torstai 21. lokakuuta 2010

2011 kaupungin budjettikäsittelyä

Kaupungin talousarviota ensivuodelle ja taloussuunnitelmaa käsitellään monella taholla ja moneen eri otteeseen. Tänä vuonna ketju menee näin:

- 14.10.2010 taloussuunnitelman eka esittelytilaisuus valtuustolle
- sen jälkeen eri poliittiset ryhmät tekevät tarkentavat kysymykset eri toimialoille
- 21.10.2010 taloussuunnitelman toka käsittely ja toimialakohtainen esittely. Sisältää kysymyksiä ja vastauksia. Paljon horinaa myös sen vuoksi, että lehdistöä on paikalla.
- 28.10.2010 poliittiset ryhmät toimittavat omat toiveensa sihteeristölle
- 1.11.2010 aamulla valtuustoryhmien väliset budjettineuvottelut
- 1.11.2010 illalla kaupunginhallituksen budjettikäsittely
- 15.11.2010 valtuusto käsittelee budjetin vuodelle 2011

Monta vaihetta, monta käsittelijää joten luulisi tulevan hyvää jälkeä! Mitä useampi kokki, sitä... vai miten se sanonta menikään.

Velkaa otetaan 170 000 000 euroa lisää. Siis 170 miljoonaa euroa. Lisää. Velkaa. Velkataakka ylittää miljardi euroa. Korkomenot ovat nyt 25 miljoonaa euroa, vuonna 2014 yli 50 miljoonaa euroa.

Ollaan itse himassa taisteltu aina viimeiseen asti velanottoa vastaan. Eka rivarikaksio ostettiin ASP-lainalla eli säästettiin oma osuus ensin ja loppu lainaa. Olin silloin 25 v. Rempattiin kaksio ja myytiin se parin vuoden päästä. Kämpän arvo oli noussut hyvin. Vaihdettiin 50-luvun ok-taloon. Jouduttiin ottamaan toki lisälainaa, mutta koska kämppä vaati aika rajun remontin päästiin sisään aika pienellä välirahalla. Taas remppaa, johon saatiin valtion edullista perusparannuslainaa. Kaikki mahdollinen tehtiin itse ja hankinnat tehtiin aina hemmetin tiukan vertailun jälkeen. Remppa kesti tämän vuoksi erittäin pitkään. Mutta selvittiin ja kaksi lastakin sai talosta synnyinkodin. Alkuajat oli tiukan markan aikoja. Mitään ylimääräistä ei ostettu. Priorisoitiin investoinnit. Aina laitettiin vähät ylimääräiset fyrkat sukanvarteen.

Asuttiin tässä talossa 18 vuotta. Arvo nousi taas, jne....

Kertyneiden pienten säästöjen pohjalta ostettiin vuonna -90-luvun puolivälissä Hämeenlinnan lähistöltä vanha maalaistalo, jossa oli asuttu viimeksi vuonna 1967. "Kohtuullinen" remontti jälleen mahdollisimman minimikustannuksilla itse tehtynä. Mm. purkutaloista haettiin kattopellit ja lattialankut. Ja taas arvo nousi.
"Patavahdille" iso kiitos sitä, että on aina ollut erittäin tarkka talousasioiden hoitaja. Kova pala intohimoiselle auto- ja prätkäharrastajalle laittaa kaikki nää hömpötykset jäihin pariksi kymmeneksi vuodeksi. Priorisointi kannatti.

Miksi tällainen oma vuodatus tähän väliin? Haen yhtäläisyyksiä kaupungin talouteen, yritän kömpelöä rinnastusta. Investoida pitää ja ottaa riskejä, jotta investointien arvo nousee. MUTTA, velanotto pitää olla hallittua ja tavoitteet selvillä milloin velka muuttuu saatavaksi. Pelkällä velkarahalla homma ei toimi.

Miten kaupungin käy, jos verotulot hiipuvat loistavista tulevaisuudenarvioista huolimatta? Uusiin asuinalueisiin sijoitettujen eurojen takaisinmaksu on kaukana kaukana tulevaisuudessa. Pelataan korkealla riskillä - all in. Tästä ei noin vaan pakiteta.

Veronmaksajien määrä vähenee koko ajan. Edunsaajien ja -vaatijoiden määrä lisääntyy koko ajan. Yhteiskunnan vastuulle sysätään koko ajan tehtäviä jotka oikeasti kuuluvat perheille ja yksittäisille ihmisille. Valittajien ja vaatijoiden määrä lisääntyy koko ajan: kotouttakaa meidät, hoitakaa meidän lapsemme, antakaa rahaa - vaikkei mua huvita yrittääkään hakea duunia, antakaa mulle asunto ilmaiseksi.

Puhutaan, että Vantaa saa koko ajan muuttovoittoa. Uudet asukkaat ei välttämättä tarkoita uusia veronmaksajia. Kaupunkiin valuu luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia, jotka tuovat lisää kustannuksia yhä harvempien kustannettavaksi.

Tässä kuitenkin otteita budjettikäsittelystä, lisään tähän aina uutta mukaan sitä mukaa kun jotain tapahtuu.

Taloussuunnitelman ensimmäinen esittelytilaisuus 14.10.2010

Ulkomaalaisperäisen väestön osuus väestöstä lisääntyy, stadissa tosin moninkertaisesti enemmän.
Työttömyysprosentti on pk-seudun kunnista suurin, kuitenkin paasataan koko ajan yli 100%:n työpaikkaomavaraisuudesta

Kysyin näitä asioita:

- onko esitetyt nyt esitetyt luvut luotettavia. Vuosi sitten meille esitettiin -67 MEur:n tappiolukemia, päätyen lopulta -14 MEur tappioon. Nyt on kuitenkin käytössä uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Kuulemma luvut on luotettavia, menopuolella HUS:in
laskutus voi tuoda lisäystä, loppuvuoden verotulot saattavat myös muuttua.
- onko investointien priorisointia mietitty, kehä 3:sen perusparannus ja kehärata on tärkeitä, mutta miten muut? Vastaus Mika Savolainen: n. 80% investoinneista on sidottu sopimuksiin eli n. 20% on säätövaraa
- loppuhuomiona ihmettelin tilakeskuksen +50 MEUr tulosta, kun muut toimialat joutuvat supistaa menojaan


Niinistön Jaakko kysyi velasta ja etenkin koron määrästä.
40% lainakannasta on kiinteällä korolla, osa muuttuvista koroista on suojattu, koron nousun vaara on noin 20% lainasta. Arvio mahdollisesta koronnousun aiheuttamasta lisäsummasta n. 3 MEur.

Taloussuunnitelman infotilaisuus 21.10.2010

Käytiin läpi toimialoittain tilannetta ja taloussuunnitelmaa.

Oltiin jälleen ryhmittäin esitetty parhaan kykymme mukaan kysymyksiä ja virkamiehet olivat vastanneet niihin.

Kysyin konserni- ja rahoituspalveluista vastaavalta apulaiskaupunginjohtaja Lipposelta näitä:

- Onko kaupunki ottamassa käyttöön omaisuuden hallintaan oleellisesti kuuluvana ohjelmistorekisteriä (CMDB) kaupunkitasolla?
Tietoturvaraportissa tuli ilmi ettei kaupungilla ole aivan tarkkaan tiedossa mitä ohjelmistoja on käytössä ja missä.

Vastaus meni vähän ohi omistuksineen, ohjelmiston lähdekoodioikeuksineen. Kuulemma tilanne on kuitenkin hallussa. Jepa.

- kysyin myös projektihallintasalkusta, otetaanko kaupunkitasolla käyttöön?

Kuulemma otetaan, valuu vapaa-ajan toimialalle. Miksihän ihmeessä sinne? Eikös yleishallinto tai konsernihallinto olisi parempi koti projektihallinnalle?