalle tasolle.
- liite Vapas: talous- ja hallintopalvelut, tiukka kustannusten seuranta. Raportit tulee esitellä myös lautakunnalle. Kuulemma saamme nähdä raportit neljännesvuosittain.
- toimialan projektit: projektien hallintasalkku, josta helposti seurattavissa valmiusaste ja toteutuneet kustannukset. Ei vie aikaa ja resursseja, kun käytössä on simppeli rutiinitehtävä ja raportointitapa. Kuulemma 40 projektia käynnissä, eikä voida raportoida, koska ei ole välinettä. Just. Vastasin, että pelkällä excelilläkin pääsee pitkälle.
- liite: käyttösuunnitelma tehtäväalueittain: liikuntatoimen menoista suurin osa (lähes 9 MEur) menee tilavuokriin. Kuulemma tilakeskuksen vuokrat sisältävät joka kerta hallintokulut eli ne veloitetaan moneen kertaan.
Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden säästötoimet: 54 MEur menoja yhteensä, henkilöstömenoja 25,8 MEur. Nousee n. 1MEur / vuosi.
- kohta 22: kohdeavustukset: Korson mieslaulujat ry, sai 1100€... hmm..
Kaikki lautakunnan 17 jäsentä saa kaupungin kannettavat + koulutuksen niihin. Paperin pyörittäminen vähenee, mutta toisaalta kaupungin menoihin tulee piikki, kun hankitaan aika liuta kannettavia ohjelmistoineen. Olen edelleen sitä mieltä, että lautakuntien jäsenten määrä pitäisi supistaa tiukkana aikana minimiin eli esim. Vapas 9 hengen suuruiseksi. Vaikka oma paikka menisikin.
Näin tällä kertaa. Kokouksen jälkeen kävimme koko lautakunta ravintola Mummolassa syömässä jouluisen seisovan pöydän.... antimet.
tiistai 8. joulukuuta 2009
lauantai 28. marraskuuta 2009
Suuri kupla vai puhkaistu paise? - mielipidekirjoitus Vantaan Sanomiin 28.11.2009
Kirjoitin tällaisen vastineen Vantaan Sanomiin meidän budjettiseikkailuista. Juttu julkaistiin 28.11.2009 lehdessä. Jouduin lyhentämään alkuperäistä kirjoitusta puolella toimituksen pyynnöstä.
Suuri kupla vai puhkaistu paise?
Vantaan kaupungin taloussuunnitelma 2010 - 2013 käytiin läpi maanantaina 16.11.2009 valtuustossa. Vaikka selittely yleensä pahentaa asiaa, on pakko oikaista muutama asia, joita ei ole huomioitu kirjoittelussa perussuomalaisten ensimmäisestä budjettitaistosta.
Mielestämme kaupungin taloudellisen tilan kuntoon saattaminen on tällä hetkellä tärkein tehtävämme.
Mistä sitten ehdotimme säästettävän? Säästömme perustuivat tiettyjen toimintojen ulkoistamisiin. Veronmaksajina perimmäinen tarkoituksemme ei liene saada työllistettyä mahdollisimman monta virkamiestä, vaan saada veroeuroillemme mahdollisimman hyvä vastine.
Ehdotimme myös virkamiehiä vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, pois lukien hoito-, hoivatyön ja opetusalan ammattilaiset. Emme olisi halunneet, että Vantaa tukee oopperaa yli 0,5 milj. eurolla vuodessa, ihmettelimme Heurekan kasvavaa kulurakennetta, joka nielee ensi vuonna veronmaksajien rahoja yli 2,6 milj. euroa. Emme myöskään halunneet vantaalaisina veronmaksajina tukea poliittisia järjestöjä yli 100 000 eurolla vuodessa. Emme halua jakaa taiteilijoille kohdeavustuksia, emmekä apurahoja yhteensä lähes 200 000 euroa vuodessa. Vähempikin riittäisi. Olemme myös valmiita myymään kaupungin ylimääräisiä tiloja ja maa-alueita. Tuemme ilomielin sivistystoimen erinomaista ideaa kotihoidon tuen ehdollistamisesta.
Taloutta ei pelasteta sopiviin kohtiin lisätyillä ”monikulttuurisuus” tai ”ilmastonmuutos” sanoilla. Tarvitaan konkreettisia säästöjä, joiden puuttuminen muiden puolueiden esityksistä hämmästyttää meitä ensikertalaisia. Onko tässä suuri vanha paise, joka kuitenkin yritettiin esittää meidän esittämänä suurena kuplana?
Perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmässä ryhmäkuria. Tietyissä asioissa meillä on yhteiset linjauksemme, mutta meillä on silti vapaus äänestää ja esittää asioita itse henkilökohtaisesti parhaaksi katsomiemme arvojen mukaisesti. Joudumme siis erittäin harvoin äänestämään tyhjää. Meidän pitää siis oikeasti ottaa kantaa.
Muutama ryhmämme jäsen katsoi sosiaali- ja terveystoimen vaativan lisäpanostusta, joten he ehdottivat lisäyksiä niiltä osin menoihin. Toinen puoli ryhmästä näki tässä ristiriitaa verolinjamme suhteen, joten me äänestimme erilailla. Tässä ei ollut mitään sen ihmeellisempää dramatiikkaa.
Tuleva veronkorotus ajaa Vantaan talouden vielä enemmän kunnallisveron tuoton varaan, vaikka mm. Kuntaliiton asiantuntijat ovat jo useasti kehottaneet kuntia parantamaan tulostaan karsimalla menojaan. Vantaalaiset ja kirkkonummelaiset maksavat ensi vuodesta lähtien pääkaupunkiseudun korkeinta kunnallisveroa (19 %).
Lupaamme myös jatkossa äänestää oman harkintamme mukaan ja toimia juuri niin kuin äänestäjämme ovat meidät jokaisen henkilökohtaisesti valtuuttaneet.
Perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut
Timo Auvinen, Johanna Jurva, Johannes Nieminen, Jaakko Niinistö ja Timo Uppala
Suuri kupla vai puhkaistu paise?
Vantaan kaupungin taloussuunnitelma 2010 - 2013 käytiin läpi maanantaina 16.11.2009 valtuustossa. Vaikka selittely yleensä pahentaa asiaa, on pakko oikaista muutama asia, joita ei ole huomioitu kirjoittelussa perussuomalaisten ensimmäisestä budjettitaistosta.
Mielestämme kaupungin taloudellisen tilan kuntoon saattaminen on tällä hetkellä tärkein tehtävämme.
Mistä sitten ehdotimme säästettävän? Säästömme perustuivat tiettyjen toimintojen ulkoistamisiin. Veronmaksajina perimmäinen tarkoituksemme ei liene saada työllistettyä mahdollisimman monta virkamiestä, vaan saada veroeuroillemme mahdollisimman hyvä vastine.
Ehdotimme myös virkamiehiä vaihtamaan lomarahansa vapaiksi, pois lukien hoito-, hoivatyön ja opetusalan ammattilaiset. Emme olisi halunneet, että Vantaa tukee oopperaa yli 0,5 milj. eurolla vuodessa, ihmettelimme Heurekan kasvavaa kulurakennetta, joka nielee ensi vuonna veronmaksajien rahoja yli 2,6 milj. euroa. Emme myöskään halunneet vantaalaisina veronmaksajina tukea poliittisia järjestöjä yli 100 000 eurolla vuodessa. Emme halua jakaa taiteilijoille kohdeavustuksia, emmekä apurahoja yhteensä lähes 200 000 euroa vuodessa. Vähempikin riittäisi. Olemme myös valmiita myymään kaupungin ylimääräisiä tiloja ja maa-alueita. Tuemme ilomielin sivistystoimen erinomaista ideaa kotihoidon tuen ehdollistamisesta.
Taloutta ei pelasteta sopiviin kohtiin lisätyillä ”monikulttuurisuus” tai ”ilmastonmuutos” sanoilla. Tarvitaan konkreettisia säästöjä, joiden puuttuminen muiden puolueiden esityksistä hämmästyttää meitä ensikertalaisia. Onko tässä suuri vanha paise, joka kuitenkin yritettiin esittää meidän esittämänä suurena kuplana?
Perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmässä ryhmäkuria. Tietyissä asioissa meillä on yhteiset linjauksemme, mutta meillä on silti vapaus äänestää ja esittää asioita itse henkilökohtaisesti parhaaksi katsomiemme arvojen mukaisesti. Joudumme siis erittäin harvoin äänestämään tyhjää. Meidän pitää siis oikeasti ottaa kantaa.
Muutama ryhmämme jäsen katsoi sosiaali- ja terveystoimen vaativan lisäpanostusta, joten he ehdottivat lisäyksiä niiltä osin menoihin. Toinen puoli ryhmästä näki tässä ristiriitaa verolinjamme suhteen, joten me äänestimme erilailla. Tässä ei ollut mitään sen ihmeellisempää dramatiikkaa.
Tuleva veronkorotus ajaa Vantaan talouden vielä enemmän kunnallisveron tuoton varaan, vaikka mm. Kuntaliiton asiantuntijat ovat jo useasti kehottaneet kuntia parantamaan tulostaan karsimalla menojaan. Vantaalaiset ja kirkkonummelaiset maksavat ensi vuodesta lähtien pääkaupunkiseudun korkeinta kunnallisveroa (19 %).
Lupaamme myös jatkossa äänestää oman harkintamme mukaan ja toimia juuri niin kuin äänestäjämme ovat meidät jokaisen henkilökohtaisesti valtuuttaneet.
Perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut
Timo Auvinen, Johanna Jurva, Johannes Nieminen, Jaakko Niinistö ja Timo Uppala
maanantai 16. marraskuuta 2009
Budjettikäsittely valtuustossa 16.11.2009
Yksi tärkeimmistä valtuuston kokouksista. Esityslistalla talousarvion ja -suunnitelman läpikäynti ja omana asiana listalla myös veroprosenttien korottaminen.
Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.
Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.
Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.
Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.
Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.
Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.
Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.
Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.
Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".
Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.
• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.
Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?
Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:
s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!
Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.
Esitykseni pääkohtia:
- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.
Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.
Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.
Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.
Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.
Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?
Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.
Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.
Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.
Muutama nimitysasia alkuun, sekä ilmoitusasiana aloitteeni Linnaisten kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Kävin kuvaamassa mustaa videota kävelytieltä ja lähetin sen sihteeristölle, jotta voisivat näyttää sen pitäessäni lyhyen kiitospuheenvuoron. Videota ei saanut esittää kokouksessa tykillä, vaan se lähetettiin kaikille valtuutetuille sähköpostilla. Buu. Alla ko. video.
Meidän alkuperäiset systeemit oli rakennettu niin, että alkuperäisessä järjestyksessä olleen esityslistan mukaan ensin esitellään miksemme halua verojen korotuksia ja sen jälkeen talousuunnitelman läpikäynnin aikana käymme läpi säästökohtia ja lausemuutoksia. Noh, eräs ryhmämme jäsen toi valtuustoryhmän kokoukseen ison nipun menojen lisäyksiä tuntia ennen kokousta. Sudden death.
Meidän olisi pitäyt hoitaa budjettineuvottelut paremmin ennen valtuustokäsittelyä. Toisaalta me olemme jo valmiiksi epäilyttäviä tyyppejä poliittisessa "kentässä" jolla on kuitenkin hyvä tuki kansan keskuudessa. Eli kaikki oikealta vasemmalle (on muuten mitättömän pieni ero nykyaikana) käyvät kimppuun kokoajan. Saa nähdä kuinka käy, jos Niikon ja Auvisen pyytämissä selvityksissä löytyy kaupungin maksamaa tukea puolueiden ja ehdokkaiden vaalikampanjoihin.
Taloussuunnitelman 2010-2013 ja talousarvion 2010 käsittely:
Ensin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kävi läpi taloussuunnitelman syntyvaiheet. Sen jälkeen kaupunginjohtaja Paajanen kävi läpi omalta kantiltaan samat jutut. Tämän jälkeen ryhmäpuheenvuorot ja ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuutettujen omat, etukäteen kirjallisesti pyydetyt puheenvuorot. Lähetin oman puheenvuoropyyntöni 12.11. ja näemmä ensimmäisenä. Klo 17:42 mennessä 27 pyydettyä puheenvuoroa. Klo 19:00 yleiskeskustelu päättyi, pidettyjä puheenvuoroja 111 kpl. Etukäteen oli ilmoitettu puheenvuoron pituudeksi 2 minuuttia. Tämä aikaraja aiheutti muutamalle puhujalle hillittömiä vaikeuksia. Pidettiin tauko ja puheenvuorot venytettiin kolmeen minuuttiin. Silti taas mentiin pitkäksi.
Oma puheenvuoroni:
Painitermeillä sanottuna Vantaa on nyt sillassa. Taantuman taittumisesta ei ole selviä merkkejä. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuodessa yli 600 000 Euroa. Kaupungin tulorahoituksen taso katsotaan millä tahansa mittarilla mitattuna heikoksi. Huoltosuhde heikkenee, eikä sitä paranna väestön ikääntyminen eikä vuosittain kasvava maahanmuutto, jonka mukanaan tuomaa monikulttuurisuuden rikkautta meidän on ilon kyynel silmissä muistettava mantran omaisesti kiittää joka käänteessä.
Sinänsä hyvien investointien, kehäradan rakentamisen ja kehä III:sen parantamisen, lisäämä velkataakka aiheuttaa myös lisävaivaa taloutemme hoitoon.
Vantaa-sopimuksen mukaisen taloussuunnitelman säästötoimet ovat oikean suuntaisia, mutta lisää säästöjä olisi varmasti löydetty virkamiesten ja valtuutettujen yhteisvoimin.
Ehdotuksessa paremman tuloksen tavoittelu perustuu liian paljon veronkorotuksiin,
joten tämän vuoksi tiukempaa, tehokkaampaa toiminnan tehostamista eikä rakenteellisia muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Mikäli taantuma alkaa helpottaa tai mahdollisesti tehtävien veronkorotusten ansiosta päästäisiin parempaan tulokseen, ei kenenkään ole syytä ottaa tästä saavutuksesta sankarin viittaa harteilleen.
Tietäähän vanha suomalainen sananlaskukin että "Taidolla talot pidetään, eikä suurella väellä".
Kahviokeskusteluissa meiltä perussuomalaisilta on kysytty että "ette kai te meinaa äänestyttää jokaista kohtaa erikseen ja tahallaan venyttää kokousta". Ei ole. Tarkoituksemme on tuoda esille asioita joita vantaalaisina koemme tärkeiksi ja pyrkiä priorisoimaan tiukan taloustilanteen aikana menoja tärkeäksi katsomiimme kohteisiin eli peruspalveluihin.
• Onko esimerkiksi Vantaan peruspalveluja avustaa oopperaa joka vuosi sopimuksen mukaan nousevalla summalla (vuonna 2010 560 000 Euroa)?
• Olisiko Heurekalla syytä tarkastaa tarjontaansa ja kulurakennettaan, koska joka vuosi kaupungin on tuettava sitä yli 2,5 miljoonalla eurolla?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko Vantaan jaettava joka vuosi poliittisille nuorisojärjestöille tukea yhteensä n. 100 000 Euroa? Pitäisikö nuorisojärjestöjen avustuksia suunnata enemmän ei-poliittisille toimijoille, jos aika on ajanut poliittisten järjestöjen ohi?
• (Tämä jäi ajanpuutteen vuoksi pois) Onko oikein, että osa järjestöistä saa käyttöönsä maksutta toimitiloja? Tämä etu on arvioitu n. 930 000 Euron arvoiseksi vuodessa. Tämä avustus ei jakaudu missään muodossa tasaisesti.
Jokainen valtuutettu voi miettiä mm. näitä asioita taloussuunnitelman läpikäynnin aikana. Olisiko mahdollista muuttaa suuntaa jo ensi vuoden aikana kuntalaisten parhaaksi?
Sitten siirryttiin suoraan ison kirjan käsittelyyn, sivu sivulta. Muutosesitykseni:
s.17 Lause "Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä."
muutetaan muotoon
"Kaupunkikonsernin kiinteistöjen omistamisen ja tilapalvelujen organisaatio uudistetaan vuoden 2010 aikana käyttämällä hyväksi joko jo olemassa olevia organisaatioita tai perustamalla niitä varten uusia yhtiöitä kumppanin kanssa" Jaska kannatti.
s.53 -250000€ Tiedekeskus Heurekan avustukset pidetään vuoden 2009 tasolla.
s.55 -130000€ Innovaatioinstituutin määrärahan supistaminen -10%. Otin pois, koska farssi alkoi lähteä lapasesta
s.61 Tietohallinto, tuottavuuden parantaminen. Ensimmäiseen kappaleeseen Lisätään lause "Tietohallinnossa pyritään ottamaan käyttöön ITIL:in mukaiset tehtävät ja roolit toimintakauden aikana (ITIL: IT Infrastructure Library, kokoelma IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen liittyviä käytäntöjä) ." Marja Kyyrö kannatti. Kokoomuksen Palo äänesti tyhjää, ainoana muista ryhmistä edes jollain lailla mukana. Tällä olisi saatu oikeasti parempaa kontrollia 14 miljoonan euron budjetilla pyörivään tietohallintoon.
(Kyyrö esitti Niemisen Johanneksen esityksen) s. 115 13 55 50 Seniorien tietoteknisten valmiuksien parantaminen palkkaamalla yksi tieto- ja viestintäohjaaja. Ei saanut kannatusta. Tuli 30 000 € informaatioavustajan palkkaamiseksi (Kokoomus esitti, demarit kannattivat).
s.188 Kulttuuriavustusten määrärahoista poistetaan muutoslistassa ilmoitettu 75 000 €:n lisäys. Kyyrö kannatti. Oma ryhmä kannatti.
s. 193 Lisätään lause "Nuorisojärjestöjen avustukset pyritään ohjaamaan ei-poliittisille toimijoille" Kyyrö kannatti. Vain oman ryhmän tuki!
Kohta 12. Verojen korotukset (kunnallis- ja kiinteistöverot)
Pidin 8-sivuisen powerpoint-esityksen, jossa perustelin verojen säilyttämistä ennallaan.
Esitykseni pääkohtia:
- hoidetaan oiretta, ei syytä
- talous vielä enemmän kunnallisveron tuoton varassa
- ”helppo” ratkaisu, koska näin vältetään vaikeammat tehtävät: todelliset menojen leikkaukset ja pidemmän päälle välttämättömät rakenteelliset uudistukset
- Kunnallisveron korotus on suoraan pois kulutuksesta eli paikallisilta yrityksiltä
- Imagoasia – luotatko siihen ettei asuinkuntasi veroprosentti nouse joka vuosi jatkossa?
- Valtio on tukenut kuntien taloutta korottamalla väliaikaisesti sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta että valtionosuuksia. Lisäksi työnantajien Kela-maksun poisto tukee vahvasti myös Vantaata työnantajana (12000 ihmistä duunissa)
- kiinteistöveron korotus on täsmäisku lähes 3000 köyhyysrajalla ok-talossa asuvaan vantaalaiseen talouteen, kohdistuen pääasiassa vanhuksiin
- Korottaa kaikkien asukkaiden asumiskustannuksia sekä yritysten kustannuksia
- Lainaus Anni Sinnemäen blogista:
” Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta: kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni
kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa. ”
Miettikää tuota em. lausetta ja sitä että Vantaan Kokoomus oli myös kiinteistöveron korotuksen kannalla.
Esitys:
Vantaa ei korota ensi vuonna kiinteistö- ja kunnallisveroja lukuun ottamatta voimalaitoksien kiinteistöveroprosenttia, joka nostetaan 2,85%:iin
Niinistön Jaska kannatti.
Jaakko "Jan" Laakso kannatti myös kiinteistöveron korottamatta jättämistä.
Monet muut puhuivat myös kiinteistöveroa vastaan.
Ylimutkan Kalle piti hemmetin hyvän, henkilökohtaisen puheenvuoron. Jopa salin besserwisserit kuunteli aivan hiljaa. Kalle sanoi, että jos se kupsahtais niin muija joutuis lähtemään kämpästä veks. Tulot ei riittäis kiinteistöveroon. Ja osalla eläkeläisistä, jotka asuu ok-taloissa, on niin pienet tulot (alle 9000€/vuosi) ettei niistä mene ees tuloveroa. Kiinteistöveroa menee tottakai.
Ensin äänestettiin minun ja Laakson esitysten välillä, hävisimme (kokoomus äänesti tyhjää!). Sitten äänestettiin Laakson ja kaupungin hallitusten esitysten välillä, menin - äänestimme Laakson esityksen mukaisesti, siis kiinteistöveron korotusta vastaan. Lopputulos on että kiinteistö- ja kunnallisverot siis nousevat Vantaalla (yleinen kiinteistövero 0,9% -> 1%, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,30% -> 0,32% ja kunnallisvero 18,5% -> 19%). Kiinteistöveron korotus näkynee myös mahdollisesti hoitovastikkeissa ja vuokrissa eli koskee muitakin kuin ok-taloissa asuvia. Onnea vaan kaikille.
Vantaalla on nyt huonon taloudenpidon vuoksi pk-seudun kuntien korkein kunnallisvero yhdessä Kirkkonummen kanssa. Onnea vaan kaikille.
Meillä oli isoja säästöjä tarjolla ryhmien neuvotteluissa mm. tilakeskuksen osalta, jotka dumattiin. Lopulliseen esitykseen ei saatu Auvisen Timon esittämää "yhtiöittämistä kumppanin kanssa"- mainintaa, joka olisi mahdollistanut laajemmat ulkoistamiset. Valtiolta tuli 18 MEur lisäjelppiä ja tappioluvutkin korjattiin pienemmiksi kuin alunperin peloteltiin. Kelamaksun pienentäminen toi varmasti myös lisäsäästöjä sekin. Näiden jälkeen olisi käyty läpi todella tiheällä kammalla organisaatiot läpi ja virtaviivaistettu organisaatiomallia. Turhaa tuottamatonta väliporrasta on varmasti. Henkilöstökulut on suurimmat menot, niistä koko homma lähtee liikkeelle. Turhaa omaisuutta on myös. Onko Vantaan perustoimintaa omistaa nopeasti vanhenevia tietokoneita ja ohjelmistoja vai pitäisikö ne ostaa palveluna eli antaa piuhan päästä IT:tä kaikille tarvitsijoille?
Koko homma meni plörinäksi, koska mun esityksiltä vietiin pohja pois eli mut tyrmättiin ennen kuin matsi edes alkoi - ja omien puolelta (vain yhden henkilön). Ei helvetti voi tulla esittämään yli 10 miljoonan euron lisäyksiä menoihin samaan aikaan, kun ollaan taistelemassa veronkorotuksia vastaan.
Miksi veronkorotuksia vastaan pitää taistella? Kaupungin imago kärsii veronkorotuksista rankasti. Näittekö 17.11. Hesarista verovertailutaulukon? 35000€ vuodessa ansaitsevalle veronkorotuksemme tietää +105€ veroja vuodessa, 60000€ ansaitsevalle +300€ veroja. Siis yhdelle henkilölle. Perheelle tuplat ja kiinteistöveronkorotus päälle.
Ajattelen niinkin erikoisella tavalla, että Vantaalle pitäisi ja voisi muuttaa hyviä veronmaksajia. Eli ei pelkkää sosiaaliturvan varassa elävää jengiä, joko suomalaisia tai monikulttuuririkkauden lähteitä. Muuttoa miettivät veronmaksajat kaikkoavat kohtuullisen varmasti naapurikuntiin. Nyt ei tarvitse tehostaa toimintaa, eletään vaan kuin siat pellossa illuusion varassa, että rahaa tulee koko ajan tasaisena virtana. Ei perkele.
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Keisarin uudet vaatteet - mielipidekirjoitus VS 11.11.2009
Mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin 11.11.2009 Vantaan Sanomissa:
Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.
Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.
Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.
Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?
Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.
Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.
Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)
Sampsa Saralehto (VS 28.11.) halusi kuntalaisten mielipidettä enemmän mukaan päätöksen tekoon taloussuunnitelmaa laadittaessa ja vapaa-ajanlautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Hanna Kuntsi ihmetteli vastineessaan paatoksen tekoa (VS 4.11.) ja kulttuurin vastaista asennetta.
Tiukan taloustilanteen aikana yrityksissä karsitaan ensimmäisenä kaikki ylimääräiset mitättömän tuntuisetkin menot pois; palaveritarjoilut, matkustamiset, kurssit jne. muiden säästötoimien ohella. Työntekijät ymmärtävät kohtuullisen hyvin nämä leikkaukset.
Julkisella puolella puhutaan kovasti säästötoimista ja jotain tapahtuukin, mutta silti rahaa syydetään käsittämättömän avokätisesti käsittämättömiin kohteisiin. Perusteena ei mielestäni käy, että kyseinen meno on kaupungin mittakaavassa mitättömän pieni. Olkoon kuinka kulunut tosiasia tahansa; pienien menojen karsimisista syntyy loppujen lopuksi isot säästöt, kun niitä pieniä menoja on tarpeeksi paljon. Lisäksi monet näistä säästöistä olisivat moraalisesti oikein; jos esimerkiksi päiväkotien menoissa säästetään niin, että jokaista pientäkin hankintaa jolla voitaisiin parantaa päiväkodin arkea on harkittava todella huolellisesti ja samana vuonna Vantaa tukee esim. tällaista hanketta 2000 eurolla: "Matka Lappiin, Norjaan ja Islantiin tutkimaan valon olemusta keväällä ja kesällä. Matkan tarkoituksena on tuottaa valokuvanäyttely ja tanssiproduktion valosuunnittelu", joku ei mielestäni rimmaa - olkoon sitten kuinka populistisesti ajateltu tahansa. Ja tämä on vain yksi esimerkki.
Kulttuurin tukemisessa minua on aina ihmetyttänyt tulosvastuun puute. Yksinkertaisen miehen yksinkertainen esimerkki: eihän kaupunki tukisi kirvesmiestäkään joka rakentaisi toistuvasti niin huonoja taloja ettei kukaan ostaisi niitä. Mikseivät teatterit, tanssi- ja kuvataiteilijat tee niin houkuttelevia "tuotteita", että kansa kävisi tasaisena virtana haltioituneena pää kallellaan ihastelemassa teoksia ja kulut voitaisiin rahoitettaa pääsylipputuloilla? Miksi Vantaan pitää tukea oopperaa 530 000 eurolla joka vuosi? Vanha kunnon keskustelunaihe, joka pulpahtaa aika ajoin esiin. Vai onko kyse siitä, että joku kulttuurin alue on ns. parempaa (=fiksumpaa) kuin toinen ja sen vuoksi tuen kyseenalaistaminen on väärin?
Tiukan tilanteen aikana menoja on voitava priorisoida. Lisäksi on pidettävä mielessä, että puhumme kokoajan kuntalaisilta, siis sinulta ja minulta, veroina kerättyjen varojen käyttämisestä ja kohdentamisesta. Eikä kukaan ole nyt puhunut näissä yhteyksissä lasten ja nuorten kulttuuriopetusten leikkaamisesta.
Lopuksi vinkkinä, nyt Lapissa olisi erinomaisen pimeää mikäli joku haluaisi lähteä vaikka tutkimaan pimeyttä tanssiteostaan varten. Eikä varmasti tarvitse pelätä, että kukaan paljastaa keisarin uusia vaatteita.
Timo Uppala
vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan jäsen
kaupunginvaltuutettu (PS)
keskiviikko 4. marraskuuta 2009
Vapaa-ajan lautakunnassa pitkä kokous
Vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan kokous 3.11.2009 klo 17:30
Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.
VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.
Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €
- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.
Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).
Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.
Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.
Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.
Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.
Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.
Kuultiin aluksi Asko Rutilan esitys toiminta-avustusten jakamisesta. Juurikkala antanut toimeksiannon selvitykselle 04/2009.
VAPAS jakaa 3 097 416 € vuodessa toiminta-avustuksia - toimialoista eniten.
Kulttuuripalvelut, yhteensä 974 930 €
Liikuntapalvelut, yhteensä 1 134 000 €
Nuorisopalvelut, yhteensä 390 760 €
Alueraha yhteisöille, yhteensä 145 821 €
Työllistämisavustukset järjestöille, yhteensä 451 906 €
- Liikunta-avustuksissa ohjeellinen painotus: 60% nuorille, aikuisille 40%. Kysyin onko jako toteutunut, ei osattu vastata. Parempi jakaa enemmän nuorille ja lapsille.
- Pohtivat pisteytystä vaihtoehtona jakamiseen. Ihan hyvä, jotta voidaan laittaa samalle viivalle hakijat, JOS kriteerit ovat hyvät. Varjopuolina yhdistysten mahdolliset haamujäsenet ja jos urheiluseuroissa kriteerinä on menestys kansallisissa sarjoissa, se aiheuttaa kilpailua hinnalla millä hyvänsä.
- Neuvontaa avustusten hakemiseen, höpö höpö, pitää nähdä vähän vaivaa - tehdään käyttöliittymät niin helpoiksi että kaikki osaavat hakea
- toimintatilojen muodossa saa n. 30 järjestöä, yhteensä rahallisesti laskettuna n. 930 000€ - huikea summa! Listaa näistä ei ole saatu.
Määrärahojen korotukset talousarvioon: Liikuntapalvelujen menoissa korotustarve on 147 000 euroa, johtuen sisäisten vuokrien noususta (382 000 euroa).
Kunnostettava rakennus, Lustikulla, on huoneistoalaltaan 233 m2. Talo sijaitsee siinä Backaksen tilan lähellä Ylästöntien varrella. Korjauskustannusarvio
430 000 €. Todella korkeat kustannukset eriteltynä, huh. Noille nurkille tarvitaan ehdottomasti nuorisotilaa, mutta kustannuksia on saatava alas.
Valittiin Vantaa-palkinnon saaja: palkinto meni korkeammalle, paremmalle kulttuurille. Varmasti pitkän linjan ansiokkaasti toiminut henkilö, ei siinä mitään. Esitin toista ehdokasta ja ehdotustani kannatettiin, mutta palkinnon saajasta ei kuitenkaan äänestetty.
Yhteispalvelupisteistä esitys. Henkilöstöä vähennetään, siis sieltä missä oikeasti veronmaksajille on virkamiehistä apua.
Erittäin hyvin tehty esitys, jossa mm. asiakasmäärät palvelutunneittain.
Kysyin maanläjitysasiasta, itsekin palvelua käyttäneenä ihmettelin tuota lippu-lappusysteemiä: osta Myrtsistä läjityslippuja arvioisi mukaan tarvitsemasi määrä, kaiva maa ylös, kuskaa läjityspaikalle ja toivo, että ostetut liput riittävät. Voisi suoraan käydä YTV:n sorttiaseman tyyliin kuskaamassa maan ja maksamassa siellä paikanpäällä suoraan.
Kokouksen perkele venyi yli kolmen tunnin, joten tulipa taas vantaalaisille veronmaksajille lisää kuluja.
perjantai 30. lokakuuta 2009
Valtuuston taloussuunnitelmainfo - osa 2, tupla tai kuitti sekä hurskastelua
Ryhmät olivat tehneet taloussuunnitelmasta etukäteen kysymyksiä, joihin toimialojen edustajat vastasivat vuorollaan.
Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.
Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.
Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.
Vastaus:
"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.
Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "
Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.
Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.
Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."
ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.
Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.
Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?
Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.
Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"
Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...
Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.
Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "
Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.
Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.
Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.
Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"
Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!
Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."
Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.
Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.
Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:
"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.
Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."
Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.
Meidän ryhmämme oli väsännyt 40 kysymystä, joilla haimme selvyyttä muutamiin epäselviin asioihin sekä selvitimme kukin omalta osaamisalueeltamme kaupungin tapaa käyttää verorahojamme asioiden hoitamiseen.
Olimme tehneet exceliin kysymyksemme, joissa oli suoraan viittaus sivunumeroon ja kohtaan josta halusimme lisätietoa. Vastausmetodi vaihteli toimialoittain, mutta kyllä sieltä selvää sai millä tolalla asiat ovat. Toisaalta valtava kysymysmäärä arvelutti, sillähän aiheutetaan jättiläistyömäärä virkamiehille, joiden liksan me maksamme.
Halusin tietää mm. "Miten on varauduttu verotulojen vähenemiseen, mikäli kotimarkkina alojen massatyöttömyys toteutuu? Millaisiin nopeisiin korjausliikkeisiin on varauduttu?". Koko orkesterin pyörittäminen perustuu lähes täysin kunnallisveron tuottoon. Mikäli talous sakkaa pahemmin, ollaan oikeasti kusessa. Siinä ei auta veronkorotukset. Turha hinkua lisää sinne ja lisää tänne.
Vastaus:
"Vantaalaisten ansiotuloista 78 % tulee palkkatuloista, 16 % eläketuloista ja loput työttömyysturvasta, muusta sosiaaliturvasta sekä elinkeinotuloista, kustakin noin 2 %. Vuoden 2010 palkkatulojen kasvuksi on arvioitu noin 1,6 % eli hieman koko maata paremmaksi (0,9%). Eläketulot ovat kertyneet tasaisesti noin 7-8 % tasoa vuodessa. Yhden prosenttiyksikön muutos palkkasummassa muuttaa verovuodelta maksettavaa kunnallisveroa noin 5 milj. euroa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä tarkoittaa Vantaalla noin 1000 palkansaajan joutumista ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Keskimääräisillä vuosituloilla laskettuna tällainen työttömyyden kasvu vähentää kaupungin verotuloja noin 3 milj. euroa vuodessa. Palkkasumman muutos ja työttömyyden prosentin kasvun aiheuttama muutos mahtuvat prosentin virhemarginaaliin.
Vuoden 2010 verotuloarviot perustuvat lokakuussa 2009 päivitettyyn kuntien verotuloennustekehikkoon ja vastaavaan kuntakohtaiseen ennusteeseen paikallisesti soveltaen. Kunnallisveroarviosta vuodelle 2010 arvioidaan noin 18 milj. euroa kertyvän tuloveroprosentin 0,50 prosenttiyksikön nostosta. Muu pieni kasvu tulee ansiotulojen kasvusta. Kuntien taloudellinen liikkumavara jo tänä vuonna on kaventunut dramaattisesti ja lähes kaikki kunnat velkaantuvat tänä ja ensi vuonna
voimakkaasti. Tilanteen muuttuessa verotulojen osalta kaupunki joutuu arvioimaan ensisijaisesti investointeja mutta myös menotalouttaan tuloja vastaavasti. "
Toivottavasti voidaan silloin laittaa samantien menohanat kiinni, siis samantien niinkuin yrityksissäkin tehdään.
Kysyin listausta projekteista (Listataan kaupungin projektien hallintasalkusta kaikki projektit, lyhyt kuvaus tavoitteesta, aikataulu, budjetti, toteutuneet kustannukset ja valmiusaste), sain vastauksena sekalaisen määrän erilaisia projektin nimiä ja joiltain toimialoilta tuli myös arvio ensi vuonna projektiin kuluvasta rahasta. Kaupungilla ei siis ole yhtenäistä tapaa hallita ja valvoa projektejaan, joten himpun verran suuri vaara on, että verovaroja kuluu vuosia kestäviin hankkeisiin ilman että kukaan kysyy miksi.
Kysyin myös ITIL:in (IT Infrastructure Library, kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen) käytöstä Vantaan kaupungin tietohallinnossa. Vastaus: ""ITIL" ei ole käytössä johdonmukaisesti/puhdasoppisesti/koko laajudessaan. Joitakin ITIL:iin sisältyviä käytäntöjä on ICT-palvelutuotannossa soveltaen käytössä."
ITILin käyttöaste kuvastaa organisaation kypsyyttä ja kykyä hallita IT-palveluita. Vastauksesta voi rivien välistä lukea, että kehitettävää on. Ja taas saattaa olla verovarojen käytössä löysää.
Piti myös mielenkiinnosta saada tietää kuinka paljon varoja käytetään Teamware-sähköpostin vuosittaiseen ylläpitoon - paljon! Ohjelma sinänsä hoitaa homman eli mailit lähtee ja tulee, mutta aika rupinen käyttöliittymä aiheuttaa extratyötä.
Taloussuunnitelmasta ilmeni myös varojamme käyttävä Vantaan innovaatioinstituutti Oy. Muut ryhmät olivat myös kyselleet tästä. YTJ näytti Oy:stä tällaista tietoa: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy, edellinen nimi Kent Filmi Oy. 1,3 MEur menee tähän firmaan vuodessa kaupungin varoja. Mikä, mikä?
Ja vastaus:
"Vantaan Innovaatioinstituutti (tämä kysymys kuulunee oikeasti yrityspalveluille, joten alla vain päälinjoja) Vantaan Innovaatioinstituutti on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. Innovaatioinstituutin tehtävä vrt. yrityspalvelut Yrityspalvelut kehittävät ja täytäntöönpanevat Vantaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aktiivista maankäyttöpolitiikkaa. Yrityspalvelut vastaavat osana toimintaansa elinkeinopoliittisesti merkittävistä maankäyttöyhtiöistä
Innovaatioinstituutin tehtävänä on toteuttaa Vantaan kilpailukykyohjelmaa sekä metropolialueen kilpailukykystrategian toimenpiteitä. Yhtiö tukee tieteellisesti innovatiivista elinkeinotoimintaa tarjoamalla kehitys-, koulutus- ja markkinointipalveluita. Yhtiön tavoitteena on yhteistoiminnassa yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa edistää teknologisten innovaatioiden syntymistä ja monipuolistaa niiden käyttömahdollisuuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Marja-Vantaa ja Aviapolis alue Vantaalla toimivat innovaatioiden kehitysympäristöinä.
Innovaatioinstituutin rahoitus: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4.5.2009 § 6 Vantaan innovaatioinstituutin rahoitussopimuksesta vuosille 2009–2011. Kaupunki
on varannut 1 300 000 euron määrärahan Innovaatioinstituutin toimintaan vuosina 2009, 2010 ja 2011. Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tekemään sopimukseen teknisluontoisia tarkistuksia ja että Vantaan Innovaatioinstituutti Oy raportoi tuloksistaan kaupunginhallitukselle kahdesti vuodessa.
Po. yhtiö kuuluu hallinnollisesti Maankäytön ja ympäristön -toimialan seurantaan. Yhtiö on perustettu vuoden 2009 aikana siten, että Kent Filmi Oy:n yhtiöjärjestystä sekä yhtiön nimeä muutettiin keväällä 2009. Kent Filmi Oy, jonka pääasiallinen liiketoiminta koostui Bio Grandille edelleenvuokratusta liiketilasta sekä suoraan vuokratusta kalustosta ja irtaimistosta, myi omaisuutensa vuokramiehelle tammikuussa 2009. Yhtiölle kerääntynyttä varallisuutta voidaan nyt hyödyntää Innovaatio-instituutti Oy:n toiminnassa sekä samalla voitiin eliminoida Kent Filmi Oy:n kohdalla piilevä veroriski. Edelleenvuokrattua liiketilaa koskeva vuokrasopimus on jäänyt Innovaatio-instituutti Oy:öön. Vuokrasopimus erääntyy noin kahden vuoden kuluttua. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 talousarviota hyväksyttäessä sijoittaa Innovaatio-instituutti Oy:n toimintaan kolmen vuoden ajaksi siten, että
ensimmäisen vuoden sijoituksen määrä oli 1,3 milj. euroa. Muilta osin tarkemman selvityksen yhtiön toiminnasta antaa apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki"
Toivottavasti yhteisiä varojamme käytetään tässä viisaasti...
Kysyin onko länsimetroon varauduttu millään lailla. Kehärata ampuu itään, länsimetro länteen. Väli jää tyhjäksi. Poikittaista raideliikennettä ei ole. Steissin kautta poukkoileminen ei auta poikittaisliikenteessä.
Ja vastaus:
"Tulevan viiden vuoden seudullisessa linjastosuunnitelmassa ei ole länsimetroa eikä sen liityntäliikennettä ei myöskään raide-Jokeria. Länsimetron liityntälinjaston luonnos on ollut lausunnolla mm. Vantaalla ja tässä yhteydessä Vantaa on korostanut poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien tärkeyttä Vantaalta Otaniemeen. Seudullinen bussiyhteys Jokeri 2 sisältyy seudun joukkoliikennesuunnitelmaan vuoteen 2014 mennessä. Vantaan oman poikittaisen bussiyhteyden on suunniteltu kulkevan Ylästön kautta. Likimain samaa yhteysväliä kuin bussilinjalla on yleiskaavassa varauduttu hoitamaan myös raitiovaunuyhteytenä. Seudullisen maankäytön ja raideliikenteen yhteen kytkemisen selvittäminen tapahtuu meneillään olevaan HLJ2011-suunnitteluun sisältyvässä MARA-työssä. "
Jassoo ei ole suunnitelmissa, eikä heti tulekaan. Poikittainen dösäliikenne, olkoon se mitä jokeri- tai ifk-linjaa tahansa ei paljoa houkuttele. Yleensä näillä matkustaminen on sellaista arkipäivän sight seeing-reissaamista, koukitaan kaikki kylät matkan varrelta ja matkanteko on hidasta kuin fan.
Kysyimme myös eri toimialoilta kohtia kuten "muut menot" ja lisäksi sellaisista kohdista lisäselvitystä, mitkä olivat nousseet lievää törkeämmin. Ihan kelpo vastauksia.
Kysyin mitä Helsinki-Vantaa yhdistymisselvitys maksaa.
Vastaus: "Kaupunginhallituksen menokohdalle on varattu määrärahaa Helsinki - Vantaan yhdentymisen selvitykseen ja seutuhallintoselvitykseen 600 000 € (konsulttityöt). Valmisteluryhmän jäsenten sijaisuuksien hoitoon on varattu 300 000 € (sivukultut 85 000 €) Seutuhallintoselvitystmk:n ja HeVatmk:n kokouspalkkioihin on varattu 14 250 €"
Aika hemmetin paljon rahaa menee, joten tätä on seurattava todella tarkasti että saadaan laadukas tutkimus. Seurantaryhmä on avainasemassa. Toivottavasti siellä ei ole joo-miehiä ja henkilöitä joiden ainoa tarkoitus on saada itsensä näkyville esim. eduskuntavaaleja varten. Siellä pitää vaatia mahdollisen päätöksenteon pohjalle laadukasta raporttia!
Valtuutettujen kysymyksissä vihreiden Sini Alen heitti ensin katseen lehtereille ja pyysi sitten puheenvuoroa, jossa topakasti vaati kuria kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden ulkomaanmatkailuun. Erittäin hyvä vaatimus, mutta MITÄS ihmettä?
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan pöytäkirjassa 4.6.2009 lukee näin:
"Neuvottelukunnan edustaja on ollut mukana sekä Rotterdamin että Timisoaran teemaseminaareissa: Rotterdamissa oli Seija Puha ja Timisoarassa oli Harun Osmani. Brysseliin MILE-verkoston loppuseminaariin neuvottelukunta valitsi 16.4. kokouksessaan edustajakseen Hassan Osmanin ja Sini Alénin. Lisäksi seminaariin matkustivat kaupunginhallituksen edustajana Seija Puha, Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Timo Juurikkala, MILE-hankkeen Vantaan vastuuhenkilönä Hannele Lautiola ja MILEn projekti-työntekijänä Anu Anttila."
Mainitsin tästä infon jälkeen Alenille ettei puheenvuoro mennyt ihan linjassa sen kanssa mitä on tullut alkukesästä tänä vuonna itse tehtyä. Vastaus oli aseistariisuva: "Mutta tämä oli HYVÄ MATKA". Ok, sitten ei mitään. Ihan hienoa, että meidän verorahoilla tehdään vain HYVIÄ MATKOJA. Pokkaa on, siitä pisteet.
Viime yönä viimeistelin esityksemme kaupungin taloussuunnitelmaamme. Esitämme hyviä hyviä säästökohteita ja tarpeellisia kehityskohtia ja jäämme kuitenkin plussalle reilusti. Mä laitan niistä tarkemmin tänne, kun ne on julkistettu.
Kaupunginhallituksen esityslistalla on mun aloitteeni Linnaisten ja Pähkiksen välisen kevyen liikenteen väylän valaisemisesta. Tilanne näyttää hyvältä ja mun "huumoriin" Vantaasta pimeyden valtakuntana on vastattu samalla mitalla:
"Kuntatekniikan keskus toteaa aloitteen johdosta seuraavaa:
Rajatorpantien käytävälle välille Espoon raja - Hämeenkyläntie on tilattu valaistussuunnitelma, joka toteutetaan mahdollisimman pian. Ajoradan valaistustolppia työssä ei pystytä hyödyntämään, koska käytävän ja ajoradan väli on liian suuri.
Myöskään Espoon puolella ei käytävä ole valaistu, joten jatkossa Vantaalle saavutaan valoon."
Hieno homma! Tämä on loistava juttu, kirjaimellisesti (jos näin kömpelö sanaleikki menee kenellekään läpi). Naisväki ei ole uskaltanut liikkua yksin tuolta iltaisin, mm. töistä illalla fillarilla palaavat ovat halunneet ukkonsa vastaan, koska reitti on todella pimeä. Toivottavasti tämä jää nyt historiaan. Harmi, ettei muka katuvalaistustolppia voi käyttää. Olisi säästetty fyffeä.
tiistai 27. lokakuuta 2009
Kerrankin mukava kokous, jossa ei tarvinnut kuin myötäillä
Vapaa-ajan lautakunnan jäsenille, niinkuin mulle kuuluu myös olla VAPAS-edustaja jossain alueen yhdistyksessä. Mulla tää yhdistys on Hämeenkylän Muskari ry.
Kävin siis tänään 27.10. Pähkiksessä muskarin vuosikokouksessa.
Meidän Anni on "valmistunut" tästä oppilaitoksesta n. 18 v. sitten, joten toiminta oli tuttua siltä puolelta.
Hyvin järjestetty kokous, hyvät aineistot ja tehokkaan tuntuista toimintaa. 130 oppilasta käy musisoimasta muskarissa ikähaarukassa 0 - 7 v. Tarkka lukujärjestys ja aito jäsemäärä. Rahoituksesta 90% tulee perheiltä ja 4500€/vuosi Vantaan kaupungilta. Järjestäisivät myös päivisin toimintaa päiväkodeissa, mutta kaupungin tasapäistämissääntö estää sen (ei saa olla tarjolla maksullista toimintaa, johon kaikki eivät voi osallistua). Tämä päivämuskari ilmeisesti helpottaisi päiväkotien normirutiineja, mutta kun ei niin ei. Sosialistisessa mallissa kaikkien pitää olla tasapäisiä. Järjestävät myös kesätoimintaa, mutta eivät saaneet siihen kohdeavustusta.
Maanantaina lähetin ryhmämme kysymykset kaupungin taloussuunnitelmaan ja -arvioon. Saimme kasaan n. 40 kysymystä, joihin kaipaamme selvitystä tästä n. 250 sivuisesta lukupaketista.
Lisäksi parhaillaan on tekeillä ryhmien omat esitykset kaupungin budjettiin. Kiireistä aikaa. Samaan aikaan lähes puolen vuoden pimeys näyttää alkaneen. Työmatkoilla fillarilla saa olla aika tarkkana kun näkyvyys on mitä on. Lätkää ja sählyä oon pyrkinyt käymään pelaamassa sen mitä pääsee. Tärkee juttu sekä kropalle, että nupille.
Prätkä on nyt talvilevolla ja teen kämpän viimeistä rakennusta - roskiskatosta. Alkaakin olla lopputarkastuksen aika.
Kävin siis tänään 27.10. Pähkiksessä muskarin vuosikokouksessa.
Meidän Anni on "valmistunut" tästä oppilaitoksesta n. 18 v. sitten, joten toiminta oli tuttua siltä puolelta.
Hyvin järjestetty kokous, hyvät aineistot ja tehokkaan tuntuista toimintaa. 130 oppilasta käy musisoimasta muskarissa ikähaarukassa 0 - 7 v. Tarkka lukujärjestys ja aito jäsemäärä. Rahoituksesta 90% tulee perheiltä ja 4500€/vuosi Vantaan kaupungilta. Järjestäisivät myös päivisin toimintaa päiväkodeissa, mutta kaupungin tasapäistämissääntö estää sen (ei saa olla tarjolla maksullista toimintaa, johon kaikki eivät voi osallistua). Tämä päivämuskari ilmeisesti helpottaisi päiväkotien normirutiineja, mutta kun ei niin ei. Sosialistisessa mallissa kaikkien pitää olla tasapäisiä. Järjestävät myös kesätoimintaa, mutta eivät saaneet siihen kohdeavustusta.
Maanantaina lähetin ryhmämme kysymykset kaupungin taloussuunnitelmaan ja -arvioon. Saimme kasaan n. 40 kysymystä, joihin kaipaamme selvitystä tästä n. 250 sivuisesta lukupaketista.
Lisäksi parhaillaan on tekeillä ryhmien omat esitykset kaupungin budjettiin. Kiireistä aikaa. Samaan aikaan lähes puolen vuoden pimeys näyttää alkaneen. Työmatkoilla fillarilla saa olla aika tarkkana kun näkyvyys on mitä on. Lätkää ja sählyä oon pyrkinyt käymään pelaamassa sen mitä pääsee. Tärkee juttu sekä kropalle, että nupille.
Prätkä on nyt talvilevolla ja teen kämpän viimeistä rakennusta - roskiskatosta. Alkaakin olla lopputarkastuksen aika.
torstai 22. lokakuuta 2009
Ensimmäinen kaupungin budjetin selostustilaisuus 22.10.2009
Valtuustoinfo 22.10.2009 taloussuunnitelmasta vuodelle 2010
Paajanen kertoi taustat suunnitelmalle.
Muutamia poimintoja:
- perusslogan "Vantaa on viisas valinta"
- yksityinen kulutus jelppii taloustilannetta
- Työttömyysprosentit syyskuu 2009: Vantaa lähes 9%, Helsinki lähes 8%, Espoo n. 6%
- avoimien työpaikkojen määrä on 1000 pienempi kuin viimevuonna
- toimeentulotuen määrä 2008 2,5 MEur -> 2009 3,1 MEur
- Vantaa maksaa valtion verotasauksia yli 60 MEur muualle Suomeen
- Vantaan tappio ensikaudelle yli 30 MEur
- verotulot n. 70% Vantaan tuloista
- palkkamenot Vantaan menoista 33%
- Marja-Vantaaseen satsataan paljon, 2015 suunnitellaan asuntomessuja johonkin Marja-Vantaan alueelle
- Vantaa on ostanut maaomaisuutta paljon 2005-2008. Paajasen mukaan myymällä tuolloin hankittua maaomaisuutta saadaan n. vuonna 2012 rahaa velkojen maksuun. Siis on ostettu kalliiseen aikaan ja myydään samaa maata huonoon aikaan... Toisaalta, jos nämä maa-alueet ovat esim. Marja-Vantaan alueilla, kehäradan tuntumassa, tämä kuulostaa järkevältä. Muuten silkkaa hölmöyttä.
Pääpaino tulopuolella on kunnallisveron tuotossa eli että se pysyy ennallaan. Pahoin pelkään, ettei näin käy. Tänään olemme kuulleet uutisista jälleen uusista YT-neuvotteluista. Kaupungin esityksissä mainitaan aina työllisyyden parantaminen - hyvä asia, mutta mieleen pulpahtaa aina ryssissä taannoin ollut lossivahti, joka oli käynyt duunissa vaikka lossi oli hävinnyt yli kymmenen vuotta aiemmin. Eli mistäs sitä työtä taikoo, jos markkinat ei vedä.
Menoja pitäisi supistaa vieläkin rajummin ja keskittyä huolellisesti perustoimintoihin (hoito-, hoivatyöt ja sivistystoimi). -30 MEur tulos ei näytä hyvältä. Mua ei ainakaan lohduta, että sanotaan ettei kunta voi mennä konkurssiin. Samat talouden lait siihenkin pätee, vaikka tuotteet on erilaisia kuin muissa firmoissa.
Isoissa firmoissa taloustilanteen ollessa tiukka otetaan palaveripullat pois, vaikka kustannus on marginaalinen, kaikki koulutus ja matkustus pudotetaan minimiin ja YT:t käynnistyvät usein samantien. Itselleni kuului eräässä aikaisemmassa työpaikassa ryhmäni utilisaation (käyttöaste, paljonko laskutettavaa / työaika) laskeminen ja raportointi. Ei todellakaan ollut ykköshauskin tehtävä, mutta tietyllä lailla järkeenkäypä. Konkretisoi isonkin firman perustehtävää - tuottavuutta ja tehokkuutta.
Olis kiva nähdä pitkän linjan julkisen sektorin hallinnon ihmisiä siirtyvän edes hetkeksi yksityiselle puolelle. Vois tulla lintukotoa ikävä.
Eikä tää ole pelkästään kateuden vuoksi, ettei toisilla saa olla lungimpaa työtä kuin toisilla. Moraalisesti on helvetin väärin, että kuntalaiset työntävät kymmenyksensä tuloistaan pakolla kunnalle ja nämä selkänahasta revityt varat tuhlataan tehottomuuteen ja jonninjoutavuuksiin. Tehdään kuntalaisilla kysely minne he haluavat kunnan käyttävän verovaransa ja minne eivät. Tyyliin eniten tänne, vähinten tänne. Mitähän tulis tulokseksi, saisko valoa tutkivat tanssijat Lapin matkoilleen kunnan rahaa, saisko kaikenmaailman projektit jne.
Oon itse nyt duunissa, on yks yliheitto menossa. Odottelen testaajilta parhaillaan statusraportteja. Viikonloppu menee myös töissä. Huomenna käväisen mökillä, sinne tulee ilmalämpöpumpun asentaja. Koti lämpiää maalämmöllä ja pian mökki ilmalämmöllä. Eko-eko.
Paajanen kertoi taustat suunnitelmalle.
Muutamia poimintoja:
- perusslogan "Vantaa on viisas valinta"
- yksityinen kulutus jelppii taloustilannetta
- Työttömyysprosentit syyskuu 2009: Vantaa lähes 9%, Helsinki lähes 8%, Espoo n. 6%
- avoimien työpaikkojen määrä on 1000 pienempi kuin viimevuonna
- toimeentulotuen määrä 2008 2,5 MEur -> 2009 3,1 MEur
- Vantaa maksaa valtion verotasauksia yli 60 MEur muualle Suomeen
- Vantaan tappio ensikaudelle yli 30 MEur
- verotulot n. 70% Vantaan tuloista
- palkkamenot Vantaan menoista 33%
- Marja-Vantaaseen satsataan paljon, 2015 suunnitellaan asuntomessuja johonkin Marja-Vantaan alueelle
- Vantaa on ostanut maaomaisuutta paljon 2005-2008. Paajasen mukaan myymällä tuolloin hankittua maaomaisuutta saadaan n. vuonna 2012 rahaa velkojen maksuun. Siis on ostettu kalliiseen aikaan ja myydään samaa maata huonoon aikaan... Toisaalta, jos nämä maa-alueet ovat esim. Marja-Vantaan alueilla, kehäradan tuntumassa, tämä kuulostaa järkevältä. Muuten silkkaa hölmöyttä.
Pääpaino tulopuolella on kunnallisveron tuotossa eli että se pysyy ennallaan. Pahoin pelkään, ettei näin käy. Tänään olemme kuulleet uutisista jälleen uusista YT-neuvotteluista. Kaupungin esityksissä mainitaan aina työllisyyden parantaminen - hyvä asia, mutta mieleen pulpahtaa aina ryssissä taannoin ollut lossivahti, joka oli käynyt duunissa vaikka lossi oli hävinnyt yli kymmenen vuotta aiemmin. Eli mistäs sitä työtä taikoo, jos markkinat ei vedä.
Menoja pitäisi supistaa vieläkin rajummin ja keskittyä huolellisesti perustoimintoihin (hoito-, hoivatyöt ja sivistystoimi). -30 MEur tulos ei näytä hyvältä. Mua ei ainakaan lohduta, että sanotaan ettei kunta voi mennä konkurssiin. Samat talouden lait siihenkin pätee, vaikka tuotteet on erilaisia kuin muissa firmoissa.
Isoissa firmoissa taloustilanteen ollessa tiukka otetaan palaveripullat pois, vaikka kustannus on marginaalinen, kaikki koulutus ja matkustus pudotetaan minimiin ja YT:t käynnistyvät usein samantien. Itselleni kuului eräässä aikaisemmassa työpaikassa ryhmäni utilisaation (käyttöaste, paljonko laskutettavaa / työaika) laskeminen ja raportointi. Ei todellakaan ollut ykköshauskin tehtävä, mutta tietyllä lailla järkeenkäypä. Konkretisoi isonkin firman perustehtävää - tuottavuutta ja tehokkuutta.
Olis kiva nähdä pitkän linjan julkisen sektorin hallinnon ihmisiä siirtyvän edes hetkeksi yksityiselle puolelle. Vois tulla lintukotoa ikävä.
Eikä tää ole pelkästään kateuden vuoksi, ettei toisilla saa olla lungimpaa työtä kuin toisilla. Moraalisesti on helvetin väärin, että kuntalaiset työntävät kymmenyksensä tuloistaan pakolla kunnalle ja nämä selkänahasta revityt varat tuhlataan tehottomuuteen ja jonninjoutavuuksiin. Tehdään kuntalaisilla kysely minne he haluavat kunnan käyttävän verovaransa ja minne eivät. Tyyliin eniten tänne, vähinten tänne. Mitähän tulis tulokseksi, saisko valoa tutkivat tanssijat Lapin matkoilleen kunnan rahaa, saisko kaikenmaailman projektit jne.
Oon itse nyt duunissa, on yks yliheitto menossa. Odottelen testaajilta parhaillaan statusraportteja. Viikonloppu menee myös töissä. Huomenna käväisen mökillä, sinne tulee ilmalämpöpumpun asentaja. Koti lämpiää maalämmöllä ja pian mökki ilmalämmöllä. Eko-eko.
maanantai 19. lokakuuta 2009
Kaupunginvaltuusto 19.10.2009
Alkuun nimitysasioita, mm. Pietari Jääskeläinen luopui KH:n paikastaan ja tilalle valittiin Jaakko Niinistö, niinikään PS, mutta Pähkinärinteestä.
Kohta 16. Lainanottovaltuuden korotus vuodelle 2009
Puheenvuoroni:
Nettolainanottovaltuutusta esitetään korotettavaksi 140 MEur eli nyt lisätään n. 70 Meur puolet lisää edelliseen valtuutukseen.
Nykyiset korkomenot ovat n. 40 miljoonaa euroa kasvaen n. 2 MEur joka vuosi - normaalin lainanlyhennysten lisäksi.
Tämä uusi valtuutus lisää korkomenoja 3,5 MEur / vuosi, jos lainan korko olisi n. 5% niin kuin nyt näyttää olevan. (Lipponen kävi kokouksen jälkeen kertomassa, että korkotaso on pudonnut 2,6%:iin, aiemmissa arvioissa olleesta 5%:sta)
Vantaa-sopimuksessa on ensivuodelle esitetty 140 MEur lainanottoa ensi vuodelle.
Nykyisellä menolla ei päästä talousjohtaja Tikkalan ansiokkaasti talousseminaarissa esittämään 3 - 3,5% menojen kasvuun ja laskevaan velkaantumisskenaarioon. EI millään.
Tikkalan velkaskenaario, huom! 3-3,5% menojen kasvulla käyrä taipuisi oikeaan suuntaan! Huom2! Miljardin euron velkaraja menee rikki aivan pian 2010-2011. Siis miljardi!
Mihin tämän vuoden lainaraha menee? Otetaanko ensi vuonna 140 MEur? Vai riittääkö se?
Apulaiskaupunginjohtaja(talous) Lipponen vastasi, että mun esittämät korkomenot ovat yläkanttiin - oikea korkomenosumma on vain vähän yli puolet esittämästäni. Rahaa tarvitaan kuulemma normaaleihin menoihin, sekä kehärataan ja
ja kehä III:sen rakentamiseen. Ensi vuoden lainanmäärä sovitaan budjettineuvotteluissa. Paajanen kävi toteamassa kokouksen jälkeen, että kaupunki ei voi mennä konkurssiin, lainan ottaminen on ikäänkuin osamaksulla investointien maksamista.
Vastasin repliikissä, että perustin 40 MEur korkomenot / vuosi kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan. Joudun uskomaan annetun
materiaalin oikeellisuuteen ja lukemaan sitä "käsi raiteella". Lipponen ei kommentoinut tähän mitään.
Ilmari Heinonen (vas.) kysyi ottaako Vantaa "pikavippejä", miten nämä lainat kuoletetaan.
Kohta 19. Lasten kotihoidon tuen Vantaa-lisän korotus ja ehdollistaminen eli kaikki lapset himassa -> Vantaa-lisää saa korotettuna
Mikko Mäkelä kysyi miten tieto suuremman Vantaa-lisän mahdollisuudesta meinataan jakaa koteihin, sekä tullaanko seuraamaan järjestelyn taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lehto-Häggroth vastasi, että tieto viedään koteihin ja vaikutuksia tullaan seuraamaan tarkasti.
Niinistön Jaakko kannatti lämpimästi vantaa-lisän ehdollistamista.
Kohta 21. Vastaus demarien ehdotukseen Länsimäen terveysaseman avaamiseksi stadilaisille (mellunmäkiläisille)
Herätti paljon puheenvuoroja ja keskustelu ajautui vantaa-sopimukseen. Vasemmistoälymystöradikaali Saramo keskitti puheenvuoronsa "terävän kärjen" tuppisuisiin perussuomalaisiin, jotka eivät olleet mukana tekemässä vantaa-sopimusta ja "auttamassa" vasemmistoa terveyspalveluiden kehittämisessä. Niinpä: se, että emme olleet vantaa-sopimuksessa mukana, mahdollistaa meille oikeasti tärkeiden asioiden esilleottamisen. Voimme myös kannattaa avoimesti hyviä asioita, mitä vantaa-sopimuksessa on.
Sosiaalitoimen apul.kaupunginjohtaja Salminen vastasi, että HusLab on päättänyt lopettaa labratoiminnat Länsimäessä. Fakta.
Saramo väitti, että me olemme esittäneet omassa esityksessämme mm. lisälainan ottamista. Huuhaa! Meidän esitys on kokonaisuudessaan täällä mun blogissa. Sini Alen taisi tokaista, ettei perussuomalaiset ole esittäneet mitään vaihtoehtoa vantaa-sopimukselle. Torppasimme usealla suulla tämän väitteen. Alen myönsi myöhemmin sittenkin nähneensä meidän esityksemme.
Vasemmalla on aitojakin hyviä tyyppejä, jotka ajavat aidosti Vantaan ja oman alueensa asiaa. Joillekin taas Vantaan asiat on vain ikävä välivaihe egobuustausmatkalla kohti terävintä kärkeä. Onneksi fuula on aina fuulaa ja falskius paistaa kilsan päähän. Pitäis vaan muistaa niitä muitakin matkalla "maineeseen", on ikävä tulla sit lippis kourassa niitä samoja naamoja vastaan.
Mä oon joskus nähnyt jossain enkeleiden swappimyyntipöydällä tarran jossa luki enkuksi, että: "mitä on sanottu tässä huoneessa - pysyy tässä huoneessa". Yleensä ottaen kaikki siviili- ja harrastuspiirien periaatteet ja moraali menee ihan eriratoja politiikassa. Valitettavasti.
Suurin ongelma Vantaalla on (tieto on vuoden 2009 taloussuunnitelmasta - tilanne on vielä huonompi nyt)
toimintamenot / asukas = n. 7000€
verotulot / asukas = n. 4000€
Menoja lisätään jälleen lisälainalla. Eli kuilu menojen ja tulojen välillä syvenee entisestään. Kukaan vantaa-sopimuksen leiristä ei edelleenkään ole esittänyt karuja, karheita ja ikäviä säästöjä. Loppujen lopuksi joutuu kuitenkin pyllistämään jollekin, se vaan on näin. Menoja on saatava alas. Tulee pinkeät budjettineuvottelut!
Alkuun nimitysasioita, mm. Pietari Jääskeläinen luopui KH:n paikastaan ja tilalle valittiin Jaakko Niinistö, niinikään PS, mutta Pähkinärinteestä.
Kohta 16. Lainanottovaltuuden korotus vuodelle 2009
Puheenvuoroni:
Nettolainanottovaltuutusta esitetään korotettavaksi 140 MEur eli nyt lisätään n. 70 Meur puolet lisää edelliseen valtuutukseen.
Nykyiset korkomenot ovat n. 40 miljoonaa euroa kasvaen n. 2 MEur joka vuosi - normaalin lainanlyhennysten lisäksi.
Tämä uusi valtuutus lisää korkomenoja 3,5 MEur / vuosi, jos lainan korko olisi n. 5% niin kuin nyt näyttää olevan. (Lipponen kävi kokouksen jälkeen kertomassa, että korkotaso on pudonnut 2,6%:iin, aiemmissa arvioissa olleesta 5%:sta)
Vantaa-sopimuksessa on ensivuodelle esitetty 140 MEur lainanottoa ensi vuodelle.
Nykyisellä menolla ei päästä talousjohtaja Tikkalan ansiokkaasti talousseminaarissa esittämään 3 - 3,5% menojen kasvuun ja laskevaan velkaantumisskenaarioon. EI millään.
Tikkalan velkaskenaario, huom! 3-3,5% menojen kasvulla käyrä taipuisi oikeaan suuntaan! Huom2! Miljardin euron velkaraja menee rikki aivan pian 2010-2011. Siis miljardi!
Mihin tämän vuoden lainaraha menee? Otetaanko ensi vuonna 140 MEur? Vai riittääkö se?
Apulaiskaupunginjohtaja(talous) Lipponen vastasi, että mun esittämät korkomenot ovat yläkanttiin - oikea korkomenosumma on vain vähän yli puolet esittämästäni. Rahaa tarvitaan kuulemma normaaleihin menoihin, sekä kehärataan ja
ja kehä III:sen rakentamiseen. Ensi vuoden lainanmäärä sovitaan budjettineuvotteluissa. Paajanen kävi toteamassa kokouksen jälkeen, että kaupunki ei voi mennä konkurssiin, lainan ottaminen on ikäänkuin osamaksulla investointien maksamista.
Vastasin repliikissä, että perustin 40 MEur korkomenot / vuosi kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan. Joudun uskomaan annetun
materiaalin oikeellisuuteen ja lukemaan sitä "käsi raiteella". Lipponen ei kommentoinut tähän mitään.
Ilmari Heinonen (vas.) kysyi ottaako Vantaa "pikavippejä", miten nämä lainat kuoletetaan.
Kohta 19. Lasten kotihoidon tuen Vantaa-lisän korotus ja ehdollistaminen eli kaikki lapset himassa -> Vantaa-lisää saa korotettuna
Mikko Mäkelä kysyi miten tieto suuremman Vantaa-lisän mahdollisuudesta meinataan jakaa koteihin, sekä tullaanko seuraamaan järjestelyn taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Lehto-Häggroth vastasi, että tieto viedään koteihin ja vaikutuksia tullaan seuraamaan tarkasti.
Niinistön Jaakko kannatti lämpimästi vantaa-lisän ehdollistamista.
Kohta 21. Vastaus demarien ehdotukseen Länsimäen terveysaseman avaamiseksi stadilaisille (mellunmäkiläisille)
Herätti paljon puheenvuoroja ja keskustelu ajautui vantaa-sopimukseen. Vasemmistoälymystöradikaali Saramo keskitti puheenvuoronsa "terävän kärjen" tuppisuisiin perussuomalaisiin, jotka eivät olleet mukana tekemässä vantaa-sopimusta ja "auttamassa" vasemmistoa terveyspalveluiden kehittämisessä. Niinpä: se, että emme olleet vantaa-sopimuksessa mukana, mahdollistaa meille oikeasti tärkeiden asioiden esilleottamisen. Voimme myös kannattaa avoimesti hyviä asioita, mitä vantaa-sopimuksessa on.
Sosiaalitoimen apul.kaupunginjohtaja Salminen vastasi, että HusLab on päättänyt lopettaa labratoiminnat Länsimäessä. Fakta.
Saramo väitti, että me olemme esittäneet omassa esityksessämme mm. lisälainan ottamista. Huuhaa! Meidän esitys on kokonaisuudessaan täällä mun blogissa. Sini Alen taisi tokaista, ettei perussuomalaiset ole esittäneet mitään vaihtoehtoa vantaa-sopimukselle. Torppasimme usealla suulla tämän väitteen. Alen myönsi myöhemmin sittenkin nähneensä meidän esityksemme.
Vasemmalla on aitojakin hyviä tyyppejä, jotka ajavat aidosti Vantaan ja oman alueensa asiaa. Joillekin taas Vantaan asiat on vain ikävä välivaihe egobuustausmatkalla kohti terävintä kärkeä. Onneksi fuula on aina fuulaa ja falskius paistaa kilsan päähän. Pitäis vaan muistaa niitä muitakin matkalla "maineeseen", on ikävä tulla sit lippis kourassa niitä samoja naamoja vastaan.
Mä oon joskus nähnyt jossain enkeleiden swappimyyntipöydällä tarran jossa luki enkuksi, että: "mitä on sanottu tässä huoneessa - pysyy tässä huoneessa". Yleensä ottaen kaikki siviili- ja harrastuspiirien periaatteet ja moraali menee ihan eriratoja politiikassa. Valitettavasti.
Suurin ongelma Vantaalla on (tieto on vuoden 2009 taloussuunnitelmasta - tilanne on vielä huonompi nyt)
toimintamenot / asukas = n. 7000€
verotulot / asukas = n. 4000€
Menoja lisätään jälleen lisälainalla. Eli kuilu menojen ja tulojen välillä syvenee entisestään. Kukaan vantaa-sopimuksen leiristä ei edelleenkään ole esittänyt karuja, karheita ja ikäviä säästöjä. Loppujen lopuksi joutuu kuitenkin pyllistämään jollekin, se vaan on näin. Menoja on saatava alas. Tulee pinkeät budjettineuvottelut!
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Eka kerran Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa loisimassa - ja jymy-yllätys kokouksessa!!!
Olin tiistaina 13.10.2009 Myyrmäen aluetoimikunnan kokouksessa kutsuttuna alueen valtuutettuna. Eli vailla äänestysoikeutta, mutta sain pitää puheenvuoroja.
Mielenkiintoisia asioita omilta alueilta:
- Luhtitien jatkaminen Varistosta Myrtsiin (aluetoimikunta päätti äänestyksen jälkeen puoltaa tien rakentamista). Esitin kunnollisen ulkoilusillan rakentamista tien yli, koska siitä menee hyvät ladut talvella Petikkoon päin. Tämä uusi suunniteltu tie vähentää varmasti liikennettä Martinkylän- ja Rajatorpanteillä.
- Hämeenkylän Gållaksen navetan (McDonaldsia vastapäätä) purkaminen ja sen paikalle tulee kaupan varastoja. Ehdotin tässä kohdassa kunnollista historian tallentamista valokuvin jne. ennen purkutöitä ja vanhan kuninkaantien linjausten säilyttämistä edes jollain lailla
Aika yllätys oli sen Pähkinärinteen Y-säätiön asuntolan sijaintipaikan vaihtoehtona. Katso ao. linkin takaa lisäaineistosta. Asuntolaan tulee tuettua (=vartioitua) asumista kuntoutuville asunnottomille. Kysyin pähkiksen koulun mielipidettä ja rehtori Kolun mukaan koulun johtokunta oli ollut pähkisvaihtoehdosta huolissaan. Olin aiemmin esittänyt toisessa yhteydessä Petikkoa sijoituspaikaksi.
Pähkiksen lisäksi mm. nämä olivat olleet vaihtoehtoina (pakko kuulemma saada Länsi-Vantaalle, kenenköhän toivomuksesta...):
- Askisto: Alueella on autistien asuintalo, ei vapaita tontteja.
- Hämeenkylä: Pähkinärinteentie 31:n rakentamaton tontti on kooltaan ja sijainniltaan sopiva 2000 k-m2:n suuruiselle hankkeelle.
- Hämevaara: vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on vain 990 k-m2 (Hämeenkyläntie 78); tontti on hankkeelle liian pieni ja alue on yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta, joka tulee suunnitella kokonaisuutena.
- Kaivoksela: kaupungin omistuksessa ei ole vapaata tonttia, mutta alueelle ollaan kaavoittamassa Ncc:n erityisasumishanketta Kaivoksela 3B -alueelle (4200 k-m2). Vanha Kaarelantie 26:ssa sijaitseva Y-tontti ei ole kaupungin omistuksessa.
- Linnainen: kaupunginosan sijainti on syrjäinen palveluihin nähden, vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on 1600 k-m2 (Silatie 3 - 5).
- Martinlaakso: kaksi palvelutaloa, ei vapaita tontteja.
- Myyrmäki: Alueella on Nuorisoasuntoliiton asuintalo, Sininauhasäätiön asuntoja, hoitokoteja ja palvelutaloja,
- Louhelaan on tulossa mielenterveyskuntoutujien asuintalo. Pyörrekuja 1:ssä on päiväkotitontti (1500 k-m2), jossa on nyt lasten leikkipaikka; ei muita vapaita tontteja
- Pakkala: ei vapaita tontteja.
- Petikko: asuintalohanke ei sovellu yritysalueelle; pohjoisempana Koivurinteelle voisi sijoittaa erityisasumista, jota laadittavana oleva asemakaava salliikin muun asumisen yhteyteen, mutta joukkoliikenneyhteydet ja muut palvelut ovat huonommat kuin Pähkinärinteellä. Askisto-Koivurinteen kaavoitus on kesken sopimusneuvottelujen vuoksi.
- Tammisto: ei vapaita tontteja.
- Vantaanlaakso: Alueella on Pelastakaa Lapset ry:n lastenkoti. Perkiöntie 23:ssa sijaitsevan Y-tontin rakennusoikeus on noin 5300 k-m2, jonka toteuttaminen edellyttää Hämeenlinnanväylälle rakennettavaa meluestettä.
- Vapaala: Alueella on kaksi kehitysvammaisten asuintaloa ja alueelle on tulossa Sininauhasäätiön asuntoja, joista osan kaupunki vuokraa. Lisäksi Lastutielle kaavaillaan kahta 700 k-m2 suuruista erityisasumisen kohdetta (asemakaavamuutos nro 002070), mutta nämä tontit ovat liian pieniä tälle hankkeelle.
- Varisto: Alueella on palvelutalo. Ala-asteen koulun vapaalle tontinosalle on tulossa hoitokoti (Attendo MedOne Oy, Varistontie 1), ei vapaita tontteja.
- Veromies: ei vapaita tontteja.
- Viinikkala: ei vapaita tontteja.
- Ylästö: ei vapaita tontteja.
Tässäpä tämä lisäaineisto kokonaisuudessaan:
Lisäselvitys
Ja esityslistan varsinainen kohta.
Merkillistä, että Pakkala tai Tammisto ovat muka jo täyteen rakennettuja. Ja ettei Petikko kävisi ollenkaan.
Pitää miettiä myös näin: jos olet vetänyt keittoa (ja kaikkea millä nupin saa sekaisin) kaksin käsin monta vuotta ja olet nousemassa pikkuhiljaa polvilleen, saattaa raju kontrasti ympäröivään hyvinvointiin v-tuttaa 10:llä. Jos saa asua uudessa kämpässä vaikka teollisuusalueen kupeessa, sieltä voi olla parempi ponnistaa pikkuhiljaa eteenpäin.
Aluetoimikunta päätti vain yhden vastustettua (Aive Pietilä) kannattaa asuntolan rakentamista Pähkinärinteeseen.
Tämä menee seuraavaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sieltä KH:n kautta lopulta valtuustoon. Näissä valmisteluvaiheissa on oltava tarkkana, myöhemmin sitä on vaikea muuttaa.
Mielenkiintoisia asioita omilta alueilta:
- Luhtitien jatkaminen Varistosta Myrtsiin (aluetoimikunta päätti äänestyksen jälkeen puoltaa tien rakentamista). Esitin kunnollisen ulkoilusillan rakentamista tien yli, koska siitä menee hyvät ladut talvella Petikkoon päin. Tämä uusi suunniteltu tie vähentää varmasti liikennettä Martinkylän- ja Rajatorpanteillä.
- Hämeenkylän Gållaksen navetan (McDonaldsia vastapäätä) purkaminen ja sen paikalle tulee kaupan varastoja. Ehdotin tässä kohdassa kunnollista historian tallentamista valokuvin jne. ennen purkutöitä ja vanhan kuninkaantien linjausten säilyttämistä edes jollain lailla
Aika yllätys oli sen Pähkinärinteen Y-säätiön asuntolan sijaintipaikan vaihtoehtona. Katso ao. linkin takaa lisäaineistosta. Asuntolaan tulee tuettua (=vartioitua) asumista kuntoutuville asunnottomille. Kysyin pähkiksen koulun mielipidettä ja rehtori Kolun mukaan koulun johtokunta oli ollut pähkisvaihtoehdosta huolissaan. Olin aiemmin esittänyt toisessa yhteydessä Petikkoa sijoituspaikaksi.
Pähkiksen lisäksi mm. nämä olivat olleet vaihtoehtoina (pakko kuulemma saada Länsi-Vantaalle, kenenköhän toivomuksesta...):
- Askisto: Alueella on autistien asuintalo, ei vapaita tontteja.
- Hämeenkylä: Pähkinärinteentie 31:n rakentamaton tontti on kooltaan ja sijainniltaan sopiva 2000 k-m2:n suuruiselle hankkeelle.
- Hämevaara: vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on vain 990 k-m2 (Hämeenkyläntie 78); tontti on hankkeelle liian pieni ja alue on yleiskaavan täydennysrakentamisaluetta, joka tulee suunnitella kokonaisuutena.
- Kaivoksela: kaupungin omistuksessa ei ole vapaata tonttia, mutta alueelle ollaan kaavoittamassa Ncc:n erityisasumishanketta Kaivoksela 3B -alueelle (4200 k-m2). Vanha Kaarelantie 26:ssa sijaitseva Y-tontti ei ole kaupungin omistuksessa.
- Linnainen: kaupunginosan sijainti on syrjäinen palveluihin nähden, vapaan päiväkotitontin rakennusoikeus on 1600 k-m2 (Silatie 3 - 5).
- Martinlaakso: kaksi palvelutaloa, ei vapaita tontteja.
- Myyrmäki: Alueella on Nuorisoasuntoliiton asuintalo, Sininauhasäätiön asuntoja, hoitokoteja ja palvelutaloja,
- Louhelaan on tulossa mielenterveyskuntoutujien asuintalo. Pyörrekuja 1:ssä on päiväkotitontti (1500 k-m2), jossa on nyt lasten leikkipaikka; ei muita vapaita tontteja
- Pakkala: ei vapaita tontteja.
- Petikko: asuintalohanke ei sovellu yritysalueelle; pohjoisempana Koivurinteelle voisi sijoittaa erityisasumista, jota laadittavana oleva asemakaava salliikin muun asumisen yhteyteen, mutta joukkoliikenneyhteydet ja muut palvelut ovat huonommat kuin Pähkinärinteellä. Askisto-Koivurinteen kaavoitus on kesken sopimusneuvottelujen vuoksi.
- Tammisto: ei vapaita tontteja.
- Vantaanlaakso: Alueella on Pelastakaa Lapset ry:n lastenkoti. Perkiöntie 23:ssa sijaitsevan Y-tontin rakennusoikeus on noin 5300 k-m2, jonka toteuttaminen edellyttää Hämeenlinnanväylälle rakennettavaa meluestettä.
- Vapaala: Alueella on kaksi kehitysvammaisten asuintaloa ja alueelle on tulossa Sininauhasäätiön asuntoja, joista osan kaupunki vuokraa. Lisäksi Lastutielle kaavaillaan kahta 700 k-m2 suuruista erityisasumisen kohdetta (asemakaavamuutos nro 002070), mutta nämä tontit ovat liian pieniä tälle hankkeelle.
- Varisto: Alueella on palvelutalo. Ala-asteen koulun vapaalle tontinosalle on tulossa hoitokoti (Attendo MedOne Oy, Varistontie 1), ei vapaita tontteja.
- Veromies: ei vapaita tontteja.
- Viinikkala: ei vapaita tontteja.
- Ylästö: ei vapaita tontteja.
Tässäpä tämä lisäaineisto kokonaisuudessaan:
Lisäselvitys
Ja esityslistan varsinainen kohta.
Merkillistä, että Pakkala tai Tammisto ovat muka jo täyteen rakennettuja. Ja ettei Petikko kävisi ollenkaan.
Pitää miettiä myös näin: jos olet vetänyt keittoa (ja kaikkea millä nupin saa sekaisin) kaksin käsin monta vuotta ja olet nousemassa pikkuhiljaa polvilleen, saattaa raju kontrasti ympäröivään hyvinvointiin v-tuttaa 10:llä. Jos saa asua uudessa kämpässä vaikka teollisuusalueen kupeessa, sieltä voi olla parempi ponnistaa pikkuhiljaa eteenpäin.
Aluetoimikunta päätti vain yhden vastustettua (Aive Pietilä) kannattaa asuntolan rakentamista Pähkinärinteeseen.
Tämä menee seuraavaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja sieltä KH:n kautta lopulta valtuustoon. Näissä valmisteluvaiheissa on oltava tarkkana, myöhemmin sitä on vaikea muuttaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)
