tiistai 28. joulukuuta 2010

Pähkäilyä Helsingin yhdistämisestä Vantaaseen

Joulu tuli ja meni. Pukki oli tuonut jättipaketin, jota Aten kanssa tässä kuvassa "ihmetellään":



Joo-o, meidän vantaalaisten valtuutettujen pitäisi kuulemma viettää unettomia öitä, kun tammikuussa 2011 joudumme tiukan paikan eteen; jatketaanko selvitystä Helsingin yhdistämisestä Vantaaseen vai ei. Asetetaanko selvitysmies joukkioineen pohjustamaan tätä työtä.

Muutama näkökohta, kun olen omalta kantilta asiaa funtsinut. Funtsin lisää, kun saamme lisää materiaalia luettavaksi.

Hallinnon yhdistämisestä

Helsingissä on 36000 virkamiestä, Vantaalla 12000. Asukaslukuun suhteutettuna Stadissa taitaa kynäntyöntäjiä olla hippasen enemmän / asukas.

Jos kaupungit yhdistettäisiin ennen vuotta 2014, ei viiteen vuoteen saisi irtisanoa yhtään virkamiestä. Sen jälkeenkin ammattiyhdistykset takaisivat sen, ettei irtisanomisia saisi tehdä vaikkei näillä olisi töitä.

Asiakasrajapintaan tarvitaan tekeviä käsiä. Hallinnossa taas niitä tyhjäkäynnillä olevia käsipareja riittäisi. Kuulin esimerkin elävästä elämästä; eräs kaupunki alkoi tehdä projektia. Projektiin palkattiin henkilöitä töihin. Projekti päättyi aikanaan - ei tosin kovin nopeasti. Koska henkilöitä ei palkattu määräaikaisiksi, henkilöt saivat jäädä "töihin", vaikkei hommia enää ollutkaan.

Toinen esimerkki: henkilö meni töihin kaupungin IT-lähitukeen. Ihmetteli vähän työrytmiä: klo 9:00 töihin, suoraan tsufelle klo 10:00 asti. Duunia 10:00-11:00. Safkiksella 11:00-12:00. 12:00-13:00 duunia. 13:00-14:00 iltapäivätsufet. 14:00-15:00, duunia valmistautuen samalla kotiinlähtöön. Klo 15:00 himaan.

Julkisen sektorin menoja pitää leikata Oy Suomi Ab:n kasvavien menojen vuoksi. Mistähän sitä voisi leikata... Vihervasemmiston mielestä vain veroja pitää korottaa, jotta Suomi voi jatkaa maahanmuuttajien vastaanottoa täysipainoisesti.

Stadissahan on muuten näitä 70000 euron konttorikalusteita hankkivia kavereita hommissa ja taatusti luutuneemmat hallintorakenteet.

Minkähänlainen monsteri olisi yhdistetty kaupunki hallita? Luonnollisesti poliittisin perustein valitut virkamiehet pyörittelisivät hemmetin isoa firmaa vailla mitään tulosvastuuta.

Maankäyttö

Jos Stadi yhdistyy Vantaaseen, on olemassa yleinen harhaluulo että Vantaalla rakennusmaata riittää. Vantaan keskellä on sellainen pikkujutska kuin lentokenttä. Se rajoittaa rakentamista erittäin tehokkaasti. Vantaalla on toki enemmän maata vapaana kuin Stadissa, mutta lentokenttä unohdetaan monesti.

Entäs miten käy, mitenkähän sijoitetaan sosiaalinen asuntorakentaminen. Stadin merenrannoille varmaan. Vai sijoitettäisiinko yhä sakenevat maahanmuuttajavirrat ja muut työttömät sittenkin Myrtsiin, Martsariin, Korsoon, Koivukylään, Länsimäkeen? Stadin cityvirheet pääsisivät kaupungin ihquihin vuokrakämppiin merenrannoille.

Julkinen liikenne

Stadissa tokaks suurin valtuustoryhmä - vihreät - on päättänyt, että kaikki asukkaat liikkuvat julkisilla kulkuvälineillä tai fillareilla. Nyt kun ilmastonmuutos on vähän jumissa tuolla lumimassojen takana, on käynnistetty operaatio lumisotaa tms. aavikkomyrskyä, koska yksityisautoja onkin viellä lymyilemässä ahtailla asuntokaduilla. Ja kaikki on ihan sekaisin. Ja kaikki tämä ylimääräinen työ maksaa ihan saatanasti.

Vantaalla yleisesti luullaan, että yhdistymisen jälkeen kaikki dösä- ja junamatkat maksaa Stadin sisäisen lipun hinnan (2-2,5 e / aikuinen). Näin varmaan, kun nytkin HSL tuottaa tappiota jatkuvasti. Lippujen hinnoille on korotuspainetta muutenkin.
Mistä tähän sirkukseen riittää rahaa?

Talous

Vantaa tekee tappiota joka vuosi. Stadi tekee tappiota. Paineita veronkorotukselle on varmasti, koska menoja ei saa leikata. Ja voi turkanen jos Vantaalla saa lyödä otsaa betoniin näiden höpömenojen leikkaamisen vuoksi, niin Stadissa menokuri on vielä löperömpää.

Nopsaan katsottuna kaikissa vertailukohdissa Stadi tuottaa palvelut tehottomammin kuin Vantaa. Kapunginjohtaja Pajunen yritti supistaa palveluverkkoa, mutta siitähän nousi hirveä älämölö. Pieniä yksiköitä tiuhassa ja tämä mallihan maksaa paljon.

Stadissa on viisi kertaa enemmän ikäihmisiä, mutta vain kaksi kertaa enemmän lapsia kuin Vantaalla. Verotulojen kertymä alkaa mennä Stadissa siis väärään suuntaan. Isot firmat kaikkoaa myös Stadista väljemmille ja halvemmille vesille.

Mistähän rahat koko sirkukseen? Ai niin, korotetaan vaan veroja - ja tällä varmistetaan lopullinen tuho, kun se vähäkin iso raha kaikkoaa muihin maihin.

Päätöksen teko

Kuulemma vantaalaiset päättäjät vastustavat yhdistymistä sen vuoksi, kun pelkäävät oman valtuustopaikkansa menetystä jatkossa. Varmaan näitäkin on. Mulle se ei merkkaa muuta kuin kovempaa skabaa ja jos ei pääse niin ei pääse. Paska tsägä. Mutta mikä merkkaa, on se että oman asuinalueeni asioista voi päättää ihmiset jotka ei tunne tätä aluetta yhtään. Näkee vaan sen raakana rakennusmaana. Ja se korpeis kympillä.

Miksei Espoota vedetä mukaan? Meillä täällä lännessä olisi paljon yhdistettävää. Ja Grani hotkaistais yhtenä alkupalana.

Vantaan kaupunki oli palkinnut kaksi tuottavaa työyhteisöään. Onni oli osunut Myyrinkodin hoiva-asumisen ja geriatriselle akuuttiosastolle. Eli kaksi ikä-ihmisille suunnattua palvelua oli tehostanut toimintaansa. Pöh! Peruspalvelua, joka kuuluu kaupungin hoidettavaksi. Onhan sitä verovaroja jo ikäihmisiltä elämän matkanvarrella kerättykin.

Miten iloinen olisinkaan, jos lukisin uutisen että kaupungin keskushallinto, tietohallinto, talouspalvelut, tilakeskus tai kulttuuripalvelut jne. olisivat tehostaneet toimintaansa (=lisänneet säästöjä) merkittävästi ja ansaitsivat tunnustuksen tehostustoimista. Mutta, säästetään ikäihmisistä, lapsista jne. SosTer-palvelut aiheuttavat toki kaupungin palveluista suurimmat menot, mutta näin se vaan menee. Peruspalvelua, jossa ennaltaehkäisy on tärkeässä roolissa.

Loppuun kuvina lehtijutut, jotka skrivasin maanmainioon kylälehteemme Linnaisten Ääneen. Hienoa, että alueelta löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka jaksavat tällaista lehteä tehdä.
Klikkaa kuvat isommaksi. Klikkaa uudelleen. No! Klikkaa!





keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Vasemmistotaustaisille kulttuurijärjestöille rahaa jaossa 7.12.2010

Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta (kammopitkä nimi, pakko kirjoittaa aina kokonaan ettei mene virkamiesslangiksi -> "VAPAS") kokoontui 7.12.2010 jakamaan runsaita rahavarojamme mm. kulttuuritoimijoillemme. Noille näinä aikoina tuikitarpeellisille veijareille.

Olin käynyt etukäteen sähköpostitse keskustelua muutaman lautakunnan jäsenen kanssa siitä, että tulen esittämään tiettyjä leikkauksia. Vaikka valkkasin jakelulistalle asiaan ehkä aavistuksen myötämielisesti suhtautuvia, pystyin päättelemään mailikeskustelun pohjalta ettei äänestyksestä olisi tulossa tiukkaa taistoa. Sellainen perinteinen vaan. Sehän on selvä, kokoomus menee täysin vasemmiston mukana, ihan minne vaan, ihan milloin vaan, ihan miten vaan.

Mua on alkanut harmittaa entistä enemmän se, että äänestin aika monena vuonna kokoomusta. Luulin, että se takaa tietyt arvovalinnat ja tietyn linjan. Kissanpaskat. Ei mitään muuta kuin alistavaa ryhmäkuria. Sama tietysti sosialistidemokraattitovereilla. Mut että kokoomuskin...

Kokouksessa käsitellään lyhyesti aluetoimikuntien pöytäkirjat, tai mitä niiden listalla on ollut. Sain etukäteen tiedon Korson aluetoimikunnassa tehdystä päätöksestä tukea itä-afrikkalaista tanssiryhmää 1,5 tunnin tapahtumassa 1400 eurolla. Olivat hakeneet 3000 euroa. Olisivat kustantaneet lentoliput tälle ryhmälle, joka olisi päässyt esiintymään tosiaan 1,5 tunnin ajaksi. En tiedä mihin nyt myönnetty tuki nyt kohdistuu, mutta toivottavasti ei lentolippuihin. Luulisi meidän omasta vantaalaisesta mamu-rikkaudestakin löytyvän tanssintaitajia.

Asiaa ei otettu edes käsittelyyn, koska hävisimme äänestyksen käsittelystä nippanappaniukinnaukin 14-3. Yksi kokoomuslainen varajäsen rohkeana uskalsi äänestää meidän puolella.

Asian käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelua, joka tähtäsi siihen että tyhmät esittivät aluetoimikunnassa ollutta asian käsittelyä uudelleen lautakunnassa. Näin ei ilmeisesti saisi tehdä. Mitäs sitten ne asiat tuodaan meille ollenkaan esityslistoille? Käydäänhän lautakuntien päätöksetkin kaupunginhallituksessa läpi ja joskus niistä äänestetäänkin. Niinkuin siinä perhanan Hiekkaharju nuorisotilan rempassa (1,4 miljoonaa euroa - kiitooos).

--------------------

Muutaman esityslistalla olleen asian jälkeen päästiin lempilapseeni: kulttuurin avustuksiin.

Hesarissa oli 29.11.2010 Teemu Luukan loistava kokosivun juttu Suomalaisesta kulttuurin erityispiirteestä - tuki valuu kulttuurilaitoksille. Keulilla Ooppera, jonka yhtä pääsylippua yhteiskunta tukee 160 eurolla. Pelkästään orkestereita ja teattereita tuetaan julkisin varoin yli 215 miljoonalla eurolla. Onko meillä nyt yhteiskunnassamme todella tulenpalava tarve tällaiselle tukitoiminnalle?

Muutama lainaus artikkelista: "kunnantaiteilijat pysyttelevät kuin linnanherrat betoniseiniensä sisällä", "rahoittajien olisi myös syytä käydä katsomassa, kuinka pitkää ja taiteellisesti tuottavaa päivää muusikot ja näyttelijät todellisuudessa tekevätkään".

Luukka oli ideoinut kolme tapaa tukea taidetta: nykyjärjestelmää hiomalla, isommalla remontilla tai räjäyttämällä kaikki.

Tottakai Vantaakin kantaa omalla risalla ämpärillään myös vettä kulttuurin pohjattomaan kaivoon.

Näitä esitettiin:

Vantaan orkesteri <= 134 000 €
Tanssiteatteri Raatikko <= 125 000 €
Suomen Ilmailumuseosäätiö <= 54 000 €
Vantaa-Seura-Vandasällskapet <= 10 000 €
Teatteri Vantaa <= 68 500 €
Tanssiteatteri Dis Tanz <= 10 000 €
Suomalainen Barokkiorkesteri <= 39 000 €
Vantaan Taiteilijaseura <= 27 000 €
Taito Uusimaa/käsityökeskustoiminta <= 27 000 €
Toiminta-avustukset sivistysjärjestöjen paikallisyhdistyksille <= 3 000 €
Toiminta-avustukset vanhusja eläkeläisjärjestöille <= 41 000 €
Toiminta-avustukset taiteenperusopetukseen ja muuhun taidekasvatukseen <= 210 000 €
Taiteilijoiden apurahat <= 78 500 €
Kohdeavustukset <= 105 096 €
10-vuotisjuhlarahat <= 7 500 €

Olin etukäteen ehdottanut ja esitin nyt myös kokouksessa, että Raatikon tuesta leikattaisiin varovasti vain 25000 euroa. Säästynyt summa olisi siirretty Taito Uusimaalle, koska säästyneitä summia ei voi siirtää toimialalta toiselle, esim. ikäihmisille tai päiväkoteihin. Jäisihän Raatikolle vielä 100000 euroa Vantaan tukea ja n. 100000 euroa valtion tukea. Olisin toki ollut valmis tymäkämpiin siivutuksiin ja useammalta "toimijalta", mutta ajattelin, että tähän on helpompi muiden lähteä mukaan. Kilin..tut, 15-2 häviö äänestyksessä.

Herrasen Jone taas taattuna luottomiehenä jelppi.

Perusteltiin, että Raatikko järjestää päiväkodeille esityksiä jne. Niin järjestääkin, mutta perii vanhemmilta 10 euroa / kersa. Voisi olla maksutonta, kun kerran näin reippaasti tuetaanverovaroinkin.

Multa on kysytty mikä sitten on kulttuuria? Mä nautin suunnattomasti kulttuurista, kun maksoin 10-20 euron lipun paikalliseen kapakkaan ja kävin kuuntelemassa Dave Isokynä Lindholmia. Tai kun kävin Tavalla kuuntelemassa Joe Bonamassaa tai Blackfootia. Ei muita tukia kuin pääsylipputulot ja homma toimii. Voin myös käydä katselemassa prätkänäyttelyissä täysin omakustanteista käsityötaidetta.

Odotetaan yhdessä jännityksellä mitä ihmeen kivaa käyttöä apurahataiteilijat keksivätkään verovaroillemme. Nuo kekseliäät veitikat. Ollaanhan jo nähty (ja toki myönnetty fyrkatkin) mm. yhdelle tanssitaiteilijan anomukselle valontutkimusmatkasta Lappiin.

Sit nää yhteiskunnan tuella leveästi elävät hahmot keekoilevat vuodesta toiseen linnanjuhlilla. Tais muuten heterot olla vähemmistönä noilla arvojuhlilla.

---------------------------------

Otin toimialueiden tuloskorttiesittelyssä esille työllistämispalveluiden yhteydet yrittäjiin. Itse en vantaalaisena yrittäjänä ole saanut työllistämispalveluilta minkäänlaista yhteydenottoa miten työllistää, mitä tukia/etuja on mahdollista hakea työllistämiseen. Kaikenmaailman konttoritarvikkeiden myyjät osaavat laittaa kyllä sähköpostia ja ottaa yhteyttä.

Työllistämispalvelut tuottavat projektia projektin perään, mutta tulokset ovat mielestäni heikkoja. Varoja ohjataan, mutta varojen ohjaaminen taitaa vaan olla tapa ostaa huono omatunto pois ja tapa osoittaa että tähän asiaan muka panostetaan. Menetelmät ja tiedottaminen tuntuu jääneen 70-80-luvun tasolle. Lisäksi tiedottaminen pitäisi olla iskevää ja erittäin selkeää - ei virkamiesmäistä mambojamboa.

Korjaus tähän 9.12.2010: "Lautakunta oli kuulemma keskustellut kokouksen jälkeen päivällisellä, että ihme on mikäli kokous menisi ilman äänestyksiä läpi. Mitähän ihmeen virkaa luottamushenkilöillä lautakunnissa (ja koko lautakunnilla)on , jos niissä ei voi tuoda omia näkökantojaan esille? Taitaa olla sitä perinteistä sosialidemokraattis-kokoomuslaista päätöksentekoa."


Kyseessä on totaalinen väärinymmärrys. Lautakunnan puheenjohtaja Hanna Kuntsi oli kuulemma tarkoittanut lautakunnan päivällisillä kokouksen jälkeen, että jos kokous menee läpi ilman äänestysteknisiä stipluja, hän tarjoaa juomat kokoukseen osallistujille. Eli äänestää saa edelleen. Ei pitäisi ikinä pitäisi skrivata, jos ei pysty varmistamaan tietoa. Anteeksi, mun mokani.

Ja tässä alla kuva viime alkusyksystä Pähkiksen markkinoilta. Jouduin yhtäkkiä perhanan aikakoneeseen tai jotain. Lukion hissanmaikkani, kävelevä tietosanakirja V. Kulju asteli ostarilla vastaan. Mies ei ollut muuttunut pätkääkään. Kulju oli yksi niistä harvoista maikoista joita arvostin.