maanantai 28. helmikuuta 2011

VAPAS-kokous 28.2.2011, mm. uusia virkoja roppakaupalla

Olin viikonloppuna pelaamassa mopomiesten lätkää Porissa perinteisine jatkomeininkeineen paikallisten vieraana. Vieraanvaraisuus oli huippuluokkaa kaikkialla muualla paitsi kaukalossa. Pataan tuli patapaitojen kotiluolassa.

Sain tänään 28.2.2011 kaverilta tekstiviestin, jossa kiiteltiin Linnainen - Pähkinärinne kävelytien valaistuksesta. Ajelin autolla himaan luuri korvassa, enkä huomannut tätä meille tärkeää tapahtumaa. Onkin ainoita plus-merkkisiä asioita tässä luottamus-Via-Dolorosassa. Kiitos toteuttajille, hieno homma että saimme vihdoin tällaisen perusasian kuntoon kotinurkillamme.

Ja sitten vapaa-ajanlautakunnan kokoukseen.

Alkuun esittelyt mm. Vantaan skeittipalveluverkkosuunnitelmasta (miten tällekin saadaan heti näin byrokraattinen nimi!).

Suunnitelma on aika itäpainotteinen. Rajatorppa-Hämeenkylä-Linnainen-Hämevaara-Varisto-Askisto aluiden läheltä puuttuu skeittipaikka suunnitelmasta. Kehä III-Porintie risteysalueen tuntumassa tai Rajatorpantie-Porintie alueella voisi olla hyvä mesta. Laadin tästä pöytäkirjalausuman.

Tässä kuva skeittialueista, tulevista ja nykyisistä. Selvitys on muuten ensimmäinen laatuaan pk-seudulla. Hyvä Vantaa!



Lisää tiedoksi merkittäviä asioita: Hiekkaharjun nuorisotilan peruskorjaus - Hiekkaharjun paloasema väistötilaksi kunnes remontti saadaan tehtyä.

En tunne itse aluetta, mutta tätä paloasemaa esitetään tämän järisyttävän kalliin Hiekkaharjun nuorisotilan remontin (1,4 MEur) väistötilaksi eli tilapäistilaksi.
2011 loppuun siis väistötilat paloasemalla, sen jälkeen jatkosta on neuvoteltava Hartelan kanssa.

Tiedoksi merkittiin myös, että lautakunta matkustaa lautakuntaseminaariin 25.-26.8.2011 Tampereelle.

Lähempää ei varmaan löytynyt kokouspaikkaa. Kysyin miksi Tampereelle, koska valtuustovaliokunta on tehnyt suosituksen seminaarien pitämiseksi Vantaalla. Tampesteriin pitää kuulemma mennä, koska sinne mennään tutustumaan johonkin erinomaisen erilaiseen toimintaan, mistä poimimme parhaat palat päältä. Ehkä.

Työllistämispalvelut esittivät omat tarinansa. Paljon on tehty ja tehdään, mutta silti ollaan "keulilla" pk-seudun työttömyystilastoissa. Askel-hankeen esittelyn yhteydessä oli hyvä lainaus työkkärin asiakkaalta "Tuntuu, että me olemme virastoa varten eikä virasto meitä varten".

Otin puheenvuorossani esiin jälleen omat kokemukseni vantaalaisena yrittäjänä siitä, ettei työllistämispalvelut ole lähettänyt yhtään emailia, jossa kerrottaisiin mitä jelppiä yrittäjä saisi työllistäessään nuoren. Kaikki konttoriväline- ja kurssikauppiaat osaavat laittaa kyllä sähköpostia, vaikkei tarvitsisi.

Mainitsin myös esimerkin bonuspalkan voimasta: jos autokaupassa myyjät olisivat kk-palkalla, saisi liikkeissä varmaan vaeltaa aivan rauhassa. Provikkapalkan vuoksi niitä saa raahata mukanaan nilkoissa ja käsivarsissa ulos.

Päästiin myös listan asioihin. Tarvitaan taas lisärahaa, koska on syntynyt/syntyy uusia tiloja joihin tarvitaan porukkaa toimintaa pyörittämään.

Asialistalla oli myös monikulttuurisuusasiain koordinaattorin vakanssin 000597 muuttaminen viraksi ja nimikkeen muuttaminen monikulttuurisuusasiain päälliköksi

Pätkä työtehtävistä: "monikulttuurisuusasiain päällikön tehtäväalueeseen kuuluu hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen Vantaalla."

En taida hakea tähän virkaan.

Soittelin aiemmin hallintoasioista tietävälle virkamiehelle ja kyselin eikö tämä käytännössä tarkoita vakinaistamista ja pian jonkinlaisen "viraston" perustamista alaisineen? Ei kuulemma, helpottaa kuulemma julkisen vallan käyttöä. Tämä julkisen vallan käyttö oli mainittu myös muiden perustettavien virkojen syynä.

Kysyin viranperustamisen kustannusvaikutuksia, mahdollista viraston synnyttämistä tähän ympärille jne.

Vt. toimialajohtaja Nygren: ei ole kustannusvaikutuksia. Ei tule virastoa.

Esitin, että asia jätetään pöydälle. Ei tullut kannatusta, Jone oli muissa hommissa.
Joten virka syntyi. Virka pyritään aina täyttämään ja sen purkaminen on hankalaa. Viralle on näemmä jatkuva tarve, antaudutaan sellaiselle asenteelle, että paapottavaa aina riittää.

Kaupunkikulttuuripäällikön vakanssin 308004 muuttaminen viraksi alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalueella. Lisää virkoja ja vielä hankepäällikkö työllistamispalveluihin. Kuulemma tämä vakanssikin oli unohtunut perustaa. Näin tärkeä homma - vastata suurimman työttömyysprosentin omaavan kaupungin työllistämispalveluiden projekteista ja toimi on ollut näin epämääräisellä pohjalla.

Selvitys Kukonnotkon leirikeskuksen liittämisestä Heinolan kaupungin kunnallisiin vesi- ja viemärijärjestelmiin

Eli Vantaan omistuksessa oleva leirikeskus liitetään vesi- ja viemäriverkkoon. Hintaa hankkeelle tulee n. 135000 e, kun putket vedetään järven pohjan kautta.

Yksi esimerkki siitä, mitä tällaisten ulkopuolisten alueiden omistaminen ja ylläpito maksaa.

Esityslistalta vedettiin pois kohdeavustusten jakaminen nuorisotoimintaan. Tästä kuitenkin pari poimintaa, koska esityslista oli julkisesti jaossa ennen kokousta:

päätetään myöntää seuraavat kohdeavustukset:
- Maahanmuuttajan Kulttuuri- ja taideyhdistys, MKTY ry 3000 € Koivukylässä sijaitsevan nuorten tilan, Aulan, vuokrakuluihin ajalle 1.3. – 31.12.2011
- Somali reconstruction And Social Development ry:lle leiristä aiheutuviin lasten ja nuorten osallistumismaksuihin enintään 60 € /osallistuva nuori ja enintään 40 € / osallistuva lapsi, kuitenkin enintään 2 500 €


Jep jep.

Olen alkanut kerätä omaa taulukkoa, johon olen poiminut kaikki maahanmuuttajayhdistysten saamat tuet kaupungin kaikilta eri luottamustoimielimiltä. Jos ja kun nämä kaksi listalla ollutta avustusta olisi hyväksytty, olisimme keräämäni tiedon mukaan jakaneet jo kahdessa kuukaudessa lähes 15000€ MaMu-yhdistyksille. Aluetoimikunnat ja lautakunnat syytävät näille pikkuavustusta lähes joka kokouksessa. Miten ihmeessä esim. vietnamilaiset pystyivät kauan sitten integroitumaan yhteiskuntaamme ilman jatkuvaa tuen tuuppaamista?

Jostain syystä (mikä ei kuulunut takapenkkiin asti) tämä esityslistan kohta siis jätettiin pois. Varmaan esitetyt tukisummat oli liian pieniä. Heh.... ehkä... Glumps.

Siinä kokous pääpiirteissään.

Ai niin, PerSujen eduskuntavaaliohjelma julkaistiin.

Siellä oli paljon hyvää, mm. maahanmuuttaja-asiat ja kulttuurin osalta pisti erityisesti silmään lause:
Kulttuurirahoja on ohjattava niin, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernistit voivat hankkia rahoituksensa vapailta markkinoilta Jes!

Vaaliohjelman julkistamisviikolla pyysin paria yrittäjäkaveria mukaan kertomaan näkökulmiaan vaaliohjelman sisältöön vaikuttamaan pystyville PerSuille. Kaikki tulivat paikalle ja keskustelu oli hyvähenkinen. Valitettavasti demari-SMP-AY-siipi sai voimakkaamman otteen ohjelmaan, mutta saimme jotain pieniä säätöjä tehtyä ohjelmaan.

Silti ohjelmasta jäi tunkkainen SMP-dunkkis rotsiin. Ei tämän suuntaisilla lauseilla kannusteta yrittäjyyteen eikä yrittäjyyttä, joka kuitenkin kannattelee maatamme:

- Yritysten osinkoverotusta on kiristettävä
- Lisärahaa valtion kassaan taloudellisesti menestyviltä yhdistyksiltä
- Ei verokilpailulle eli yhteisöverotuksen taso on säilytettävä
- Varallisuusvero takaisin
- Veronmaksuhalukkuudesta on huolehdittava myös yhteisöllisellä sosiaalipolitiikalla
- Perussuomalaiset lisäisivät pääomaveroon progression ja alentaisi 45 000 euroon verottoman osinkotulon määrää listautumattomissa yhtiöissä.
Eli nyt saa maks. 90000€ vuodessa "verotonta" (josta on jo maksettu 26% yhteisöveroa) osinkoa ulos yrityksestä.

Missä on kannusteet yrittämiselle? Maassa, jossa palkansaajien tuloveroprogressiokin on Euroopan kireimpiä.

Entäs tämä lause, jossa torpataan kapulakielellä veronalennukset: "Veronalennusten seurauksena julkisen sektorin tulot pienenevät ja kansalaisten käteen jäävät tulot periaatteessa kasvavat, minkä seurauksena taas elinkeinoelämä saattaa vaatia palkkojen alentamista. Perussuomalaisten mielestä Euroopan talousongelmia ei pidä lähteä hoitamaan julkista sektoria romuttamalla eikä palkkoja alentamalla."

Veronalennuksilla olisi painettu turbo-boostia talouselämälle, lisätty ostovoimaa, mahdollistettu jonkin sortin palkka-ale (koska käteen jäisi veronalennusten jälkeen saman verran tai jopa enemmän) eli lisätty maamme houkuttelevuutta hyvän luotettavan työvoiman maana, lisätty yritysten perustamishalukkuutta jne.

Me ajetaan itsemme tällä menolla umpikujaan. MCKinseyn raportti Suomen tilasta (klikkaa) sisältää seikkaperäistä ja hyvää tietoa miten meidän pitäisi edistää talouttamme.

Siellä kerrotaan mm. maamme "kantosuhteen" suositus laskukaavana:
(Muu väestö + julkisrahoitteisten sektoreiden työvoima) / (Yksityisrahoitteinen työvoima) = 1,9

Siis pitäisi olla. Vuonna 2007 em. luvut olivat olivat (2830000 + 660000)/1810000 = 1,92 eli suhdeluku oli silloin ok.

Muuten yhteiskunta eli vaan pelitä. Tämä on faktaa. Eli jos yksityispuoli saadaan työllistämään enemmän, voidaan paremmin huolehtia julkisten palveluiden tuottamisesta eli peruspalveluista, sekä paapoa oikeasti apua tarvitsevia ja niitä joita vaan ei nappaa kantaa korttaan yhteiskunnan kekoon.

Näihin asioihin panostaminen olisi pitänyt näkyä paremmin PerSujen ohjelmasta, tuntuu että suositeltavampaa on vaan heittäytyä yhteiskunnan elätettäväksi. Laitetaan rikkaat porvariherrakapitalistit maksamaan, jotka kuitenkin oikeasti on tavallisia sinnikäitä puurtajia. Lyödään vaan enemmän taakkaa niskaan.

Eipä näiden asioiden huomioimista tosin muidenkaan puolueiden ohjelmissa taida olla.

PerSujen vaaliohjelma löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa (klikkaa).

Loppuun kuva valtuustosalista, jossa Jone ja mä juonitaan jotain haljua.
Luottamushommissa tulee koko ajan pataan niin tasaiseen tahtiin, että jatkaminen on seuraavana valtuustokautena on aika vaikeaa nyt ajatella. Omat teki vielä jullikat ehdokasasetteluissa, joten vanha sanonta "on vaikea olla lojaali, kun puukko on selässä" pitää edelleen paikkansa.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Helsinki ei yhdisty Vantaaseen - historiallinen kokous 31.1.2011



Tässä kokouksessa päätettiin Helsinki-Vantaan yhdistymisselvityksen jatkamisesta. Tämän valtuuston isoin päätös. Pitkän linjan kunnallispoliitikot sanoivat samaa.

Ekaksi käytiin läpi kaupunginvaltuuston puheenjohtajien, kaupunginhallituksen ja konsernijaoston paikat. Vihreiden osalta tuli muutos Leena Korhosesta tuli valtuuston varapj ja Mikko Mäkelä Myrtsistä nimitettiin kaupungin hallitukseen ja konsernijaostoon.

Näiden jälkeen perinteisiä lautakuntien jäsenten vaihdoksia. Nimitysmuutokset käynnistivät kohtuullisen ison ruletin, varsinaiset luottamuspaikkojen onnenpyörän.

Seuraavana Myyrmäen Urheilupuiston kaavamuutos, joka mahdollistaa hotellirakentamisen futishallin viereen, ISS-stadionin kattamisen ja liikuntapaikkojen lisärakentamisen 4000 m2:llä.

Kysyin puheenvuorossani mahdollistaako kaava myös kipeästi kaivatun jäähallirakentamisen Myrtsin urheilupuiston alueelle. Peltomäki vastasi, että lisäjään rakentaminen on kaavassa mahdollista.

Sitten itseasiaan, Helsinki-Vantaan yhdistymiseen. Sain pitää oman puheenvuoron tokassa erässä ryhmittäin läpikäytäessä:

Puheenvuoroni on tässä:

"Tänään olemme perimmäisten kysymysten äärellä, lopetetaanko Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvitysten tekeminen tähän, vai jatkammeko kuntajakolain mukaista, kaupunkien yhdistymiseen tähtäävää valmistelua. Kuntajakolain mukaan selvitysten jatkamispäätös on osa yhdistymiseen johtavaa prosessia. Se juna ei enää U-käännöstä tee, vaikka täällä kuinka toisin toitotetaan.

Kiitos kummankin kaupungin virkamiehille ja mukana olleille luottamushenkilöille, selvityksen tulos on selkeää luettavaa, loppuraportti on myös erittäin hyvin jäsennelty.

Raportti osoittaa merkittäviä eroja kaupunkien tavoissa tuottaa palveluita. Etenkin Helsingille raportti on erinomainen lähtökohta oman toimintansa kehittämiseen.

Meille vantaalaisille raportti tuottaa kerrankin ylpeilyn aihetta, olemme tehokkaampia, tuottavampia ja nykyaikaisempia. Ja heti perään pitää pyytää hillitsemään omahyväistä hymyilyä – meillä on edelleen omat mittavien investointien aiheuttamat jättiläishaasteemme – toimintaa on edelleen tehostettava, sekä tarpeettomia menoja karsittava. Jokainen menoerä menon suuruudesta huolimatta on puntaroitava tarkkaan.

Yksi oleellinen asia raporteista puuttuu. Olisi ollut erittäin helppoa vertailla organisaatiorakenteita esittämällä toimialoittain kuinka monta porrasta on kaupungin alimman tason työntekijän ja kaupunginjohtajan välillä. Uskon ja toivon, että olisimme saaneet tässä vertailussa paremman tuloksen.

Olisi todella mielenkiintoista tietää mikä on todellisena vaikuttimina tämän kaupunkien yhdistymiskiiman takana. Onko johtavien virkamiesten paikat jo jaettu yhdistymistä puoltavien ryhmien kesken? Onko taustalla jotain isompaa, jotain lupauksia yhdistymisen puuhamiehille?

On perusteltu, että yhdistymisellä saadaan aikaan säästöjä:

- Loppuraportti osoittaa selvästi, ettei yhdistymisellä saavuteta säästöjä – päinvastoin, alkuvaiheessa yhdistyminen lisää kuluja huomattavasti, mm. tietojärjestelmien ja palkkauksen yhdenmukaistamisen vuoksi.

- lisäksi kuntajakolain mukainen 5 vuoden irtisanomissuoja estää tehokkaasti hallinnon päällekkäisyyksien purkamisen

- yhdistyminen olisi mittava muutos kaupunkien työntekijöille, jotka vain vaivoin pystyvät peittelemään tällä hetkellä innokkuuttaan yhdistymiseen. Muutosvastarinta ja epäselvät vastuujaot murentaisivat palveluiden tasoa.

On myös perusteltu, että kuntalaisten palvelut paranevat:
- Loppuraportista voi kuitenkin lukea otsallaankin, että parhaassa tapauksessa vantaalaisilla palvelut pysyisivät ennallaan, Helsingissä taas palveluita pitäisi hakea kauempaa
- jos kaupunkien rajat poistuisivat, joukkoliikenteen maksut nousisivat takuuvarmasti nykyisen Helsingin rajojen sisällä. Vyöhykemaksut nostaisivat myös vantaalaisten matkojen hintoja
- vaikutusmahdollisuudet oman asuinalueen kehittämiseen vähenisivät merkittävästi

Tapani Mäkinen peräsi päättäjiltä rohkeutta, sitä saa mitä tilaa:
Jos katsotaan Vantaan karttaa, lentokenttä jakaa Vantaan kapeimmalta kohdalta kahteen alueeseen, Länsi- ja Itä-Vantaaseen. Mikäli Vantaa aiotaan oikeasti ajaa alas ja siten vähentää pääkaupunkiseudun kuntia, olisi luontevaa pohtia myös yhtenä vaihtoehtona Espoon liittämistä Länsi-Vantaaseen ja Helsingin liittämistä Itä-Vantaaseen. Tätä vaihtoehtoa ei ole käsitelty missään vaiheessa. En puhu tässä yhteydessä mitään Espoo-Kauniainen kuviosta.

Arvoisa puheenjohtaja, parasta on kuitenkin säilyttää Vantaa itsenäisenä kaupunkina. Naapureiden kanssa yhteistyötä lisäämällä asukkaiden palvelut paranevat ja verovaroja säästyy."


Todellakin, kaupungin lakimiehen mukaan kuntajakolain henki on, että yhdistymisselvitykseen mentäessä, kumpikin kunta haluaa yhdistyä. Vaikka Hesarin pääkirjoitus 31.1.2011 toisin väitti. Niin väitettiin myös monessa puheenvuorossa.

Enkä edelleenkään vastustanut liitosta sen vuoksi, että valtuustopaikka menisi yhdistymeessä kaupungissa. Kauankohan tätä tarvitsee jankata.

57 puheenvuoroa, keskustelu päättyi klo 21:57.

Äänestys 45-22, Helsinki-Vantaan yhdistymisselvitystä ei jatketa. Huomiota herättävää oli, että kolme kokoomuslaista valtuutettua äänesti yhdistymisselvityksen jatkamista vastaan! Todella rohkeita henkilöitä, toiminta omassa ryhmässä saattaa olla jatkossa hankalaa...

Tiedotusvälineitä oli paikalla hemmetisti. OSa kansanedustajaehdokkaista liehitteli median ympärillä valmiina tekemään mitä vaan, jos olisivat päässeet haastatteluun. Paino sanoilla valmiita tekemään mitä vaan.

Valtuutetut ja media ottivat kuvia äänestystaulusta äänestyksen jälkeen. Oli se niin historiallinen päätös.




Asialistalla kaksiportainen seutuhallintomalli eli miten hoidetaan jatkossa kuntien välinen yhteustyö mm. maankäytön, liikenteen jne. osalta. Päätettiin jatkaa selvittämistä. Kaikkien ryhmien allekirjoitettama tehtiin pöytäkirjalausuma, että KH:n on valmisteltava huhtikuuhun mennessä tähän Vantaan kanta.

Kokous kesti 9 tuntia.

Loppuun kuva 31.1.2011 duunin partsilta. Että voi olla talvinen auringonnousu komea: