Avustuksia vastoin isompia linjauksia

Valtuuston infotilaisuus 23.8.

Kuulimme esittelyjä projekteista, joihin kaupunki on lähtenyt mukaan.

Kyse on jälleen voimakkaimmin kasvavasta "teollisuudenhaarasta" Suomessa, maahanmuutosta.

Toinen hanke on "Osallisena Suomessa -hanke: osa kotoutumislakia" ja toinen
"Koulun kerhotoiminnan kehittäminen Vantaalla".

Jälkimmäisessä yhtnä tärkeänä tavoitteena on "Suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden edistäminen (mm. kieli-, kulttuuri- ja kansainvälisyyskerhojen lisääminen ja eri kieli- ja kulttuuritaustoista saapuvien lasten ja nuorten osallistaminen)"

Nämä eivät luonnollisesti ole ilmaisia hankeita. Kerhotoiminnan kehittämiseen on myönnetty valtionavustusta vuosina 2012-2013 180 000€ ja osallisena Suomessa hanketta pääkaupunkiseudulla valtio tukee n. 2,5 milj. eurolla.

Oukei. Eli hankkeissa yritetään saada maahanmuuttajia mukaan yhteiskunnan toimintaan. Tämä vaatii kaupungeilta ja valtion taholta projekteja, rahaa, henkilöresursseja.

Vapaa-ajan lautakunta teki 20.8. kokouksessaan päätöksen, jossa myönnettiin somalien SORASOD yhdistykselle 1700 euroa lasten ja nuorten läksy- ja harrastuskerhon toimintaan. He olivat hakeneet 6600 euroa. Kysyin kokouksessa onko tämä avoin kerho. Tämä läksy- ja harrastekerho ei ole tarkoitettu kaikille.

Esityslistalla oli avustuksissa kaksi erillistä kohtaa:
- Kohdeavustuksien myöntäminen nuorten avoimeen toimintaan
- Kohdeavustuksien myöntäminen nuorten toimintaan

Sorasodin avustushakemus oli siis jälkimmäisessä.

Miten on mahdollista, että valtavalla panostuksella yritämme koko ajan integroida maahanmuuttajaryhmiä yhteiskuntaamme (esim. noilla kahdella uudella projektilla) ja toisaalta annamme samaan aikaan rahaa täysin erilliseen omaan toimintaan?

Aikaisemminhan Sorasod oli hakenut rahaa mm. seminaarin järjestämiseen. Silloin tarkkana olleet virkamiehet olivat havainneet tilityksissä avustusten väärinkäytöksiä: "SORASOD ry on tilityksen toimittamisen yhteydessä toimittanut lukuisia kuitteja, joita ei ole hyväksytty osaksi tilitystä. Ei-hyväksytyt kulut ovat ulkomaanpuheluita, tietokone, kaksi puhelinta sekä useita ruokakauppakuitteja."

Eli sen lisäksi, että rahaa syydetään päämäärättömästi joka suunnasta, leijuu koko ajan toiminnan yllä väärinkäytösten epäily.

Missä on tiettyjen maahanmuuttajaryhmien oma halu osallistua yhteiskuntaamme? Tekeekö jatkuva ulkopuolelta tullut heidän omien asioiden parempi tietäminen näistä maahanmuuttajista "curling-maahanmuuttajia", joille tulee olemaan ylivoimaista integroitua. Teemmekö tällä vastikkeettomalla avustamisella karhunpalveluksen maahanmuuttajille? Eriarvoistammeko eri maahanmuuttajia: toiset integroituvat itse omalla kustannuksellaan ja ponnisteluillaan, toiset saavat kaiken valmiina eivätkä silti integroidu.

Kunnanvaltuustoissa esiintyvät lajityypit

Uusille kunnallisvaaliehdokkaille tiedoksi, tässä omaa arviointia neljan vuoden perspektiivillä päätöksen teosta ja päätöksiä tekevistä ihmisistä

Kaupunginvaltuuston ihmistyypit

Ammattipoliitikko:
Miettii kaikki tehtävät päätökset valtakunnan politiikan ja oman puolueen kannatuksen kautta. Käyttää valtuustokaudesta (työkausi) kuvaavaa nimitystä vaalikausi. Tähtää aina johonkin vaaleihin. Haluaa esille mediassa. Osa bloggaa, koska tähtäimessä on taas seuraavat vaalit, vanhan kaartin porukka ei alennu bloggaamaan.

Bloggaavalla lajityypin edustajalla blogit on mitäänsanomatonta potaskaa, toistelee mielellään muiden sanomisia ja kopioi niitä snadisti muokaten. Esiintyy suurena valtiomiehenä. Ylimielinen.

Osaa puhua ilman paperia aiheesta kuin aiheesta pitkään, mutta ei välttämättä sano mitään. Omaa suoraa Kyllä/Ei-mielipidettä asiasta ei saa ulos.

Työskentelee jossain poliittisesti valitussa elimessä, eduskunta-avustajana, järjestössä, puolueessa tai kansanedustajana. Pelaa omaa ja puolueen peliään, tyyppiin ei voi luottaa hetkeäkään.

Kerskuu "huomaamattomasti" tuntevansa puolueensa johtohahmot ja puhuu heistä tuttavallisesti etunimillä. Voisi olla valmis tekemään vaikka minkä henkilökohtaisen palveluksen puolueen johtohahmolle. Ihan vaikka minkä, sukupuolesta välittämättä. Häikäilemätön oman edun tavoittelija.

Koulutettu yhteiskunnan varoin, muttei ole päivääkään ole ollut tuottavassa työssä esimerkiksi yksityisektorilla. Jos yksityissektorilla on oltu esimerkiksi kesätöissä, tästä muistetaan joka vaiheessa muistuttaa.

Ei ole elänyt normaalia nuoruutta, vaan on ohittanut vaiheen syntymällä 17-vuotiaana ja sukukypsänä. Pukeutunut aina pikkuvanhasti.

Vässykkä:
Ajautunut jonkun tutun houkuttelemana päätöksentekijäksi, ilman oikeaa ihkaomaa "sieraimet väristen" - himoa aiheeseen. Käy kokouksissa, mutta skippaa todella pienen syyn takia kokoukset. Ei vaan kiinnosta, eikä jaksaisi istua pitkiä iltoja kokouksissa. Ei pidä puheenvuoroja, ei tee aloitteita ellei joku tee niitä hänen puolestaan. On aktiivinen SoMessa postaamaan kokousosallistumistaan. Hajuton, mauton, väritön. Laji sekoitetaan helposti puoluekurin vangitsemaan tyyppiin. On taas seuraavissa vaaleissa ehdolla ja sitä seuraavissa ja sitä seuraavissa.

Pätijä:
Jäänyt siviilielämässään vähän saamapuolelle, joten haluaa näyttää tutuille että täällä sitä ollaan, päätöksentekijänä! Haalii luottamustoimia, muttei saa niissä kuitenkaan mitään ihmeempää aikaan. Vaikeuksia tuottaa kirjallista tekstiä, vaikeuksia tuoda sanomaansa selväksi. Kerskailee kaupunginjohtotutuillaan, puhuu näistä tuttavallisesti etunimillä. Kokoushaavi, joka kerää kaikista kokouksista kokouspalkkiot.

Kylänmies: agendalla on ajaa oman alueen asioita henkeen ja vereen. Vastustaa kaikkea omalle alueelleen suunniteltavaa lisärakentamista. Tunnettu hahmo alueellaan eikä välttämättä herätä kaikissa lähiympäristön ihmisissä positiivisia väristyksiä. Yllätyksetön ja simppeli. Kömpelö. Pitää paljon puheenvuoroja, joskus tahattoman komiikan mestari, koska ei osaa kaikkia kokoustekniikan kommervenkkeja. Puolueen agenda ei kiinnosta juurikaan. Jääräpäinen oman tien kulkija. Ei jaksa kiinnostua yleis-diipadaapasta.

Puoluekarja:
Lajityypin edustajia esiintyy erittäin paljon Kokoomuksessa, mutta lajityyppiä on havaittu myös demareissa. Lajityypin käyttötarkoitus on äänestää johtohenkilöiden ohjeiden mukaan. Säälittävää seurattavaa, ei käy kateeksi. Hahmo esiintyy vaalimainoksissa ihmeidentekijänä ja uudisraivaajana. Valtuustokauden jälkeen muut valtuutetut ei välttämättä tiedä edes tämän hahmon nimeä. Huom! tämä on se tyyppi, jota äänestämällä luulit vaikuttavasi oman kyläsi asioihin, koska hän asuu lähellä. Katinkontit, hän äänestää omaa asuinaluettaan vastaan, koska näin on määrätty.

Maailmanparantaja:
Jos käsiteltävä aiheena on vaikka ikäihmisten asiat, laji saa liitettyä tämäkin asian ilmastonmuutoksen, esimerkiksi ideoimalla ikäihmisistä erittyvän metaanin talteenkeräämistä. Yksisilmäinen huumorintajuton tyyppi, jota ei todellakaan talousasiat kiinnosta. Taipuu veronkorotuksiin erittäin herkästi ja suosii passiivista toimettomuutta kuntalaisten elämismuotona.

Esiintyy joukkoliikenteen ja pyöräilyn kannattajana, mutta hahmotetaan kuitenkin usein lähtevän kokouksista omalla autollaan. Näkee ympärillään kaikissa muissa ihmisissä rasisteja. Ummistaa silmät kaikelta maahanmuuton aiheuttamilta haitoilta. Ei voisi ikinä käsittää, että joku voi muuttaa kotikaupunkiin tavoitteenaan hyödyntää täysin maksimaalisesti kaikki vastikkeeton apu. Mikäli maahanmuuttaja tekee rikoksia, se on valtaväestön syy.

Kommari:
Kaikissa asioissa vetää esille ulkoistamisen haitat. Yrittää piiloutua vihreään kaapuun, mutta punoitus paistaa kirkkaasti läpi. Kasvattaisi kaupungin henkilökunnan määrää mielellään tuplasti nykyisestä. Tätäkään tyyppiä ei talousasiat todellakaan kiinnosta, paitsi silloin kun on puhe veronkorotuksista. Symppaa toimettomia toimeentulotuella eläviä.

Menneisyyden vanki, surullinen hahmo. Istuu uppoavassa laivassa, jonka nimi on vaihtunut pariin kertaan.

Summa summarum:
Ja kaikkien näiden hahmojen takana kaupungin poliittisesti valitut virkamiehet nauravat partaansa ja tekevät päätökset ennakkoon muutaman humanterin kanssa. Ohjelmat on valmiiksi painettu jo ennenkuin ne tulevat päätettäviksi. Hämäävät taitavasti "päättäjiä", antamalla tehdä muutaman mitättömän lausemuutoksen päätettävänä olevaan asiaan. Talousasioissa kunnan toimintaa ei ikinä, koskaan, milloinkaan saa verrata yksityisektoriin. Vaikka esimerkiksi hallintoon olisi suoraan otettavissa mallit yksityisektorilta.

Ja lopulta valtuuston sirkus hehkuttaa "onnistumistaan", jos edes ymmärtää mistä lopulta päätti.

Edelläkuvatut hahmot ovat stereotyyppisiä yleistyksiä. Joukosta kyllä näitä löytyy, mutta löytyy myös kombinaatioita.

Ja loppuun kuva mökiltä olohuoneen matolta. Nyt olen tehnyt kaksi lepakonpönttöä, jottei näiden luonnon hyttystuholaisten tarvitse sisään tulla asustelemaan.

Haastattelu VS:ssa, somalien kotouttaminen USAssa vs. Suomessa

Vantaan Sanomien julkaisemasta haastattelusta on poikinut jotain yhteydenottoja. Niihin liittyen pari tarkennusta:

Eduskuntavaaliehdokkuus tosiaan pelattiin PS:n omalla sisäisellä poliittisella pelillä minun ulottumattomiin. Siitä ei pääse mihinkään. Puolueessa on voimia ja näiden voimien vahvoja vanhoja vastavoimia.

Ensimmäisen kerran minulta kysyttiin ehdokkuutta keväällä 2010. Kerroin silloin etten voi sanoa vielä, koska mm. syksyn työt selviää lomien jälkeen. "Voit ilmoittautua mukaan myös syksyllä" jne. Olen kertonut tämän tarinan jo aiemmin blogissani: http://vantaantimo.blogspot.fi/2011/01/eduskuntavaaliehdokkuus-haipyi-jonnekin.html


Osa PS porukasta voidaan sijoittaa poliittisella kartalla vasemmistoliitosta kymmenen kukonaskelta vasemmalle. Heille oleellista on esitellä aina jokaikiseen talousongelmaan lääkkeeksi veronkorotusta.

Vasemmisto PS:n (ja muun vasemmiston) oma katkeruus niitä kohtaan, jotka ovat osanneet ja uskaltaneet ottaa riskiä, tehdä enemmän duunia ja hankkia enemmän purkautuu ulos äänestäjiin vetoavana kohkaamisena kasinopelureiden, wahlroosien ja porvareiden "osallistumisesta talkoisiin". Kuitenkin murto-osa näistä toimivan ja terveen yhteiskunnan tärkeistä tekijöistä on ilman omaa panosta rikastuneita multimiljönäärejä. Jatkuvasti kiristyvä verotus puree menestyviin rohkeisiin pienyrittäjiin, siis niihin jotka työllistävät Suomessa yllättävän paljon.

Kaikista ihmisistä ei ole yrittäjiksi eikä missään nimessä pidäkään olla. Vapaaehtoisesti, omasta tahdosta työtä tekemällä pitäisi Suomessa olla mahdollisuus tehdä itselleen ylimääräistä, varautua vaikka talonrakentamiseen, hankkia jotain ekstraa, matkustaa jne. Mutta, mitä enemmän teet överiä sitä enemmän maksat veroa. Kateus ja tasapäistäminen iskee tässäkin kuin tuhat volttia.

Vierastan kaikenlaista poliittista peliä. Se ei kertakaikkiaan sovi omaan pirtaan. Ei voi tehdä jotain esityksiä ennen vaaleja, valtuuston työkaudesta käytetään hyvin kuvaavaa nimitystä "vaalikausi". "Vaalikauden" loppupuolella koko kauden mykkinä istuneet valtuutetut voivat käydä jopa puhumassa tai tekaisevat jonkun aloitteen (jonka käsittely maksaa virkamieskoneistossa n. 5000 euroa).

Arja-Riikka Nikkilä kirjoitti hyvän jutun. Kiitos Vantaan Sanomille haastattelupyynnöstä, että sain välitettyä omia ajatuksia eteenpäin. Toivottavasti herättää keskustelua ja muuttaa osaltaan vantaalaista päätöksentekoa demokraattisempaan suuntaan.


Somaliyhteisö yrittää USAssa


Hesari julkaisi uutisen somaliyhteisön kauppakeskuksesta Minneapolissa USAssa. Muutama poiminta jutusta. Korostukset ovat omia.

24 Mall si­jait­see Min­ne­so­tan osa­val­tios­sa Min­nea­po­li­sin ete­läo­sas­sa. Tä­mä pie­ni alue on Yh­dys­val­to­jen so­ma­li­kes­kit­ty­mä, kan­san­kie­lel­lä mi­niMo­ga­dis­hu.

Poh­jois­mai­ta on vuo­sia as­kar­rut­ta­nut ky­sy­mys: Mik­si Min­ne­so­tan so­ma­lit työl­lis­ty­vät pa­rem­min kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lit?

Ver­tai­lu­kel­poi­sia ti­las­to­ja Yh­dys­val­to­jen ja Poh­jois­mai­den so­ma­lien työt­tö­myy­des­tä ei ole, mut­ta asian­tun­ti­jat ovat yh­tä miel­tä sii­tä, et­tä työt­tö­myys ei ras­saa Min­ne­so­tan so­ma­lei­ta yh­tä pal­jon kuin Poh­jois­mai­den so­ma­lei­ta.

Vas­taus saat­taa löy­tyä tääl­tä ba­saa­rin vils­kees­tä. Nor­ja­lai­sen toi­mit­ta­jan Ger­hard Hels­ko­gin kir­jas­sa Inn­vand­rer­nes su­per­makt, eli Maa­han­muut­ta­jien su­per­val­ta, to­de­taan, et­tä se­kä yh­dys­val­ta­lai­set et­tä so­ma­lit ovat yrit­tä­jä­kan­saa ja tot­tu­neet työl­lis­tä­mään it­sen­sä.

Hesarin toimittaja ottanut vapauden nimittää myös kaikkia somaleita yrittäjäkansaksi. Onko kuitenkin niin, että USAan lähtee yritteliäimmät somalit ja pohjoismaihin valikoituu vähän helpompaa elämää haluavat?

Yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­nen on Hels­ko­gin mu­kaan Yh­dys­val­lois­sa hel­pom­paa kuin Poh­jois­mais­sa. Myös pie­nem­pi mi­ni­mi­palk­ka ja vä­häi­sem­pi ir­ti­sa­no­mis­suo­ja voi­vat edis­tää työl­lis­ty­mis­tä.

Vä­hän sa­man­lai­sia aja­tuk­sia esi­te­tään ruot­sa­lai­sen aja­tus­hau­to­mon Timb­ron ra­por­tissa, jos­sa ver­tail­tiin työl­li­syys­ti­lan­net­ta Ruot­sin ja Min­ne­so­tan so­ma­lien vä­lil­lä.

Ra­por­tin mu­kaan Min­nea­po­li­sin so­ma­lien kes­kit­ty­mi­nen yh­teen kau­pun­gin­osaan on voi­nut aut­taa hei­tä.

"­Min­ne­so­tan so­ma­lien en­klaa­vi tar­joaa se­kä ta­lou­del­li­sia et­tä so­siaa­li­sia mah­dol­li­suuk­sia tyy­dyt­tää ryh­män tar­peet. Mo­nil­la so­ma­leil­la on ko­ke­mus­ta kau­pas­ta ja lii­ke­toi­min­nas­ta ja sik­si myös in­toa yrit­tä­jyy­teen", ra­por­tis­sa kir­joi­te­taan.

Rää­tä­li Aweis Ab­do tut­kii tot­tu­nein ot­tein ko­ti­äi­ti Mis­ki Alin me­kon sau­mo­ja. Sit­ten hän ryh­tyy kor­jaus­puu­hiin.

Yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten Ab­do sääs­ti teu­ras­ta­mos­sa työs­ken­te­le­mäl­lä 1 000 dol­la­ria eli rei­lut 800 eu­roa, jol­la hän ava­si liik­keen­sä. Eng­lan­nin kie­li ei vie­lä tai­vu hä­nel­tä kun­nol­la, mut­ta asia­kas Ali ker­too in­nok­kaas­ti, et­tä Yh­dys­val­lois­sa so­ma­li­pa­ko­lai­sen on pa­rem­pi ol­la kuin Poh­jois­mais­sa. Pa­rem­mat ta­lot ja tiet, hän se­lit­tää

"Y­ri­tän ai­na sa­noa Eu­roo­pas­sa asu­vil­le ka­ve­reil­le, et­tä tul­kaa tän­ne, niin näet­te", Ali sa­noo.

Suu­rin osa kaup­pa­kes­kuk­sen so­ma­leis­ta on Alin lin­joil­la: Ame­rik­ka hy­vä, Eu­roop­pa pa­ha. Mo­net mai­nit­se­vat Rans­kan hui­vi­kiel­lon esi­merk­ki­nä mus­li­mien syr­jin­näs­tä Eu­roo­pas­sa.

Myös Hel­sin­gin so­siaa­li­vi­ras­tos­sa Min­ne­so­tan me­nes­tys so­ma­lien työl­lis­tä­mi­ses­sä tun­ne­taan. Maa­han­muut­to­yk­si­kön joh­ta­va so­siaa­li­työn­te­ki­jä Ei­ja Pii­pa­ri­nen vie­rai­li vii­me vuon­na Yh­dys­val­lois­sa Ohion osa­val­tios­sa so­siaa­li­työn­te­ki­jöi­den vaih­tooh­jel­mas­sa.


Pii­pa­ri­nen ei lait­tai­si kaik­kia so­ma­le­ja sa­maan kau­pun­gi­no­saan, ku­ten Min­ne­so­tas­sa. Hä­nes­tä Hel­sin­gin pyr­ki­mys so­ma­lien ha­jaasut­ta­mi­seen li­sää in­teg­roi­tu­mis­ta yh­teis­kun­taan.


Ohios­sa ja Min­ne­so­tas­sa pa­ko­lai­set saa­vat kä­teis­avus­tus­ta kor­kein­taan kah­dek­san kuu­kaut­ta. Suo­mes­sa eri­kois­koh­te­lu ko­tout­ta­mi­sek­si jat­kuu kol­me vuot­ta, mi­kä Pii­pa­ri­sen mu­kaan on so­pi­vam­pi ai­ka.

"­Pa­ko­lai­sil­la on usein vah­vo­ja trau­ma­taus­to­ja", Pii­pa­ri­nen sa­noo.

Nor­ja­lai­nen Hels­kog kat­soo kir­jas­saan asiaa toi­sel­ta kan­til­ta. Hän pi­tää Yh­dys­val­to­jen ka­peaa so­siaa­li­tur­vaa yh­te­nä kan­nus­ti­me­na so­ma­lien työl­lis­ty­mi­seen.

Eli:

- Piiparinen mestaroi ja tuomitsee yhdysvalloissa ilmeisen tehokkaan "kotouttamisen", vaikka meillä jo 20 vuotta harjoiteltu kotouttaminen on osoittautunut epäonnistuneeksi
- Piiparinen opastaa yhdysvaltoja, että somalit pitää hajasijoittaa jotta he integroituvat yhteiskuntaan paremmin. No, näinhän se on mennytkin Suomessa, täällä kotouttamisen mestarimaassa
- Yhdysvalloissa pakotetaan terveet työkykyiset ihmiset ottamaan itse vastuuta itsestään, mm. lyhytaikaisemmalla käteisavustuksella. Piiparinen tietää, että tämä on väärin. Kolmevuotta jatkuva vastikkeeton tuki on hänen mukaan oikea tapa. Sillä tulee tulosta. Ja kyllä kolmen vuoden jälkeenkin saa tukea, no worries.

Vä­lil­lä Min­ne­so­tan so­ma­lien työl­lis­ty­mi­sen ihai­lu on men­nyt Poh­jois­mais­sa yli. Min­ne­so­tan so­ma­leil­la on omat on­gel­man­sa, ku­ten jen­gi­vä­ki­val­ta.

Tai­to­ja vas­taa­viin töi­hin pää­se­mi­sen es­tee­nä mo­nil­le so­ma­leil­le on huo­no kie­li­tai­to.

"­Kir­joit­ta­mi­nen ja lu­ke­mi­nen eng­lan­nik­si ovat kaik­kein isoin on­gel­ma", sa­noo Ubah Hir­si, jo­ka työs­ken­te­lee Min­ne­so­tan so­ma­li­lii­tos­sa.

Hir­sin työ on aut­taa so­ma­lei­ta, joi­den kie­li­tai­to ei rii­tä esi­mer­kik­si vi­ral­li­sis­ta lo­mak­keis­ta sel­viy­ty­mi­seen. Hei­tä riit­tää.

Lii­ton joh­ta­ja Saeed Fa­hia sa­noo, et­tä Min­ne­so­tas­sa so­ma­leil­le on tar­jol­la sosiaalipal­ve­lu­ja, joi­ta ei ole kaik­kial­la maas­sa. Se se­lit­tää osal­taan so­ma­lien muut­to­lii­ket­tä poh­joi­seen.


Ahaa, tämän vuoksi Minnesota houkuttelee.


Siir­to­lais­ten saa­mas­ta tues­ta Min­ne­so­tas­sa vas­taa­vat va­paaeh­tois­jär­jes­töt. Oma sel­lai­nen on juu­ta­lai­sel­la, ka­to­li­lai­sel­la ja lu­te­ri­lai­sel­la kir­kol­la. Val­tio an­taa niil­le mää­rä­ra­ho­ja.

"U­sein ih­mi­set kuu­le­vat, et­tä jo­ku on me­nes­ty­nyt tääl­lä. Sit­ten he luu­le­vat me­nes­ty­vän­sä it­se­kin", Fa­hia sa­noo.

Edes 24 Mall ei ole täyn­nä aher­ta­via työ­muu­ra­hai­sia.

Kaup­pa­kes­kuk­sen pi­hal­la kym­me­net mie­het viet­tä­vät ar­ki­päi­vää jou­ten. Kes­kus­te­lu käy elä­väi­se­nä. Kel­lään ei ole kii­re. Il­mas­sa lei­juu ime­lä ha­ju.

Työ­tön Ah­med Ab­di on­kin kuul­lut Ruot­sin ole­van pa­rem­pi paik­ka kuin Yh­dys­val­lat.

"­Siel­lä on pa­rem­pi elä­mä. Kyl­lä mei­tä tääl­lä­kin tue­taan, mut­ta ei yh­tä hy­vin kuin siel­lä", Ab­di ar­ve­lee.

"­Jos oli­sin muut­ta­nut Ruot­siin sen si­jaan et­tä tu­lin tän­ne, oli­sin eh­kä kuin [jal­ka­pal­lo­täh­ti] Zla­tan Ib­ra­hi­mo­vic.".

Eli ei Minnesotassakaan kaikki aherra yhteiskunnan eteen, vaan "kylänmiehet" luuhaavat ostarilla ja naiset yrittävät + hoitavat jälkikasvun.